Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin säännökset tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta, joka tiedusteluvalvontavaltuutetun estyneenä ollessa hoitaisi hänen mainitusta laista johtuvia tehtäviään vastaavin toimivaltuuksin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Hallituksen esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta tarkastellaan ennen muuta perustuslakivaliokunnan tiedustelulainsäädäntöä koskevan käytännön kannalta. Lakiehdotus voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
(1)Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä tiedustelutoiminnan valvonnasta annettua lakia. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta.
(2)Tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole lailla säädettyä sijaista. Hallituksen esityksen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun ollessa estyneenä hänen tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain mukaisia toimivaltuuksiaan ei siten voida käyttää. Nämä toimivaltuudet koskevat tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämistä tai lopettamista (15 §) ja määräystä lainvastaisesti hankitun tiedon hävittämisestä (15 §). Tiedusteluvalvontavaltuutetun estyneenä ollessa ei voida myöskään ryhtyä lain 11 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kantelun johdosta, kannella lain 14 §:n mukaisesti hovioikeudelle eikä antaa lain 17 §:ssä tarkoitettua huomautusta.
(4)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla on keskeinen rooli tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnassa ja että valtuutetulla on siihen liittyviä merkittäviä toimivaltuuksia. Sijaisen puuttuminen voi haitata tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan toimivuutta. Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lain hyväksymistä jäljempänä esitetyllä tavalla muutettuna.
(5)Perustuslakivaliokunta on tiedustelulainsäädäntöä säädettäessä pitänyt tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta ja parlamentaarisesta valvonnasta koostuvaa valvontajärjestelmää hyvin tärkeänä. Valiokunnan mukaan on välttämätöntä, että tiedustelutoimintaan liittyy tehokas ja kattava valvontajärjestelmä (, s. 9, ks. myös, s. 30 ja, s. 35). Tiedusteluun liittyvien oikeusturva- ja valvontajärjestelyiden merkitystä, kuten valvontatoimielinten riippumattomuutta ja valvonnan tehokkuutta, on korostettu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (, s. 3, ks. tarkemmin, s. 5—13 ja, s. 6—13 ja niissä mainitut tapaukset). Valiokunta on korostanut tiedusteluvalvontavaltuutetun perus- ja ihmisoikeusjuridiikan sekä laillisuusvalvonnan vahvaa osaamista (, s. 7).
(6)Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisen kelpoisuusvaatimuksena on ehdotetun 20 a §:n 2 momentin mukaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Kelpoisuusvaatimukset eroavat tältä osin siitä tiedusteluvalvontavaltuutettua koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta, että valtuutetulla tulee olla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Esityksen perustelujen (s. 5) mukaan sijaisen soveltuva tutkinto voisi olla myös esimerkiksi hallintotieteissä tai valtiotieteissä suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
(7)Perustuslakivaliokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisen kelpoisuusvaatimusten on kuvastettava sitä, että valtuutetun tehtävä keskittyy korostetusti tiedustelun laillisuuden valvontaan. Sijaiselle valtuutetun ollessa estyneenä kuuluvien toimivaltuuksien käyttäminen edellyttää valiokunnan mielestä, että sijaisella on vahvaa juridista asiantuntemusta. Sijaisen kelpoisuusvaatimukseksi on siksi perusteltua asettaa muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
(9)Tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain 5 §:n mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Vastaavaa nimenomaista säännöstä valtuutetun sijaisen itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta ei ehdoteta otettavaksi lakiin. Lain 20 a §:n 2 momentissa ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi, että sijaisella ei saa olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.
(10)Perustuslakivaliokunnan mielestä 5 §:n vaatimus itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta on niin merkittävä tiedustelun valvonnan asianmukaisuuden kannalta, että sen soveltumisesta valtuutetun sijaiseen on säädettävä nimenomaisesti.
(11)Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto määrää sijaisen valtuutetun henkilöstöstä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ennen määräyksen antamista on kuultava tiedusteluvalvontavaltuutettua ja varattava tiedusteluvalvontavaliokunnalle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.
(12)Sijaisen määräämistä koskeva menettely vastaa pääpiirteissään tiedusteluvalvontavaltuutetun valitsemismenettelyä, eikä sääntelystä ole siltä osin huomautettavaa perustuslain kannalta. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan pidä valtioneuvoston päätösvallan käyttämisen kannalta aivan asianmukaisena sitä, että valtioneuvoston päätösvalta rajoittuu käytännössä vain hyvin suppeaan henkilöpiiriin. On mahdollista, että valtuutetun henkilöstössä on esimerkiksi vain yksi virkamies, joka täyttää sijaisen kelpoisuusvaatimukset.
(13)Hallituksen esityksen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaiseksi määräämistä ilman asianomaisen virkamiehen suostumusta ei voida pitää virkamiehen aseman ja tehtävien kannalta kohtuuttomana. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että pelkällä perustelumaininnalla ei voida velvoittaa virkamiestä ottamaan hoidettavakseen sijaisuutta ilman suostumusta. Valiokunta ei myöskään pidä asianmukaisena, että sijaiseksi voitaisiin määrätä virkamies ilman tämän suostumusta.
(14)Perustuslakivaliokunta ehdottaa yllä selostettujen seikkojen johdosta, että lakiehdotuksen 20 a §:ää muutetaan niin, että tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisuus kytkeytyy valtuutetun toiminnossa olevan johtavan asiantuntijan virkaan. Laissa ehdotetaan siten suoraan säädettäväksi, että johtava asiantuntija toimii tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisena tämän ollessa estyneenä.
(15)Perustuslakivaliokunta on tiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä todennut, että tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittaman valvonnan tulee olla tosiasiallisesti tehokasta, eivätkä puutteelliset resurssit saa muodostaa käytännön toiminnassa estettä tehokkaalle valvonnalle (, s. 8). Valiokunta piti ilmeisenä, että tuolloin ehdotetun laajuisella organisaatiolla (valtuutettu, kaksi asiantuntijavirkamiestä, assistentti) ei ole mahdollista turvata kattavaa valvontaa asianmukaisesti ja tehokkaasti. Valiokunnan mukaan valvontaan osoitettavien resurssien mitoittaminen huomattavasti suuremmiksi oli välttämätöntä valvonnan riittävyyden, kattavuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi (, s. 9). Perustuslakivaliokunta kiinnittää edelleen huomiota tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon riittävään resursointiin.
Valtuutetun sijaisen kelpoisuusvaatimukset
Valtuutetun sijaisen itsenäisyys ja riippumattomuus
Nimittämismenettely
Tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssit
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
(16) 20 a §. Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluista tarkemmin ilmi käyvä muutos, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisena toimii suoraan laissa nimetty virkamies, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnossa oleva johtava asiantuntija. Lisäksi 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta lain 5 §:n 2 momentin vaatimusten soveltamisesta myös johtavaan asiantuntijaan.
(17)Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi yleisperusteluissa tarkemmin kuvattu muutos johtavalta asiantuntijalta edellytettyyn koulutukseen.
(18)Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan 1 momentin muutoksista johtuvia muutoksia.
Lainsäädäntömuutos
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki
tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin (121/2019) uusi 20 a § seuraavasti:
20 a §
Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnossa on johtava asiantuntija,
toimii hänen sijaisenaan ja
Johtavaan asiantuntijaan sovelletaan hänen toimiessaan tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisena, mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään.
joka tiedusteluvalvontavaltuutetun ollessa estyneenähoitaa hänen tästä laista johtuvia tehtäviään vastaavin toimivaltuuksin.
Johtavan asiantuntijan
muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto
Hänellä
kelpoisuusvaatimuksena onja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.ei saa olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.
Johtavan asiantuntijan nimittää valtioneuvosto.
nimittämistä
Määräys sijaiseksi päättyy, kun sijainen ei enää kuulu valtuutetun henkilöstöön tai on muutoin estynyt hoitamasta valtuutetun henkilöstölle kuuluvia tehtäviä.
Ennenon kuultava tiedusteluvalvontavaltuutettua ja varattava tiedusteluvalvontavaliokunnalle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 28/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)