Eduskunnan puhemiehelle
Viittomakielinen hätäilmoituspalvelu on toiminut 15.6.2021 alkaen kokeiluna ja toimii vielä vuoden loppuun Kela-rahoituksella. Palvelu on toiminut viikonpäivinä kello 8—16. Palvelun jatkolle ei ole selkeästi tiedossa jatkorahoitusta ensi vuodelle. Muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu on vaatinut palvelun jatkoa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriölle osoittamallaan kirjeellä.
Kokeilun kustannuksista on vastannut Kela, mutta palvelun jatkuminen vaatii sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön keskinäistä yhteistyötä ja rahoitusmallin järjestämistä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vaatinut viittomakielisen hätäilmoituspalvelun jatkoa sekä muuttamista ympärivuorokautiseksi.
Toinen vammaisten kannalta tärkeä palvelu eli tekstipuhelupalvelu on saamassa rahoitusta myös vuodelle 2023, ja ensi vuoden aikana palvelulle etsitään pysyvämpää rahoitusta ja ratkaisua. Tekstipuhelupalvelu ei kuitenkaan toimi kaikissa tilanteissa. Erityisesti hätätilanteessa on tärkeää, että voi käyttää omaa äidinkieltään tilanteesta kertomiseen. Hätä ei myöskään katso aikaa, ja palvelun tulisi on käytössä ympärivuorokautisesti. Viittomakielinen hätäilmoitus on välttämätön palvelu viittomakielisen väestön turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Suomalainen viittomakieli on virallinen vähemmistökieli, jota käyttää äidinkielenään noin 5 500 ihmistä. Vuoden 2022 alkuun mennessä hätätulkkauspalvelua oli käytetty noin 600 kertaa, ja niistä kymmenessä tapauksessa tulkki on soittanut hätäkeskukseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa viittomakielisen hätäilmoituspalvelun jatkuvuuden myös tulevaisuudessa, jotta viittomakielen käyttäjien yhdenvertaisuus toteutuu?