Päätös
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Laki
asuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) 3 ja 6 §, 8 §:n 2 momentti ja 11 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 § laissa 385/2016, sekä
lisätään lakiin uusi 9 a §, seuraavasti:
3 §
Asuntosäästäjälle asetettavat edellytykset
Asuntosäästötallettajaksi voi ryhtyä henkilö, joka ennen tallettamisen aloittamista on täyttänyt 18 mutta ei 45 vuotta.
Aviopuolisot ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) mukaisessa parisuhteessa olevat voivat kuitenkin ryhtyä yhdessä asuntosäästötallettajiksi, vaikka toinen puoliso on täyttänyt 45 vuotta. Sama koskee myös muita parisuhteessa olevia, jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Asuntosäästötallettajaksi voi ryhtyä myös 15 vuotta täyttänyt, jos asuntosäästösopimuksessa sovitaan, että talletukset koostuvat holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 25 §:ssä tarkoitetuista, tallettajan omalla työllä ansaitsemista varoista.
Asuntosäästötallettajaksi ei kuitenkaan voi ryhtyä henkilö, joka on aikaisemmin omistanut asunnon. Asunnon omistamisena ei pidetä sitä, että henkilö on saanut vastikkeetta omistukseensa määräosan asunnosta.
6 §
Hankittavalle asunnolle asetettava edellytys
Asuntosäästösopimuksen avulla hankittavan asunnon on sijaittava Suomessa.
8 §
Asuntosäästösopimuksen yhdistäminen ja jakaminen
Yhteisen asuntosäästösopimuksen tehneet asuntosäästötallettajat voivat rahalaitoksen kanssa sopia talletusten jakamisesta. Kummallakin tallettajalla on tällöin erikseen oikeus tehdä oma asuntosäästösopimus ja jatkaa talletuksia sillä edellytyksellä, ettei hän nosta talletusten jakamisen yhteydessä varoja muuhun tarkoitukseen.
9 a §
Asuntosäästösopimus ja talletussuojakorvaus
Asuntosäästötallettajalle maksettu rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 5 luvussa tarkoitettu talletussuojarahastosta maksettu korvaus otetaan huomioon toisen talletuspankin kanssa solmitun uuden asuntosäästösopimuksen omasäästöosuutena siltä osin ja siten kuin korvatut talletukset olisi otettu huomioon alkuperäisen asuntosäästösopimuksen mukaisena omasäästöosuutena
Asuntosäästöpalkkiotilille tehtyjä talletuksia vastaanottanut talletuspankki ja sen konkurssipesä ovat velvollisia antamaan tallettajan tai Valtiokonttorin pyynnöstä tarvittavat tiedot asuntosäästöpalkkiotilistä.
11 §
Ilmoitusvelvollisuus
Asuntosäästötallettajan on korkotuen edellytysten tarkistamiseksi ilmoitettava rahalaitokselle oma henkilötunnuksensa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
Lakia sovelletaan ennen lain voimaantuloa tehtyihin asuntosäästösopimuksiin, jos asuntosäästötallettaja ja rahalaitos niin sopivat. Lain 9 a §:ää sovelletaan kuitenkin myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin asuntosäästösopimuksiin.
Laki
oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1635/1992, ja
muutetaan 11 a §:n 1 momentti ja 12 §, sellaisina kuin ne ovat, 11 a §:n 1 momentti laissa 1441/2019 ja 12 § laissa 1283/2000, sekä
lisätään 4 §:ään, sellaisena kun se on laissa 1283/2000, uusi 2 momentti, seuraavasti:
4 §
Korkotukilainaa voidaan myöntää asuntoa kohden enintään 50 prosenttia suurempana kuin 1 momentin nojalla annettujen säännösten mukainen enimmäismäärä olisi, jos kaksi asuntosäästäjää hankkii asunnon yhdessä joko yhteisen asuntosäästösopimuksen tai erillisten sopimuksiensa perusteella. Korotetun enimmäislainamäärän laskentatavassa otetaan huomioon asuntosäästöpalkkiotilien säästöt yhteenlaskettuina.
11 a §
Hakija saa vaatia oikaisua 11 §:ssä tarkoitetussa asiassa annettuun päätökseen ja rahalaitos oikaisua 12 §:ssä tarkoitettuun uhkasakon asettamista koskevaan Valtiokonttoriin päätökseen siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
12 §
Tämän lain noudattamista valvoo Valtiokonttori.
Rahalaitos ja korkotukilainan saaja ovat velvollisia antamaan Valtiokonttorille tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti ja lainaehtoja on muutoinkin noudatettu.
Rahalaitoksen tulee toimittaa tässä laissa ja asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot Valtiokonttorille käyttäen sähköistä tiedonsiirtomenetelmää. Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä toimitettavasta tiedosta ja tietojen toimitustavasta.
Jos rahalaitos laiminlyö sille 2 ja 3 momenteissa määrätyt tehtävänsä, Valtiokonttori voi asettaa määräajan, jonka kuluessa tehtävä on suoritettava. Valtiokonttori voi asettaa tehtävän suorittamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
Ennen tämän lain voimaantuloa nostettuihin lainoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lain 4 §:n 2 momenttia sovelletaan ennen lain voimaantuloa tehtyihin asuntosäästösopimuksiin vain, jos asuntosäästötallettaja ja rahalaitos niin sopivat.
Laki
omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/1996) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 484/2009, seuraavasti:
5 §
Valtiontakauksen suuruus
Valtiontakaus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainan kulloinkin jäljellä olevasta pääomasta. Valtiontakaus kattaa lisäksi tähän pääomaosuuteen kohdistuvan koron ja mahdollisen viivästyskoron. Valtio vastaa samaan asuntoon kohdistuvien omistusasuntolainojen pääomasta aina kuitenkin enintään 60 000 euroon asti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
Ennen tämän lain voimaantuloa nostettuihin lainoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.