Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 388/2022 vp — Kirjallinen kysymys aborttioikeuden kirjaamisesta Suomen perustuslakiin — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 388/2022 vp
KK 388/2022 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys aborttioikeuden kirjaamisesta Suomen perustuslakiin

Asian kulku

Asiakirjan sisältö3 398 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Oikeus raskaudenkeskeytykseen kuuluu keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Suomen perustuslakiin on kirjattu useita keskeisiä perusoikeuksia, mutta oikeutta raskaudenkeskeytykseen se ei sisällä.

Euroopan parlamentti otti kantaa äänin 324—155, että oikeus aborttiin tulisi sisällyttää perusoikeudeksi EU:n perusoikeuskirjaan. Muutosten tekeminen edellyttäisi kuitenkin 27 jäsenmaan yksimielisyyttä. EU:n jäsenmaissa on voimassa erilaisia raskaudenkeskeytyksiä koskevia lainsäädäntöjä. Muun muassa Malta on kieltänyt abortin. Puolassa abortti on niin tiukasti säädelty, että sitä on käytännössä lähes mahdotonta saada. Näin ollen on epätodennäköistä, että kannanotto tulisi osaksi perusoikeuskirjaa Euroopan parlamentin päätöksestä huolimatta.

Raskaudenkeskeytyksen kirjaaminen perusoikeudeksi on kuitenkin mahdollista kansallisen lainsäädännön kautta. Suomessa tämä tapahtuisi kirjaamalla oikeus raskaudenkeskeytykseen perustuslakiin.

Yhdysvalloissa perustuslain suoja aborttioikeudelle on purettu. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen myötä on virinnyt laajempi huoli aborttioikeuden turvaamisesta. Esimerkiksi Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin puolueessa La République En Marche!:ssa on esitetty, että aborttioikeus kirjattaisiin perustuslakiin. Yhdysvaltain ja muun muassa Puolan viimeaikaiset päätökset ovat osoittaneet, että aborttioikeutta voidaan nopeasti heikentää. Yhdysvalloissa lainsäädäntö kuuluu osavaltioiden vastuulle, mikä aiheuttaa vakavia puutteita aborttioikeuteen ja ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun osavaltiosta riippuen.

Aborttien kieltäminen ei ole koskaan lopettanut abortteja. Se on lopettanut vain turvalliset abortit. UN Womenin arvion mukaan joka vuosi noin 23 000 naista kuolee ja miljoona vammautuu vaarallisen abortin seurauksena. Useissa maissa abortin laittomuus ajaa köyhyysrajan alapuolella olevia raskaana olevia tekemään raskaudenkeskeytyksiä vaarallisin keinoin.

Suomen aborttilainsäädäntö on vuodelta 1970. Lainsäädäntöä on tarkoitus päivittää. Eduskunnalle on luovutettu 11.12.2020 kansalaisaloite OmaTahto2020 — Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle. Aloitteessa esitetään, että jatkossa abortin saamiseksi riittäisi raskaana olevan oma tahto ja kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovuttaisiin.

Abortteja koskevat lainsäädännön tarpeelliset muutokset eivät kuitenkaan takaa niiden ylivaalikautista jatkuvuutta. Suomessakaan ei voida pitää saavutettuja ihmisoikeuksia itsestäänselvyytenä. Myös Suomessa on päättäjien taholta esitetty lausuntoja, joissa kyseenalaistetaan oikeus aborttiin. Perustuslain suoja toisi suuremman kynnyksen aborttioikeuden purkamiselle tai sen heikentämiselle tulevaisuudessa. Perustuslain muuttaminen tapahtuu hyväksymällä se lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli. Uuden eduskunnan äänestyksessä kahden kolmasosan edustajista on kannatettava muutosta. Perustuslakia voidaan muuttaa yhdessä eduskunnassa, jos muutos julistetaan kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä. Todennäköisintä voisi olla, että Suomessa oikeus raskaudenkeskeytykseen saataisiin osaksi perustuslakia kahden eduskunnan voimin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä aborttioikeuden turvaamiseksi ylivaalikautisesti, ja aikooko hallitus edistää aborttioikeuden kirjaamista perustuslakiin?

Allekirjoittajat

Mari HolopainenEnsimmäinen allekirjoittaja
Inka HopsuAllekirjoittaja
Heli JärvinenAllekirjoittaja
Merja KyllönenAllekirjoittaja
Saara-Sofia SirénAllekirjoittaja
Ritva ElomaaAllekirjoittaja
Mari Holopainen
Kansanedustaja · Jätetty 22.7.2022 · Helsinki
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 16.21·varmenna teksti
Vastaus — · 15.8.2022

Ministerin vastaus

Ministeri
Vastaus annettu 15.8.2022 · KKV 388/2022 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 16.21·varmenna vastaus