Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
sunnuntaina 26. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

TPA 8/2015 vp — Toimenpidealoite verokannustimesta palkata yritykseen ensimmäinen vieras työntekijä — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  TPA 8/2015 vp
TPA 8/2015 vpToimenpidealoite

Toimenpidealoite verokannustimesta palkata yritykseen ensimmäinen vieras työntekijä

Asian kulku

Asiakirjan sisältö4 318 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Perustelut

Eduskunnalle

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa työllisyystilannetta madaltamalla ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen kynnystä. Pienyrittäjillä on ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisessa kynnys, jota tässä talouden ja työttömyyden tilanteessa pitää madaltaa. Tässä aloitteessa esitetään tämän kynnyksen madaltamiseksi kolmen vuoden määräaikaista yritysverotusmuutosta, jossa yrityksille annetaan verokannustin ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Yrityksille, jotka palkkaavat ensimmäisen vieraan työntekijän, mahdollistetaan nykyisten vähennysten lisäksi oikeus vähentää yhteisöverosta seuraavat summat:

Ensimmäisellä vieraalla työntekijällä tarkoitetaan yrityksen ensimmäistä yrittäjän perheen ulkopuolelta palkattua työntekijää. Verovähennysoikeuden saamisen ehtona olisi, että yritys on ollut kaupparekisterissä vähintään yhden kokonaisen verovuoden ja yrityksellä on tältä ajalta osoittaa, että sen yritystoiminnalliset edellytykset ovat olemassa. Yrityksen liikevaihto ei liikaa saa erota saman kokoluokan ja toimialan yritysten keskimääräisestä liikevaihdosta. Aloitteen tarkoitus on rajata veroetu sellaisiin yrityksiin, jotka tarjoavat pääasiallisen toimeentulon yrittäjälle ja hänen perheelleen.

Aloite on valtiontaloudelle kustannusvaikutuksiltaan positiivinen:

Olettaen, että 10 000 henkeä työllistyy 2 300 euron kuukausipalkalla ja työnantajat vähentävät heidän palkka- ja sivukulunsa yhteisöverotuksessa, voidaan yhteisöveron tuottojen arvioida vähentyvän noin 69,2 miljoonaa euroa.

Jokainen työllistyvä työntekijä maksaa kuitenkin veroja ja muita veronluonteisia maksuja, kuten valtion tuloveron, keskimääräisen kunnallisveron ja kirkollisveron, yleisradioveron, alle 53-vuotiaan työeläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun jne.

Palkansaajan tuloveroprosentti 2 300 euron palkasta on noin 25 prosenttia. Työntekijää kohden kertyvät maksut koko julkiselle sektorille olisivat näin 2 300 x 12,5 x 0,25 = 7 187,50 euroa (71,8 miljoonaa euroa 10 000 hengeltä).

Uudistusta voi pitää riskittömänä valtiontaloudelle, koska lisääntyneet verotulot, 71,8 miljoonaa euroa, olisivat 2,6 miljoonaa euroa enemmän kuin menetykset, 69,2 miljoonaa euroa.

Olettama perustuu siihen, että jos siirrytään työstä ensimmäiseksi työntekijäksi, niin toinen yritys palkkaa lähteneen tilalle uuden.

Jos oletetaan, että palkattavat henkilöt siirtyisivät työntekijöiksi työttömyydestä, säästäisi valtio heidän osaltaan työttömyyskorvaukset. Minimissään nämä työttömyyskorvaukset työttömiltä olisivat 564 euroa/kk (ennakonpidätyksen jälkeen jäävä osuus 80 % minimipäivärahasta eli 0,8 x 707 euroa/kk) eli 10 000 hengeltä 5,64 miljoonaa euroa, vuodessa 67,7 miljoonaa euroa.

Kokonaisuudessaan uudistus tuottaisi valtiolle enemmän kuin veisi. Arviona voidaan esittää, että 10 000 työttömän työllistyessä ensimmäisinä vieraina työntekijöinä julkisen talouden hyödyt olisivat työttömyysturvamenojen säästöjen myötä 67,7 miljoonaa euroa. Yhteisöverojen pienenemisen ja palkkatuloverojen lisääntymisen myötä hyödyksi julkiselle taloudelle jäisi yhteensä noin 70 miljoonaa euroa.

Laskelmissa esitetyt luvut perustuvat eduskunnan tietopalvelun laskelmiin. Yksinkertaisen esimerkkilaskelman lisäksi huomioon voidaan ottaa uudistuksen välillisiä vaikutuksia, kuten työllistyneiden työttömien kasvaneen ostovoiman vaikutukset kulutukseen ja kansantalouden kokonaiskysyntään. Lisäksi voidaan arvioida osan työllistyvistä olevan ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajia, jolloin valtion maksaman työttömyysturvan minimitason lisäksi säästetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitusmenoista.

Mikäli yrityksen verotettava tulos ei ensimmäisenä vuotena mahdollistaisi työntekijän palkka- ja sivukulujen vähentämistä, voisi vähennysoikeuden siirtää seuraavalle vuodelle. Tämän siirto-oikeuden käytettyään työnantaja voisi vähentää ensimmäisen palkatun vieraan työntekijän kaikkia palkka- ja sivukuluja vastaavan summan ja seuraavana vuonna puolet tästä summasta.

ensimmäisen palkatun vieraan työntekijän kaikkia palkka- ja sivukuluja vastaava summa ensimmäisenä vuonna

toisena vuonna puolet tästä summasta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy valmistelemaan aloitteeni mukaista uudistusta verokannustimesta ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseksi yritykseen.

Allekirjoittajat

Jari MyllykoskiEnsimmäinen allekirjoittaja
Jari Myllykoski
Kansanedustaja · Jätetty 1.10.2015 · Satakunta
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 26.7.2026 klo 01.49·varmenna teksti