Eduskunnan puhemiehelle
Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä, sillä hoitajapula on niin kova. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022)
Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat nostaneet keskustelun siitä, mitä tapahtuu henkilömitoituksen noston toteutumiselle. Henkilöstömitoituksen peruminen vanhustenhoivasta olisi takaisku vanhustenhoivan kentälle ja romuttaisi tavoitteet hyvästä vanhustenhoivasta. Henkilömitoituksen siirtymäaikaan 1.4.2023 mitoituksen on oltava vanhustenhoivan ympärivuorokautisessa hoivassa 0,7.
Sote-henkilöstö on ollut kovilla viimeiset vuodet koronaepidemian aiheuttaman paineen vuoksi. Hoivakriisin on arvioitu kestävän koronaepidemian jälkeen vuosia, sillä ihmisten hoitoonpääsy, tutkimukset ja myös toimepiteet, kuten leikkauksia vaativa hoito, ovat viivästyneet ja siirtyneet.
Henkilöstömitoituksen siirtymäaika on ollut pitkä. Hallituksella on ollut vuosien aika selvittää henkilöstön tarve sote-alalla ja esittää henkilöstön riittävyyteen tähtääviä toimia. Kyseessä on palkka-, koulutus- ja työvoimapoliittiset kysymykset, joihin olisi pitänyt etsiä ratkaisuja.
Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta valitettavasti Suomi erottautui monista muista maista sillä, ettei henkilöstölle niitä annettu.
Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sote-alan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosia eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sote-henkilöstön koronarokotepakon voimassaolo edelleen vuoden loppuun asti on myös ajanut pois alan osaajia. Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällä hetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan.
Henkilöstömitoitus kirjattiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja epäkohtia. Ministeriössä perustettiin myös työryhmä selvittämään henkilöstön työvoimapulaa.
Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella. (HS 10.8.2022)
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on valmistautunut henkilöstömitoituksen vaatimaan henkilöstöresurssien saatavuuteen ja riittävyyteen hallituskautensa aikana,
mitä ehdotuksia hallituksen perustama työryhmä tuo henkilöstön saatavuudesta,
aikooko hallitus perua tartuntatautilain 48 a §:n sote-henkilöstön rokotepakosta ja
aikooko hallitus perua henkilöstömitoituksen voimaantulon 1.4.2023?