Eduskunnan puhemiehelle
Pääministeri Juha Sipilän hallitus uudisti törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamismenettelyä koskevaa lainsäädäntöä vuonna 2018. Vuoden 2019 alusta asti törkeisiin tai toistuviin rikoksiin syyllistynyt oleskeluluvalla Suomessa asuva henkilö on voitu karkottaa maasta. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista samaa menettelytapaa kansainvälisen suojelun piiriin kuuluviin henkilöihin.
Pakolaisaseman saaneen tai toissijaista suojelua saavan henkilön oleskeluvan peruuttaminen edellyttää, että suojeluasema ensin lakkautetaan tai peruutetaan. Henkilön toissijainen suojeluasema voidaan lakkauttaa, jos tämän aseman myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita. Peruuttaminen voi tulla kyseeseen ainoastaan silloin, kun asemaa ei olisi alun perin pitänyt lainkaan tunnustaa.
EU:n määritelmädirektiivi (2011/95/EU) on pantu Suomessa kansallisesti täytäntöön 1.7.2014 voimaan tulleella ulkomaalaislain muutoksella. Kyseinen määritelmädirektiivi mahdollistaisi pakolaisaseman tai toissijaista suojelua saavan ulkomaalaisen oleskeluluvan peruuttamisen tietyissä tilanteissa rikos- ja turvallisuusperusteella. Suomessa ei ole kuitenkaan direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä otettu määritelmädirektiivin mahdollistamaa pakolaisaseman peruuttamista, lakkauttamista tai uusimatta jättämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä. EU- ja kansainväliset sopimukset mahdollistaisivat myös maahantulokiellon määräämisen erillisellä päätöksellä ilman mahdollisuutta palata Suomeen sellaisen ulkomaalaisen kohdalla, joka on uhka yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle taikka kansalliselle turvallisuudelle.
Eduskunnan hallintovaliokunta totesi mietinnössään, että "riski siitä, että törkeään rikokseen syyllistyminen voi johtaa kansainvälisen suojeluaseman menettämiseen ja tätä kautta mahdollisesti maasta poistamiseen, saattaa osaltaan ennaltaehkäistä tällaisia rikoksia" ja että "määritelmädirektiivi on syytä saattaa Suomessa voimaan tältäkin osin". Kyseisen mietinnön pohjalta eduskunta myös hyväksyi 12.2.2021 lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus "huolehtii seksuaalirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta". Tuoreemmassa, sisäisen turvallisuuden selontekoa käsitelleessä mietinnössäänhallintovaliokunta totesi turvallisuusperusteilla tehtävästä suojeluaseman poistamisesta, että "kansainvälisten sopimusten ja voimassa olevan EU-sääntelyn on arvioitu mahdollistavan ulkomaalaislain säännösten muuttamisen esimerkiksi siten, että kansainvälisen suojelun asema voidaan kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella poistaa."
Pääministeri Sanna Marinin hallitus ei kuitenkaan ole vielä ryhtynyt toimiin asian johdosta. Sisäministeri Maria Ohisalo on nimenomaisesti vielä vahvistanut, ettei kansainvälisen suojeluaseman poistamiseen liittyviä lainsäädäntömuutoksia EU:n määritelmädirektiivin mahdollistamalla tavalla ole valmisteilla. Muutos ei myöskään vaikuta sisältyvän syyskuussa julkaistuun loppuvaalikauden lainsäädäntösuunnitelmaan, vaikka eduskunta on sitä edellyttänyt.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ole edistänyt hanketta kansainvälisen suojelun aseman poistamisesta törkeisiin rikoksiin syyllistyneiltä henkilöiltä ja
nmllä aikataululla hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen EU:n määritelmädirektiivin mahdollistamasta kansainvälisen suojeluaseman lakkauttamisesta vakavaan rikokseen syyllistyneiltä ja maamme turvallisuutta vaarantavilta henkilöiltä?