Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta

VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ

Ehdotus Valtioneuvoston kanta

Osana 14 päivänä heinäkuuta 2021 annettua 55-valmiuspakettia komissio antoi ehdotuksen (COM (2021) 568 final) uuden ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston Social Climate Fund, (myöhemmin rahasto tai sosiaalirahasto) perustamista. Rahaston tarkoituksena on korjata päästökaupan laajentamisesta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten epätasaista kohdentumista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Valtioneuvosto antoi U-kirjelmän asetusehdotuksesta 12.10.2021. Tällä U-jatkokirjeellä informoidaan ehdotuksen käsittelyn etenemisestä sekä täydennetään Suomen kantaa ehdotukseen tietyiltä osin.

U 61/2021 vp

Ehdotus ilmastotoimia koskevaksi sosiaalirahastoksi kytkeytyy ehdotukseen päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Tästä syystä valtioneuvosto korostaa, että näitä ehdotuksia tulisi käsitellä ristikkäisvaikutusten johdosta EU-tasolla rinnakkain.

Suomi tukeekirjelmän mukaisesti uuden EU:n laajuisen tieliikenteen ja rakennusten polttoaineet kattavan päästökaupan käyttöönottoa. Suomi suhtautuu kuitenkinkirjelmän mukaisesti uuteen päästökauppaan kytkeytyvään komission ehdotukseen ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta erityisen kriittisesti.

U 22/2022 vp

Suomi suhtautuu varauksellisesti komission ehdottamaan rahaston suureen kokoon, ottaen huomioon sovitun monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen huomattavat lisäpanostukset ilmastotoimiin.

Mahdollisen rahaston kesto tulisi rajata nykyiselle rahoituskehyskaudelle, eikä tulevalle kehyskaudelle tule tehdä rahaston kautta tosiasiallisia ennakkositoumuksia. Valtioneuvosto katsoo, että liikenteen päästöt tulisi sisällyttää jäsenvaltioiden enimmäissaantoa määrittävään kriteeristöön rakennusten lämmityksen rinnalle. Tämä olisi linjassa rahaston tavoitteiden kanssa ja alustavan arvion mukaan myös kasvattaisi Suomen enimmäissaantoa rahastosta.

Valtioneuvosto katsoo, että mahdollisesta rahastosta tulisi ensisijaisesti tukea toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Näiden toimien tulisi vähentää uuden päästökaupan negatiivisia vaikutuksia erityisesti vähävaraisiin kotitalouksiin.

U 61/2021 vp

Valtioneuvoston arvion mukaan rahastosta ehdotettuun valinnaiseen suoraan tulotukeen ei liity oikeudellisia ongelmia ja se olisi juridisesti mahdollista hyväksyä kokonaisuudessaan yksin ympäristöoikeusperustan (SEUT 192 artiklan 1 kohta) nojalla.

Valtioneuvosto katsoo, että jäsenvaltioiden suunnitelmien täytäntöönpanon edistymistä ja arviointia määrittelevät indikaattorit tulisi sisällyttää rahastoasetukseen komission ehdottamien delegoitujen säädösten sijaan. Valtioneuvosto katsoo, että indikaattorit tulisi sisällyttää ehdotukseen läpinäkyvyyden vahvistamiseksi.

Mikäli 55-valmiuspaketin toteutuminen tilanteessa, jossa Venäjän tuontienergiasta on välttämätöntä irtautua nopeasti tai valtioneuvoston tavoitteisiin nähden riittävän kunnianhimoisen kokonaisuuden saavuttaminen edellyttäisivät lisäarviointia, valtioneuvostolla on viime kädessä valmius tarkastella ilmastotoimia koskevaa sosiaalirahastoa koskevia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valtioneuvostolle on keskeistä, että mahdollisen ratkaisun koko olisi nyt esitettyä rahastoa olennaisesti pienempi, sen rahoitus ei edellyttäisi nykyisen rahoituskehyksen tai omien varojen päätöksen muuttamista ja se tulisi kohdentaa jäsenvaltioiden toimiin, joilla vähennettäisiin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tässä tarkastelussa tulee monipuolisesti arvioida vaikutukset mm. kilpailukykyyn, valtion tulokertymään ja Suomen maksuihin EU:lle.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Osana EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää ns. 55-valmiuspakettia komissio antoi 14.7.2021 ehdotuksen ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta (KOM (2021) 568 lopullinen), millä pyritään korjaamaan päästökaupan laajentamisesta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia ja vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Nyt käsiteltävänä olevassa U-jatkokirjelmässä kerrotaan ehdotuksen käsittelyn etenemisestä ja täydennetään Suomen kantaa tietyiltä osin.

Tavoitteena on saavuttaa ehdotuksesta yleisnäkemys ympäristöneuvostossa jo 28.6.2022, mutta toistaiseksi puheenjohtajamaa Ranska ei ole esittänyt kompromissiehdotusta eikä tietoa sen aikataulusta. Puheenjohtajamaa on kuitenkin esittänyt kolme uutta, rahoitustavaltaan erilaista mallia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan puheenjohtajamaa olisi työstämässä kompromissiehdotusta, jonka lähtökohtana olisi rahaston toteuttaminen osana EU-budjettia mutta joka rahoitettaisiin suoraan uudesta tieliikenteen ja rakennusten päästökaupasta saatavilla tuloilla. Tulot kohdennettaisiin suoraan rahastoon ulkoisina käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, jolloin ne eivät tulisi yleiskatteellisesti unionin omien varojen järjestelmän kautta. Rahaston koosta ei ole käyty keskustelua, mutta rahoituskehystä ei muodollisesti avattaisi, ja rahoitusratkaisuista voitaisiin päättää neuvostossa määräenemmistöllä.

Konkreettista ehdotusta ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa käytettävissä, joten valiokunta viittaa asiasta aiemmin lausumaansa (,) ja toteaa suhtautuvansa rahaston perustamiseen edelleen erittäin kriittisesti, kuten myös voimassa olevan rahoituskehyksen avaamiseen ja sen huomattavaan kasvattamiseen. Valiokunta ei myöskään kannata ennakollisen (noin 48,5 mrd. euron) sitoumuksen tekemistä seuraavalle rahoituskehyskaudelle.

Mikäli vaihtoehtoisia ratkaisuja joudutaan arvioimaan, valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin keskeisenä, että rahasto on esitettyä olennaisesti pienempi ja että se ei edellytä rahoituskehyksen tai omien varojen päätöksen muuttamista. Se tulisi myös kohdentaa toimiin, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mutta jättää jäsenmaiden sisäiseen sosiaalipolitiikkaan ja kustannusten kompensaatioon liittyvät ratkaisut kansallisella tasolla päätettäviksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ilmastotoimien sosiaalisesti oikeudenmukaiseen toteutumiseen kiinnitetään huomiota, mutta katsoo, että jatkossa on tarkasteltava muita vaihtoehtoisia tukimuotoja, joilla voidaan varmistaa kuluttajien kannustimet asumisen ja liikenteen päästövähennyksiä tukevien investointien tekemiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös niihin tukimahdollisuuksiin, joita jäsenmailla on esimerkiksi elvytysrahoituksen puitteissa.

Lopuksi valiokunta toteaa, että komission ehdotus ei vastaa niitä lähtökohtia, joiden nojalla eduskunta hyväksyi unionin omia varoja koskevan neuvoston päätöksen (—).

Eriävä mielipide 1 /ps

Perustelut

Tulonsiirtounioni torjuttava tässä ja nyt Budjettivallan jatkuva siirtäminen torjuttava Vastaantuleminen liudentamalla ei saa olla vaihtoehto

Perussuomalaiset muistuttaa eduskunnan aiemmasta kannanotosta:

Perussuomalaiset muistuttaa, että nyt tehdyt uusien omien varojen esitykset ovat epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan siiirtymistä. Esitys olisi siksi hylättävä ja tulisi pitäytyä BKTL-jäsenmaksupohjaisuudessa sekä jättää EU-menojen kasvattaminen tekemättä tai ainakin keskittyä nykyisten menojen aiempaa parempaan kohdentamiseen.

Murros geopoliittisessa tilanteessa olisi mahdollisuus EU:lle suunnata budjettiaan sellaisiin menoihin, joiden toteuttamisesta EU-tasolla on aidosti lisäarvoa jäsenmaille. On ilmeinen vaara, että tasaisin väliajoin toistuvia kriisejä käytetään EU:n budjetin kasvattamiseen ja kansallisen budjettivallan asteittaiseen siirtoon EU:n hallintaan. Tämä kehityskulku olisi monestakin syystä pysäytettävä ja suunta käännettävä.

Valtioneuvoston kanta on tiukentunut, mutta mahdollistaa vielä esimerkiksi valmiuden tarkastella kotitalouksille vaihtoehtoisia tukimuotoja, jotka kohdennettaisiin esimerkiksi investointeihin, joilla kotitaloudet vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tosiasiassa tämä mahdollistaisi tulonsiirron kylmästä pohjolasta eteläisen Euroopan lämpimiin maihin. Suomelle kuuluisi maksajan osa muiden investoinneista.

Mitä ilmeisimmin valtioneuvosto on valmis hyväksymään esityksen pitkin hampain mahdollisesti jonkin näennäisen neuvotteluvoiton jälkeen. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tätä jo useasti nähtyä toimintatapaa ja vaatii, että esitystä on vastustettava nyt. Kuten aiemmin varoitimme elpymispaketin käsittelyn yhteydessä: jos pakettia ei vastusteta, niitä tulee lisää. Ja nyt niitä tulee.

"Eduskunta edellyttää, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan."

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta edellyttää valtioneuvostoa muodostamaan Suomen lopullisen kannan kansallinen etu huomioiden ja näin ollen hylkäämään esitetyt komission ehdotukset.

Helsingissä 9.6.2022

Ville

Vähämäki

ps

Jari

Koskela

ps

Vilhelm

Junnila

ps

Sami

Savio

ps

Eriävä mielipide 2 /kok

Perustelut

U 61/2021 vp

Kokoomus ei hyväksy EU:n kehittämistä epäsymmetriseksi tulonsiirtounioniksi. Kokoomus kannattaa EU:n toimivallan kasvattamista läheisyysperiaatteen mukaisesti niin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, kansainvälisten turvallisuusuhkien torjunnassa kuin muissa globaaleissa haasteissa. Vain ylikansallisella vahvalla yhteistyöllä voidaan ratkaista globaaleja haasteita. Toimivaltaa tuleekin kuitenkin kehittää läheisyysperiaatetta kunnioittaen, selkeillä toimivaltasuhteilla sekä huolehtimalla jäsenmaiden vastuiden ja velvollisuuksien tasapainosta.

Kokoomus katsoo, että sosiaalirahastolla siirretään osin puutteellisin perustein varoja maille, jotka eivät ole edistyneet ilmasto- ja energiatehokkuustoimensa tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalirahasto siis palkitsee jäsenmaita korkeista päästöistä. Käytäntö paitsi on epäoikeudenmukainen johtaa myös päästöjen lisääntymiseen, kun rahaa ohjataan vähemmän energiatehokkaissa maissa fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Toisaalta sosiaalirahasto on katsottavissa EU-tasoisen sosiaalipoliittisen toimivallan lisäämiseksi. Kokoomus katsoo, että EU:n toimivallan lisääminen sosiaalirahaston keinolla on epätarkoituksenmukaista ja vastoin aiemmin eduskunnassa hyväksyttyjä linjauksia.

Suomen tulee osallistua aktiivisesti keskusteluun unionin uusista omista varoista ja arvioida tulevia ehdotuksia, kuten hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia ja digitaaliveroa. EU:n omia varoja kehittämällä voidaan esimerkiksi vähentää elpymisvälineen takaisinmaksusta jäsenvaltioille aiheutuvaa maksuosuutta. Muutokset omien varojen järjestelmään eivät saa suhteettomasti lisätä Suomen maksuosuutta, vaan pääsääntöisesti EU:n kehittämisen tulee tarkoittaa sellaisten toimintojen siirtämistä EU-tasolle, jotka on tehokkainta järjestää ylikansallisesti. Päätökset EU:n omista varoista tulee säilyttää yksimielisen päätöksenteon piirissä. Komission esittämistä EU:n uusista tulolähteistä muovivero ja päästökauppajärjestelmän laajentaminen ovat Suomelle edullisia tapoja kasvattaa EU:n omia varoja. Uudet omat varat eivät saa kasvattaa kansalaisten kokonaisverorasitusta.

EU:n elpymisvälineen käsittelyn (—) yhteydessä eduskunta otti kannakseen sen, että elpymisväline on kertaluonteinen eikä Suomen tule jatkossa hyväksyä vastaavia järjestelyitä. Sosiaalirahasto rinnastuu asiantuntijapalautteen perusteella rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan elpymisvälineeseen. Osin sosiaalirahaston toiminta on jopa päällekkäistä jo olemassa olevien mekanismien kanssa. Edellä olevan perusteella kokoomus katsoo, että Suomen kannan sosiaalirahastoon tulee olla yksiselitteisen kielteinen.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon ja

että suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin EU:n sosiaalirahaston perustamisen estämiseksi.

Helsingissä 9.6.2022

Timo

Heinonen

kok

Matias

Marttinen

kok

Sari

Sarkomaa

kok

Janne

Sankelo

kok

Eriävä mielipide 3 /kd

Perustelut

Esityksen mukaan jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:lle ohjattavaksi sosiaalirahastolle. Kristillisdemokraatit vastustavat esitystä päästökaupan laajentamiseksi ja siihen liitetyn uuden sosiaalirahaston perustamista.

Esitys on jatkoa sille yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja voimakkaasti lisäävälle linjalle, joka käynnistyi elpymisvälineen hyväksymisen myötä. EU:n elpymisvälineen käsittelyn (—) yhteydessä kiinnitimme huomiota siihen, että esitys sisältää elementtejä, jotka muuttavat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

EU:n elpymisvälineen käsittelyn (—) yhteydessä eduskunta edellytti mm., ettei Suomi sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Suomi edellyttää järjestelyjä, joissa vastuu ja valta velan ottamisesta ja hoitamisesta ovat samoissa käsissä, eivätkä eriydy aiheuttaen moraalikatoa ja lisäten ylivelkaantumisen riskiä. Suomi ei hyväksy järjestelyjä, jotka heikentävät jäsenvaltioiden kannustimia julkistalouksiensa tervehdyttämiseen ja kasvattavat rahoitus- ja makrovakausriskejä Euroopassa, hyväksy Suomelle haitallisia ylikansallisia veroja ja että Euroopan unionin uusien varojen järjestelmän kehittäminen ei johda Suomen kokonaisveroasteen nousuun ().

Kristillisdemokraatit vastustavat esitystä myös siksi, että unioni on laajentamassa toimivaltaansa sosiaalipolitiikan puolelle, joka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Vaikka ilmastotoimet on tärkeää toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, se kuuluu jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan tehtäväksi, emmekä pidä komission esitystä tarkoituksenmukaisena.

Suhtaudumme kielteisesti päästökauppatulojen käyttämistä sosiaalirahaston rahoittamisessa, rahaston suureen kokoon, sen aiottuun kriteeristöön sekä komission alun perin ehdottamaan lähtökohtaan, jonka mukaan rahaston perustaminen edellyttäisi voimassa olevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avaamista ja huomattavaa kasvattamista, ja jolla tehtäisiin ennakollisia sitoumuksia EU:n tulevalle rahoituskehyskaudelle vuoden 2028 jälkeen. Suomen maksuosuus rahastoon alkuperäisen esityksen mukaisille vuosille olisi noin 1,2 miljardia ja Suomen saanto 387 miljoonaa. Tämä on kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kalliin energian maan näkökulmasta käsittämätön tulosiirto Etelä-Euroopan maille.

Kaikki EU-jäsenvaltiot eivät myöskään ole olleet valmiita irrottautumaan venäläisestä energiasta, ja energian hintojen kompensoiminen sosiaalirahaston kautta tarkoittaisi näin välillisesti tukea Venäjän sotatoimien rahoittamiselle.

Suomen kannan esitykseen tulee olla selkeän kielteinen.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän,

että suuri valiokunta ottaa edellä esitetyt huomioon eikä hyväksy ehdotettua päästökaupan laajentamista ja sen sosiaalirahastoa.

Helsingissä 9.6.2022

Sari

Essayah

kd