Eduskunnan puhemiehelle
Afganistanin ihmisoikeustilanne on huonontunut syksyn 2021 talibanien valtaannousun myötä. YK:n arvion mukaan jopa 23 miljoonaa afganistanilaista kärsii aliravitsemuksesta ja 9:ää miljoonaa uhkaa nälänhätä. Jopa 95 prosentilla afganistanilaisista ei ole saatavilla tarpeeksi ruokaa. Monet ulkomaalaisille järjestöille ja medioille työskennelleet sekä Taliban-hallinnon vastustajat ovat jatkuvassa vaarassa. Mielenosoittajia uhataan teloituksilla. Monet terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat paenneet Afganistanista, eivätkä lääkkeet ja välineistö riitä. Erityisesti naisten oikeus työhön, opiskeluun ja vapaaseen liikkumiseen ei toteudu. Työnteko on monilta osin kielletty. Etenkin ulkomaalaisten yritysten ja järjestöjen kanssa toimineet toimittajat ja muut työntekijät ovat vaarassa. Afganistanin ihmisoikeustilanne on kestämätön, ja monet afganistanilaiset elävät jatkuvassa hengenvaarassa.
Afganistanilaisille on varmistettava sujuvat ja asianmukaiset turvapaikka- ja oleskelulupaprosessit suojelun saamiseksi ja oleskelulupaperusteiden täyttämiseksi. Tällä hetkellä prosesseissa on kuitenkin haasteita.
Turvapaikan hakeminen on käytännössä lähes mahdotonta. Ilman viisumia poispääsy Afganistanista on vaikeaa, eikä Suomi tällä hetkellä myönnä viisumeita afganistanilaisille. Turvapaikkaa ei voi hakea lähtö- tai naapurimaasta.
Ainoa laillinen maahantulokeino Suomeen on oleskelupa, jonka hakemista ja myöntämistä koskevat prosessit toimivat hankalasti ja epäselvästi. Maahanmuuttoviraston mukaan afganistanilaisten oleskelulupahaastattelut täytyy järjestää paikan päällä New Delhissä, Intiassa ja tietyissä tapauksissa Teheranissa, Iranissa. Haastatteluajan saaminen on vaikeaa, ja käsittelyajat voivat olla jopa kuukausia. Oleskelulupaa varten henkilön tulee oleskella laillisesti maassa, jossa oleskelulupahakemus jätetään, mikä vaikeuttaa prosessia.
Mikäli henkilö onnistuu saamaan haastatteluajan, pääsemään Afganistanista haastattelumaahan ja oleskelemaan siellä laillisesti tarvittavan ajan, haasteita aiheuttavat Suomen viranomaisten roolien ja ohjeiden epäselvyydet.
Muun muassa afganistanilaisten asiakirjojen laillistamista koskevat ohjeistukset ovat epäselviä ja ristiriitaisia. Ulkoministeriön mukaan, jos asiakirja on myönnetty maassa, joka ei kuulu Haagin Apostille-sopimuksen piiriin, laillistus tapahtuu seuraavasti: 1) Asiakirjan myöntäneen maan ulkoministeriö laillistaa sen oikean viranomaisen antamaksi 2) Maassa toimiva Suomen edustusto laillistaa asiakirjan liittämällä siihen todistuksen kyseisen maan ulkoministeriön virkamiehen oikeudesta antaa tällaisia todistuksia. Suomen viranomaiset tulkitsevat ja ohjeistavat laillistamista ristiriitaisesti, ja joissakin tapauksissa asiakirjojen laillistaminen on tullut tehdä alkuperämaan lähetystössä alkuperämaassa haastattelumaan lähetystön sijaan. Joissakin tilanteissa asiakirjat on ohjeistettu laillistuttamaan asiakirjan alkuperämaassa toimittamalla paperiversiot kyseiseen maahan, ja toisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaan alkuperämaan suurlähetystö on riittänyt.
Prosessi kestää ja ihmisiä roikotetaan epävarmassa tilanteessa pitkiä aikoja. Ihmisiä ohjeistetaan oleskelulupaprosessissa eri tavoin ja aikaa vievästi ulkoministeriön notaaripalveluiden, suurlähetystöjen, Maahanmuuttoviraston ja rajavartiolaitoksen toimesta siinäkin tapauksessa, että hakijoiden oleskelulupaperusteet selvästi täyttyvät.
Suomen tulee osana EU:n linjausta pystyä tarjoamaan laillisia ja turvallisia reittejä Eurooppaan, jossa eri viranomaistahot toimivat yhdenmukaisesti ja tehokkaasti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka sisäministeriössä aiotaan varmistaa, että afganistanilaisten oleskelulupaprosessit sujuvat sujuvasti ja tehokkaasti ja että eri ministeriöiden ja toimijoiden toiminta on jatkossa selkeää ja yhdenmukaista ja
kuinka sisäministeriö varmistaa, että afganistanilaisille turvataan nykyistä paremmin laillisia ja turvallisia reittejä Eurooppaan?