Eduskunnan puhemiehelle
Koulumatkatukilaissa (48/1997) säädetään oppivelvollisen kodin ja opiskelupaikan välisten matkojen korvaamisesta. Toisen asteen opiskelun tultua maksuttomaksi koulumatkatuki koskee myös toisen asteen opiskelijoita koulumatkatukilain säädösten ja ehtojen mukaisesti. Opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa joukkoliikennettä matkakustannukset korvataan hänelle koulumatkatukilain ja vastaavan asetuksen mukaan.
Osa toisen asteen opiskelijoista käy koulua muualla kuin asuinkuntansa alueella sijaitsevassa oppilaitoksessa, esimerkiksi naapurikunnassa, ja tekee asuinpaikan ja oppilaitoksen sijaintipaikan välisen koulumatkan päivittäin. Kunnissa on herättänyt epätietoisuutta ja kysymyksiä kuljetuksen järjestämisvelvollisuudesta tilanteessa, jossa opiskelija voi tehdä julkisen reittiliikenteen välineellä osan matkasta, oman asuinkuntansa keskustan ja oppilaitoksen välisen matkan, mutta ei enää sen pidemmälle kotoaan lähtien tai kotiinsa saakka. Pinta-alaltaan laajoissa kunnissa etäisyys julkisen reittiliikenteen lähtö- ja päätepisteestä opiskelijan asuinpaikkaan voi olla hyvinkin pitkä. Kysymyksiä kunnissa on herättänyt se, kenen velvollisuus on järjestää koulumatkakuljetus siltä osin kuin julkinen reittiliikenne ei sitä mahdollista ja kuinka matkakustannuksen korvaus sellaisessa tilanteessa järjestyy. Kysyttäessä tätä asiaa Kelasta sieltä on kehotettu kääntymään ministeriön puoleen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Minkä kunnan tai tahon velvollisuus on järjestää kuljetus toisen asteen opiskelijoille ja millä tavalla tämä kuljetus korvataan tilanteessa, jossa toisen asteen opiskelijan oppilaitos sijaitsee muussa kuin hänen asuinkunnassaan ja julkisen reittiliikenteen lähtö- ja päätepiste on kaukana hänen kotoaan?