Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016—2019

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Tarkastusvaliokunta pitää hyödyllisenä julkisen talouden kokonaisuuden tarkastelua, jolloin myös kuntatalous ja sosiaaliturvarahastot ovat tarkastelussa mukana. Valiokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota finanssipolitiikan päätöksenteon tietoperustaan, päätöksentekoa ohjaavien tavoitteiden monimutkaisuuteen sekä finanssipolitiikan sääntöjen ja käytettyjen tunnuslukujen suureen määrään ja erilaisiin laskentatapoihin.

Valiokunta katsoo, että hallituksen talouspolitiikan kehystarkastelu monine tavoitteineen, sääntöineen ja laskentatapoineen on vaarassa muodostua liian monimutkaiseksi, jolloin suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta vaikeutuu ja jopa estyy. Samoin finanssipoliittisten tavoitteiden yhteensopivuus ja keskinäinen tärkeysjärjestys sekä suhde toisiinsa jäävät epäselviksi. Vaikutusarviointeja on puolestaan hyödynnettävä päätösten valmistelussa ja seurannassa nykyistä enemmän ja kattavammin.

869/2012 Suunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden ja tunnuslukujen runsauteen on vaikutuksensa myös EU-tason päätöksillä ja säännöillä, joiden avulla komissio ohjaa kansallista finanssipolitiikkaa entistä sitovammin. Lähtökohtana on komission arvio vakaus- ja kasvusopimuksen toteutumisesta. Esimerkiksi julkisen talouden 3 prosentin alijäämäkriteerin ja 60 prosentin velkakriteerin perusteella komissio voi päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä. Finanssipoliittisen lain () mukaan valtioneuvosto ryhtyy tarpeelliseksi katsomiinsa julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korjaaviin toimenpiteisiin, jos julkisen talouden rakenteellisessa rahoitusasemassa on sen arvion mukaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vaarantava merkittävä poikkeama.

K 17/2015 vp

Valiokunnan mielestä taloudesta ja talouspolitiikan linjasta on tarpeen käydä julkista ja avointa keskustelua paljon nykyistä enemmän. Tähän antaa mahdollisuuden hallituksesta riippumattoman talouspolitiikan arviointineuvoston perustaminen ja sen toiminnan käynnistyminen vuonna 2014. Neuvostolla on laaja toimintavapaus ja tehtävä arvioida talouspolitiikkaa ja asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien laatua. Samoin neuvosto voi arvioida ja esittää käsityksensä hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta ja tuloksista. Valiokunta pitää tärkeänä, että talouspolitiikan arviointineuvoston havainnot otetaan huomioon ja raportin käsittely löytää paikkansa hallituksen ja eduskunnan työssä (—).

Talouspolitiikan tavoitteiden ja mittareiden ohella päätöksentekijälle on olennaista saada oikeat ja riittävät tiedot ja kokonaiskuva valtion taloudellisista vastuista ja riskeistä sekä siitä, miten näihin on varauduttu. Julkisen talouden suunnitelmassa on käsitelty omana lukunaan (luku 4) valtion taloudellisia vastuita ja riskejä. Valiokunta pitää tarkastelua merkittävänä vastuiden ja riskien kokonaiskuvan saamiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota etenkin valtion antamien takausten (esim. Finnvera) merkittävään kasvuun viime vuosina. Samoin kansainvälisille rahoituslaitoksille (esim. EVM) vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä.

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Valiokunta katsoo, että riskiraportointia ja arviointimenetelmiä valtion taloudellisista vastuista ja riskeistä on tarpeen määrätietoisesti kehittää riittävän kokonaiskuvan saamiseksi. Samassa yhteydessä on perusteltua esittää tiedot myös valtion erimuotoisesta varallisuudesta ja sen vaikutuksesta velka- ja riskiarvioon.