Eduskunnan puhemiehelle
Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella, ja apua on saatava minuuttien sisällä. Pitkien välimatkojen Suomessa ensihoidon vasteajat vaihtelevat alueellisesti ja riskialueluokittain merkittävästi ja asettavat siksi avuntarvitsijat eriarvoiseen asemaan.
Ensimmäisenä paikalla olevan henkilön rooli potilaan selviämisessä on kriittinen, ja siksi elvytyssuositukset korostavat maallikon roolia hoitoketjussa. Mitä nopeammin elottomuus tunnistetaan ja paineluelvytys ja sydäniskurin käyttö aloitetaan, sen paremmat selviytymismahdollisuudet sydänpysähdyspotilaalla on. Jos elvytys ja defibrillaatio käynnistyvät 3—5 minuutissa, autettavan selviytymismahdollisuus jopa kolminkertaistuu.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että panostamalla maallikkoelvytyksen kehittämiseen ja sydäniskurien saatavuuteen sydänpysähdyksestä selviytymistä pystytään merkittävästi parantamaan. Esimerkiksi Tanskassa maallikkoelvytys ja samalla sydänpysähdyksistä selviytyminen kaksinkertaistui 10 vuoden aikana. Sydänpysähdyspotilas selviää todennäköisemmin maallikoiden kuin ensihoidon defibrilloimana. Syynä tähän on viiveen lyheneminen ja maallikoiden mahdollisuus todeta sydänpysähdys ja aloittaa elvytys julkisten paikkojen lisäksi myös asuinhuoneistoissa ja työpaikoilla.
Suomessa tapahtuu vuosittain vähintään 3 000 sairaalan ulkopuolista sydänpysähdystä. Potilaiden keski-ikä on 65 vuotta, ja yli 70 prosenttia potilaista on miehiä. Yli puolet sydänpysähdyksistä tapahtuu kotona ja toisaalta lähes puolet julkisilla paikoilla. Vain alle puolet sydänpysähdyspotilaista saa maallikkoelvytystä. Yli 90 % suomalaista olisi valmis elvyttämään tosi paikan tullen.
Maallikkoelvytyksen kehittämistoimien pohjaksi tarvitaan toimiva ja luotettava sydäniskurirekisteri. Suomessa Sydänliitto hallinnoi yhdessä Suomen Elvytysneuvoston ja Suomen Punaisen Ristin kanssa defi.fi-palvelua, joka toimii sekä sydäniskurien rekisterinä että paikannuspalveluna. Sydänliitto vastaa rekisterin ylläpidosta ja kehittämisestä.
Suomen sydäniskurirekisterissä on tällä hetkellä noin 6 500 sydäniskuria, kun esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan vastaavissa palveluissa on kummassakin noin 20 000 laitetta. Suomessa ei myöskään ole monen maan tavoin käytössä järjestelmää, jossa vapaaehtoiset ja elvytyskoulutuksen saaneet maallikot pystyttäisiin hälyttämään elvytystilanteeseen hätäkeskuksen kautta. Hätäkeskuksesta ei ohjata lähimmän sydäniskurin löytämistä eikä sen käyttämistä. Kansallista elvytysrekisteriä ei vielä tällä hetkellä ole käytettävissä, joten maallikkoelvytyksen ja -defibrilloinnin toteutumista ei voida seurata.
Sydänliitto on pystynyt ylläpitämään ja kehittämään defi.fi-rekisteriä STEA:n hankerahoituksella. Vuosi 2022 on viimeinen STEA:n rahoittama vuosi. 6 500 rekisteröidyn sydäniskurin defi.fi toimii nyt paitsi sydäniskurien rekisterinä ja paikannuspalveluna myös kriittisenä datalähteenä 112 Suomi -sovellukselle, jatkossa mahdollisesti yhä useamman ensihoidon viranomaiskäytölle ja Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelulle. STEA-rahoituksen loppuessa vuodesta 2012 toimineen valtakunnallisen defi.fi-rekisterin säilyminen on vaakalaudalla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisin toimin aiotaan turvata sydäniskurirekisterin toiminnan jatkuvuus ja maallikkoelvytyksen edistäminen valtakunnallisesti?