Eduskunnan puhemiehelle
Lukiolain 22 §:n mukaan alle 18-vuotias hakija voidaan ottaa suorittamaan aikuisille tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää ainoastaan hakijan terveydentilaan tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvästä perustellusta syystä. Tällainen perusteltu syy voi käytännössä olla vain painava sosiaalinen syy, kuten kiusaamisen erilaiset seuraukset, tai terveydellinen syy, kuten vakava sairaus. Nämä opiskelijat tarvitsevat poikkeavaa opetusjärjestelyä, ja he ovat oppivelvollisia siinä kuin nuorten lukiokoulutusta suorittavatkin.
Oppivelvollisuuden laajentumisen johdosta lukiorahoitusta muutetaan asteittain siten, että koulutuksen maksuttomuuteen liittyvät määrärahalisäykset pyritään kohdentamaan nuorten oppimäärän mukaan opiskelevien lukio-opiskelijoiden yksikköhintaperusteiseen valtionosuusrahoitukseen. Tähän liittyen aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien yksikköhinnan painokerroin ja sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta laskettavan korotuksen painokerroin pienenee siirtymäajan puitteissa.
Käytännössä malli johtaa siihen, että esimerkiksi kansanopistolukioiden rahoitus pienenee entisestään, eikä niiden erityinen työ nuorien lukio-opiskelijoiden osalta saa niiden ansaitsemaa arvostusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tärkeänä tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Kun kyse on usein erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista, rahoitus ontuu niiden kohdalla, joiden tukeminen olisi tärkeää juuri oppivelvollisuuden laajenemisenkin näkökulmasta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin varmistetaan kansanopistojen riittävä rahoitus ottaen huomioon niiden työ erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa?