Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oppivelvollisuuslakia, perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, vapaasta sivistystyöstä annettua lakia sekä valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.

Esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa lakiehdotuksia on tarkasteltu perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen, 10 §:n mukaisen yksityiselämän suojan ja 16 §:n mukaisten sivistyksellisten oikeuksien sekä 121 §:ssä taatun kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Lakiehdotukset voidaan esityksen mukaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oppivelvollisuuslakia, perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, vapaasta sivistystyöstä annettua lakia sekä valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia. Esityksen tavoitteena on selkeyttää oppivelvollisuuslain säännöksiä lain toimeenpanossa tehtyjen havaintojen pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa muutoksia oppivelvollisuuslain soveltamisalaan, oppivelvollisuuden suorittamista koskevaan sääntelyyn, majoitus- ja matkakorvauksiin, tiedonsaantioikeuksiin ja eronneeksi katsomista koskevaan sääntelyyn.

(2)Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat voimassa olevan oppivelvollisuuslain 2 §:n 1 momentin mukaan oppivelvollisia. Momenttiin ehdotetaan nyt lisättäväksi säännös, jonka mukaan lapsi katsotaan oppivelvollisuuslakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja hänen maassa oleskelunsa peruste on muu kuin opiskelu.

(3)Säännöksen nykyinen sanamuoto oppivelvollisuuden soveltamisalasta vastaa perusopetuslain aiemmin voimassa olleen 25 §:n 1 momentin sanamuotoa oppivelvollisuudesta. Perusopetuslain mukaisen oppivelvollisuuden vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lapsi katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta. Tätä käytäntöä on hallituksen esityksen (s. 5) mukaan jatkettu myös uuden oppivelvollisuuslain mukaisen laajennetun oppivelvollisuuden aikana.

HE 309/1993 vpHE 309/1993 vp

(5)Perustuslakivaliokunnan mukaan oppivelvollisuuteen kuuluva opetus on perustuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta. Perusoikeusuudistuksen perusteluissa todetaan, ettei perustuslain 16 §:n 1 momentin toisen virkkeen säännös estä laajentamasta tai supistamasta oppivelvollisuutta nykyisestä. Momentin ensimmäisen ja toisen virkkeen välisen yhteyden vuoksi oppivelvollisuutta laajennettaessa laajenee myös velvollisuus antaa maksutonta opetusta. Erikseen on todettu, ettei säännös estä muuttamasta perusopetusjärjestelmää, kunhan vain jokaisen oikeus maksuttomaan perusopetukseen säilytetään (, s. 64/I). Perustuslain 16 §:n 1 momentista seuraa, että siinä tarkoitettu oppivelvollisuus on voitava suorittaa maksuttomassa perusopetuksessa (, s. 4).

PeVM 25/1994 vpPeVM 25/1994 vp

(7)Hallituksen esityksessä nyt ehdotettua oppivelvollisuuslain 2 §:ää perustellaan varsin niukasti lähinnä opiskelijoiden huoltajien vaikeuksilla noudattaa velvollisuuttaan valvoa oppivelvollisuuden suorittamista ja sillä, ettei oppivelvollisuuslaissa säädettyä asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta voida pitää tarkoituksenmukaisena tilanteessa, jossa henkilö on hakeutunut Suomeen vapaaehtoisesti suorittamaan tiettyä koulutusta. Esityksessä pidetään perusteltuna, että opiskelutarkoituksessa Suomeen tuleville henkilöille opiskelu on vapaaehtoista. Säännöksen ja sen perustelujen valossa jää myös jossakin määrin epäselväksi, mihin ja kenen esittämään selvitykseen perustuen ratkaisu oppivelvollisuuden ulkopuolelle rajaamisesta tehdään.

(8)Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetulle, oikeutta maksuttomaan perusopetukseen rajaavalle sääntelylle ei ole esitetty tällaisenaan riittäviä perusteluja. Jollei säännösehdotukselle ole muita, hyväksyttäviä perusteita, tulee sääntelyä muuttaa niin, että oppivelvollisuudesta vapauttaminen perustuu oppivelvollisen tai hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa omaan aloitteellisuuteen, esimerkiksi hakemukseen ja asianosaisen sen tueksi esittämään selvitykseen. Tällainen muutos on edellytyksenä sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

(9)Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eri oppivelvollisuuskoulutuksen muotoja koskevaa sääntelyä opiskelijan eronneeksi katsomisesta. Opiskelija katsotaan ehdotuksen mukaan eronneeksi ilman erillistä päätöstä, jos oppivelvollisuuden suorittaminen on keskeytetty toistaiseksi oppivelvollisuuslain 7 §:ssä säädetyillä perusteilla. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan olisi nykytilaa selkeämpää, että opiskelija katsotaan eronneeksi suoraan keskeyttämispäätöksen nojalla ilman, että oppivelvollinen tai hänen huoltajansa tekee siitä erillisen ilmoituksen.

PeVL 43/2020 vpPeVL 43/2020 vp

(11)Oppivelvollisuuslain 23 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että perusopetuksen järjestäjän on toimitettava uudelle koulutuksen järjestäjälle päätös erityisestä tuesta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 67 §:n 3 momentissa ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Päätös on toimitettava myös koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen osalta asiallisesti vastaavan tiedonsaantioikeuden on nykyisin katsottu perustuvan oppivelvollisuuslain 23 §:n 3 momenttiin. Ammatillisen koulutuksen osalta säännös olisi uusi.

(12)Perustuslakivaliokunta kiinnittää perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta huomiota tietojen antamista koskevan sääntelyn täsmällisyyteen. Erityisen tuen päätöksen toimittamista koskevaa säännöstä ei ole sidottu välttämättömyysedellytykseen, eikä velvollisuus lakitekstin perusteella koske ainoastaan perusopetuksen loppuessa voimassa olevia päätöksiä. Perusopetuslain 17 §:n mukaan erityisen tuen antamista koskeva päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Asiaa koskevan sääntelyn puitteissa on siten mahdollista, että päätös voi olla useamman vuoden vanha. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan säännöksestä tulisi ainakin käydä selvästi ilmi, että se koskee perusopetuksessa edelleen voimassa olleita erityisen tuen päätöksiä. Valiokunta kehottaa sivistysvaliokuntaa harkitsemaan myös erityisen tuen saajan itsemäärämisoikeuden vahvistamista päätöksen toimittamista koskevassa sääntelyssä.

Oppivelvollisuuden henkilöllinen ulottuvuus

Eronneeksi katsomista koskeva sääntely

Erityisen tuen päätös