Eduskunnan puhemiehelle
Akuutti hoitajapula on aiheuttanut mittavia ongelmia maamme sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti vanhustenhoivan tilanne on katastrofaalinen. Sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on hoitajapulan takia ollut täysin mahdotonta löytää tekijöitä, mikä on johtanut ainoana mahdollisuutena sulkemaan hoivapaikan osastoja, jotta lakia ei rikottaisi.
Aluehallintovirastot ovat noudattaneet lakia vaatiessaan nykyisen 0,6:n mitoituksen toteutumista ja tulevaisuudessa tilanne heikkenee entisestään, kun vaatimus nousee 0,7:ään. Hoivapaikkaa tarvitsevat vanhukset odottavat kotonaan ja kuormittavat päivystyksiä siinä määrin, että koko terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa kaatua.
Uusien hyvinvointialueiden on 1.4.2023 noudatettava voimaan astuvaa 0,7:n hoitajamitoitusta. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut nousevan hoitajamitoituksen vaativan tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajapula ei ratkea rahalla, mikäli tekijöitä ei ole. Hoitajapula näyttää tällä hetkellä jopa suuremmalta haasteelta kuin aiemmin on arvioitu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksella tiedossa, montako hoivapaikkaa Suomessa joudutaan sulkemaan, jos 1.4.2023 voimaan tuleva vaatimus 0,7 hoitajamitoituksesta astuu voimaan,
onko hallituksella tiedossa, mistä saadaan mitoituksen vaatimat tuhannet uudet hoitajat,
onko hallitus tarkastellut vaihtoehtoa joustaa hoitajamitoituksesta, mikäli hoivapaikassa potilasmateriaali olisi sellainen, että sen hoitamiseen ei vaadita nykyistä tai tulevaa 0,7:n vahvuutta ja
onko hallitus tarkastellut mahdollisuutta siirtää 0,7:n mitoituksen voimaantuloa vuodella, jotta hyvinvointialueilla on mahdollisuuksia valmistautua nykyistä paremmin?