PERUSTELUT
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2021 lopussa noin 284 000, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä peräti 6,4 miljardia euroa. Koko vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, joista 276 484 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2021 loppua. Velkaongelmat muodostavat mittavan yhteiskunnallisen haasteen. On kaikkien osapuolten etu, jos ulosottovelallinen saa velkansa maksettua. Ulosottovelallisen riittävä toimeentulo on varmistettava lailla. Suojaosuus on ulosotossa rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä palkan ja muun säännöllisen tulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi. Tällä hetkellä suojaosuus ei ole riittävällä tasolla. Nykyistä suurempi suojaosuuden määrä kannustaisi myös työntekoon.
Inflaatio on korkeimmillaan vuosikymmeniin, ja muun muassa polttoaineiden, sähkön ja elintarvikkeiden hinnat ovat rajussa nousussa. Esimerkiksi edellä mainitut ovat välttämättömiä arjen menoja. Ulosoton suojaosuus on ollut liian matalalla tasolla jo ennen viimeaikaista elinkustannusten rajua nousua. On selvää, ettei nykykäytännön mukaan määräytyvä suojaosuus riitä varmistamaan vallitsevalla hintatasolla riittävää toimeentuloa niin kuin voimassa olevaa lakia laadittaessa on tarkoitettu.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 705/2007 ulosottokaaren () 4 luvun 48 §:n 1 momentti seuraavasti:
4 luku
Ulosmittaus
48 §
Suojaosuus
Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa velallisen suojaosuus on velallisen itsensä osalta 40 euroa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 12 euroa päivässä seuraavaan palkan maksupäivään asti. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.