Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrätään asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa. Perittävät maksut jakaantuvat käyntiluonteisiin maksuihin, jotka ovat kaikille tasasuuruisia, sekä säännöllisestä palvelusta perittäviin maksuihin, joiden suuruus voi riippua asiakkaan tuloista ja palvelun määrästä. Useille maksuille on laissa säädetty enimmäismäärä, ja maksut eivät saa ylittää palvelun tuottamiskustannuksia. Asiakasmaksulain muutokset tulivat voimaan 1.7.2021.
1.7.2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain 10 e §:n mukaan jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta kunta voi periä kuukausimaksun, joka määräytyy päätökseen kirjattujen tuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksuun ei sisälly asumiskustannuksia. Pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta kunta voi periä kuukausimaksun, joka saa olla enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista. Kunnan on maksua määrätessään huolehdittava siitä, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää käyttövara, joka on vähintään 164 euroa/kk.
Nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksut määräytyvät tulotasojen mukaan, ja jokainen sairaanhoitopiiri määrittelee asiakasmaksut itsenäisesti. Nykyisen asiakasmaksulain mukaan nuorten mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakasmaksut määräytyvät tuloperusteisesti samalla tavalla kuin ikäihmisten kotihoidon ja palveluasumisen piirissä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluissa (Siun sote) nuorten mielenterveyskuntoutujien asiakasmaksut määrittyvät samoin perustein kuin ikäihmisten kotihoidon ja palveluasumisen maksutaulukossa eli taulukon mukaan tuntimäärä ja bruttotuloista taulukon osoittama prosenttimäärä 598 euron ylittävästä bruttotulosta. Saamamme tiedon mukaan esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhoitopiirissä nuori palveluasumisen piirissä elävä mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu hakemaan maksualennusta tai -vapautusta omasta hakemuksestaan. Nuori voi valtuuttaa hakemuksen laatijaksi myös jonkun muun henkilön. Etelä-Karjalassa sosiaalityöntekijät auttavat nuoria hakemusten tekemisessä, joka on usein varsin työläs.
Mielenterveyshaasteita läpi käyvä nuori tarvitsee samalla tavalla nuorten kontakteja sekä mahdollisuuksia harrastaa, mutta käyttörahan niukkuuden vuoksi heitä uhkaa elämänpiirin kaventuminen ja laitostuminen. Palveluasumisessa olevilla työkyvyttömyys- tai sairauseläkkeellä olevilla nuorilla, joilla palvelutarve on kuukaudessa 38 h tai enemmän, kuukaudessa käteen jäävät tulot ovat hyvin pienet. Heillä on harvoin säästöjä, joilla voisivat kattaa pakollisia hankintoja. Maksualennushakemuksen tekeminen on mahdollista niille nuorille, joilla on edunvalvoja tai valveutunut asioiden hoitaja. Muutoshakemuksen myötä näille nuorille on perustellusti määritelty 0-maksu (nollamaksuluokka), ja he ovat saaneet ateriamaksunkin kohtuullistamista. On kuitenkin monia nuoria, joilla ei ole osaamista tai voimavaroja hakea muutosta asiakasmaksuun. Heillä maksut kerääntyvät perintään ja ulosottoon, mikä johtaa yhä syvenevään ahdinkoon ja hidastaa kuntoutumista. Lisäksi tilanne johtaa epätasa-arvoiseen kohteluun riippuen siitä, onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen nuorten mielenterveyskuntoutujien yhdenvertaista kohtelua asiakasmaksujen suhteen riippumatta siitä, onko hänelle määrätty edunvalvoja ja asioidenhoitaja vai ei,
mitä hallitus aikoo tehdä yhdenmukaistaakseen nuorten palveluasumisen piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien asiakasmaksujen kohtuullistamista kaikkialla Suomessa ja
mitä hallitus aikoo tehdä, jotta nuorille palveluasumisen piirissä asuville mielenterveyskuntoutujille mahdollistetaan kuukausittainen riittävä käyttövara mielenterveyttä tukeviin toimiin?