Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettua lakia, rikosrekisterilakia, pakkokeinolakia ja Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annettua lakia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan loppuvuodesta 2022.
Hallituksen esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden, 7 §:ssä turvatun henkilökohtaisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden, 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan ja 21 §:ssä turvatun oikeusturvan kannalta.
Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotus voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1)Hallituksen esityksen tarkoituksena on tehdä niin sanotusta ECRIS-TCN-asetuksesta (asetus (EU) 2019/816 niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja) johtuvat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarkoituksena on antaa asetusta täydentävän direktiivin (EU) 2019/884 täytäntöönpanolainsäädäntö. ECRIS-TCN-sääntelyn tarkoituksena on luoda keskitetty EU-tasoinen tietojärjestelmä, johon tehtävien hakujen avulla jäsenvaltiot voivat tunnistaa muita jäsenvaltioita, joilla on kolmansien maiden kansalaisten rikosrekisteritietoja.
(2)Järjestelmä sisältää jäsenvaltioissa tuomittujen kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja mukaan lukien sormenjälkitietoja. Voimassa oleva ECRIS-yhteistyö on koskenut erityisesti jäsenvaltioiden kansalaisia. Jatkossa ECRIS-TCN-järjestelmään tehty haku ilmoittaa, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaista koskevia rikosrekisteritietoja.
(3)Hallituksen esityksessä keskeiset muutokset ehdotetaan tehtäviksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että pakkokeinolakiin otetaan uusi säännös (9 luvun 3 a §), joka mahdollistaa kolmannen maan kansalaisen sormenjälkien ottamisen lainvoimaisen tuomion jälkeen, jos hänet on tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen eikä sormenjälkiä ole otettu jo esitutkinnassa.
(4)Perustuslakivaliokunta on käsitellyt ECRIS-TCN-asetusehdotusta (ks.,ja). Valiokunta on käsitellyt myös asiakokonaisuuteen liittynyttä alkuperäistä direktiiviehdotusta (,,,ja), jossa oli ehdotettu, että kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava tietojärjestelmä olisi hajautettu jäsenvaltioihin, kuten ECRIS-puitepäätökseen perustuva järjestelmä.
(5)Perustuslakivaliokunnan mukaan on ollut selvää, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin lainsäädäntö on ensisijaista suhteessa kansallisiin säännöksiin oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti (ks. esim., s. 13 ja, s. 6), eikä suomalaisessa lainsäädännössä tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (, s. 49,, s. 13,, s. 42). Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei kuitenkaan kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim.,). Lakivaliokunnan on syytä varmistua ehdotetun sääntelyn yhteensopivuudesta EU-oikeuden kanssa.
(6)Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks.). Perustuslakivaliokunta on painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (, s. 3,, s. 42,, s. 2,, s. 4).
(7)Perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen esitys edustaa hyvää lainvalmistelutapaa. Valiokunta kiinnittää tältä kannalta erityistä huomiota säätämisjärjestysperusteluihin sisällytettyyn erilliseen jaksoon kansallisen liikkumavaran käytöstä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.
(8)Hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely on merkityksellistä erityisesti perustuslain 7 §:ssä turvatun henkilökohtaisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden sekä 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.
(9)Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksilla on hyväksyttävä pääosin EU-oikeuteen palautuva peruste. Ehdotettuja säännöksiä on arvioitu pääsääntöisesti asianmukaisesti säätämisjärjestysperusteluissa. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.