Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta.
Esityksen tavoitteena on kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa taatun perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen edistäminen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2022.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Toimeentuloedellytyksen poistaminen
Alaikäisyyden määrittäminen
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentin mukaan, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytys on oleskeluluvan myöntämisen pääsääntöinen edellytys myös silloin, kun perheenkokoaja on alaikäinen. Toimeentuloedellytyksestä voidaan kuitenkin yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten ja muiden omaisten osalta toimeentuloedellytyksen soveltamisalaa on lain 114 ja 115 §:ssä rajattu, mutta silloin, kun se tulee sovellettavaksi, se koskee myös alaikäisiä perheenkokoajia.
Esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että edellytystä turvatusta toimeentulosta ei sovelleta, jos perheenkokoajana on kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saanut alaikäinen ja hakijana on hänen perheenjäsenensä (114 §) tai muu omainen (115 §).
Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan toimeentuloedellytys ei ole merkittävässä laajuudessa ollut kansainvälistä suojelua saavien huoltajille tehtyjen kielteisten oleskelulupapäätösten peruste, koska toimeentuloedellytyksestä on ratkaisukäytännössä yksittäistapauksellisen harkinnan nojalla poikettu lapsen edun vuoksi laajasti. Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että lainsäädäntö saatetaan vastaamaan vakiintunutta ratkaisu- ja oikeuskäytäntöä. Valiokunta katsoo, että toimeentuloedellytyksen poistaminen edistää kansainvälistä suojelua ja tilapäistä suojelua saavien henkilöiden perhe-elämän suojaa ja lapsen etua.
Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että edelleen muut laissa säädetyt oleskeluluvan edellytykset, kuten esimerkiksi yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden vaarantamiseen liittyvät seikat, tulee aina selvittää huolellisesti. Samoin valiokunta pitää välttämättömänä, että oleskelulupa voidaan jatkossakin jättää myöntämättä, jos arvioidaan, että tapaukseen liittyy lapsen hyväksikäyttöä tai perheenyhdistäminen Suomessa olisi muutoin vastoin lapsen etua.
Hallintovaliokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että ehdotettu toimeentuloedellytyksen poistaminen voi osaltaan lisätä Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana ja alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä. Luvan myöntämisen perusteet on pystyttävä selvittämään riittävän tarkasti ja selvittämiseen on varattava riittävät resurssit. Näin tunnistetaan muun muassa maahantulosäännösten kiertämiseen liittyvät tilanteet. Toisaalta pystytään takaamaan oikeus perhe-elämän jatkumiseen ja lapsen edun toteutumiseen silloin, kun perhesiteet ovat aidot. Oikeus perhe-elämään on turvattu useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Valiokunta korostaa, että perheenyhdistämisen helpottamisen ei kuitenkaan pidä missään tilanteissa altistaa tai lisätä alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä.
Valiokunnan saaman arvion mukaan, mikäli hakemusmäärissä ei tapahdu merkittävää muutosta, toimeentuloedellytyksen poistamisen seurauksena myönteisten päätösten määrän voidaan arvioida nousevan korkeintaan noin kymmenellä päätöksellä vuosittain. Ehdotuksen taloudellisten vaikutusten mittakaava on näin arvioiden melko pieni. Valiokunta kuitenkin toteaa, että toimeentuloedellytyksen poistamisen vaikutuksiin liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi edellä mainittu mahdollinen alaikäisten hyväksikäyttö maahantulon välineenä, että valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkoin.
Ulkomaalaislain 38 §:ssä säädetään lapsen alaikäisyyden määrittämisestä. Esityksessä ehdotetaan, että lapsen perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa edellytys lapsen alaikäisyydestä on jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuhetken sijaan. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen 16.7.2020 antama ratkaisu (yhdistetyt tuomiot C-133/19, C-136/19 ja C-137/19).
Edellä mainittu tuomioistuimen tuomio koskee perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaa ja tilanteita, joissa lapsi on hakijana. Ehdotettu alaikäisyyden määrittämishetkeä koskeva muutos ei kuitenkaan koske tuomioistuimen ratkaisun mukaisesti pelkästään perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia tilanteita (esimerkiksi oman maan kansalaiset tai toissijaista suojelua saavat eivät kuulu perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaan) ja tilanteita, joissa lapsi on oleskeluluvan hakija. Ehdotettu muutos koskee kaikkia tilanteita, joissa lapsi on osapuolena perhesidehakemusprosessissa. Valiokunta pitää muutosta yhdenvertaisuuden näkökulmasta perusteltuna. Ehdotetun muutoksen seurauksena perheenjäsenen oleskeluluvan saaminen ei riipu hakemuksen käsittelyajan pituudesta, joka on voinut johtaa huomattaviin eroihin perheenyhdistämistä koskevien hakemusten käsittelyssä. Valiokunta kuitenkin korostaa, että lapsen alaikäisyys tulee selvittää, mikäli siitä on epäilystä.
Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan unionin tuomioistuin on 1.8.2022 antamassaan tuomiossa C-279/20 linjannut turvapaikan saaneiden perheenkokoajien osalta, että hakijana olevan lapsen alaikäisyyden määrittämisen kannalta ratkaiseva on se hetki, jolloin perheenkokoaja haki turvapaikkaa. Tuomio on kuitenkin annettu nyt käsiteltävän hallituksen esityksen antamisen jälkeen, jonka johdosta tuomion edellyttämä mahdollinen muutos ei sisälly nyt käsiteltävään hallituksen esitykseen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että asiaan liittyy useita ratkaistavia kysymyksiä ja arvioitavia vaikutuksia, joten asian käsittely vaatii perusteellisemman selvityksen, johon ei nyt valiokuntakäsittelyn yhteydessä ole edellytyksiä ryhtyä. Valiokunta toteaa, että sisäministeriön tulee huolella arvioida tuomion sisältöä ja sen pohjalta valmistella tarvittavat asiaa koskevat lainmuutosehdotukset.
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
38 §. Edellytys lapsen alaikäisyydestä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksessä ehdotetun 38 §:n 2 momentti saattaa aiheuttaa ristiriitaisia tulkintoja. Ehdotetulla muotoilulla säännöstä voi tulkita siten, että 2 momenttia sovelletaan aina, kun kyseessä on tilanne, jossa perheenkokoajana toimii kansainvälistä suojelua saanut ilman huoltajaa maahan saapunut alaikäinen. Tällöin kansainvälistä suojelua saaneen yksin maahan saapuneen alaikäisen perheenjäsenen tulee jättää hakemus aina kolmen kuukauden aikarajan sisällä. Samanlaista aikarajaa ei ole pykälän 1 momentissa, jolloin kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämiselle asetetaan tiukemmat edellytykset. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan tämä ei ole ollut muutoksen tarkoituksena, ja valiokunta ehdottaa, että 2 momenttiin lisätään asiaa selventävä tarkennus: "Aikarajan noudattamatta jättäminen ei estä oleskeluluvan myöntämistä, jos se voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella."
Lainsäädäntömuutos
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki
ulkomaalaislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
ulkomaalaislain (301/2004)38 §, 114 §:n 4 momentti ja 115 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 38 § laeissa 549/2010 ja 437/2019 sekä 114 §:n 4 momentti ja 115 §:n 2 momentti laissa 505/2016, seuraavasti:
38 §
Edellytys lapsen alaikäisyydestä
Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella lapselle edellyttää, että lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin lapsen oleskelulupahakemus on tullut vireille. Oleskeluluvan myöntäminen lapsen perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoajana oleva lapsi on alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus on tullut vireille. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että perheenkokoajalla on oleskelulupa jo asian vireilletulopäivänä.
Aikarajan noudattamatta jättäminen ei estä oleskeluluvan myöntämistä, jos se voitaisiin myöntää 1 momentin perusteella.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle, oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua saaneen ilman huoltajaa tulleen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin hän jätti kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja sai tiedoksi päätöksen kansainvälisen suojelun antamisesta. Aikarajasta voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy.
114 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos perheenkokoaja on alaikäinen tai, jos:
a) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hänelle annetusta turvapaikasta; tai
b) perheenkokoaja on saanut tiedoksi päätöksen hyväksymisestään Suomeen pakolaiskiintiössä;
1) oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella on jätetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun:
a) ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa, jos hänelle on annettu turvapaikka; tai
b) ennen perheenkokoajan hyväksymistä Suomeen pakolaiskiintiössä; ja
2) perheenkokoajan perhe on muodostettu:
3) perheenyhdistäminen ei ole mahdollista sellaisessa kolmannessa maassa, johon perheenkokoajalla tai perheenjäsenellä on erityisiä siteitä.
115 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos perheenkokoaja on alaikäinen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eriävä mielipide
Vastalause 1
Perustelut
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistettaisiin. Näin ollen turvapaikan saaneen, toissijaista suojelua saaneen, kiintiöpakolaisen sekä tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä ei enää olisi turvattu toimeentulo. Muutos koskisi myös alaikäisen perheenkokoajan muulle omaiselle myönnettävää oleskelulupaa. Ulkomaalaislain mukaan alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsen on hänen huoltajansa. Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty muun omaisen käsitettä. Alaikäisen perheenkokoajan muita omaisia ovat tyypillisesti hänen sisaruksensa ja isovanhempansa.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaa säännöstä perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta siten, että alaikäisyyden määrittää oleskelulupahakemuksen vireilletulohetki ratkaisupäivän sijaan perheenyhdistämisdirektiivin alaan kuuluvien ryhmien osalta. Maahanmuuttovirasto tulkitsee jo voimassa olevaa lakia Euroopan unionin tuomioistuimen edellyttämällä tavalla. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin lisäksi, että muutos ulotetaan kattamaan myös perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle rajatut ryhmät.
Toteutuessaan hallituksen esitys tulee luomaan jälleen yhden vetovoimatekijän humanitääriselle maahanmuutolle. Käytännössä tämä tulee näkymään niin sanotun ankkurilapsi-ilmiön yleistymisenä, kun yhä useampi lähettää lapsensa vaaralliselle matkalle saadakseen itse oleskeluluvan helpommin. Huomionarvoista on myös se, että merkittävä osa humanitäärisin perustein Suomeen saapuneista tulijoista on nuoria, joiden todellisesta iästä ei ole minkäänlaista varmuutta. Alaikäisyyden määrittelemisen muuttaminen sekä sen soveltaminen yhä useampaan hakijaryhmään tulee siten kasvattamaan perheenyhdistämisen perusteella tehtyjen oleskelulupien määrää.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan oleskelulupa tulee voida jatkossakin jättää myöntämättä, jos arvioidaan, että tapaukseen liittyy lapsen hyväksikäyttöä tai perheenyhdistäminen Suomessa olisi muutoin vastoin lapsen etua. Myös asiantuntijalausunnoissa korostettiin, että on varmistuttava, ettei perheenyhdistämisen helpottaminen altista tai lisää alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää siihen, että viranomaisten tulee huolehtia hakijoiden henkilöllisyyden selvittämisestä erityisen tarkasti varsinkin silloin, kun hakija on hyvin lähellä täysi-ikäisyyttä.
Esityksessä korostetaan voimakkaasti lapsen etua, mutta valitettavasti lapsen edun kokonaisarvioinnin paremmin mahdollistavia säädöksiä ei ole esitetty. Onkin perusteltua kysyä, onko lapsen etu elää vanhempien kanssa, jotka ovat valmiit asettamaan lapsensa alttiiksi moninaisille vaaroille päästäkseen itse siirtolaisiksi korkeamman elintason maahan.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmän korostaa, että oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella ei tule myöntää, jos on aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.
Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että esitys tulee toteutuessaan lisäämään humanitääristä maahanmuuttoa entisestään nimenomaan Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Suomi on OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa, jos tarkastellaan edellä mainittujen ryhmien työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai rikollisuutta. Kotoutumisen epäonnistumista alleviivaa myös se, että Suomi on käyttänyt kotouttamiseen huomattavat määrät julkisia resursseja moneen muuhun maahan verrattuna. Edellä mainittujen ongelmien voidaan odottaa ainoastaan pahenevan ja syventyvän, jos heikosti kotoutuvan väestön määrä jatkaa kasvuaan. Hallituksen esityksen mukaan perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Tämä ei valitettavasti ole näkynyt suurimpien humanitäärisin perustein saapuneiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumista mittaavissa suureissa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää erityistä huomiota hallituksen esityksen puutteelliseen vaikutusarviointiin. Esityksessä tyydytään toteamaan, että on mahdollista, että toimeentuloedellytyksen poistaminen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perheenjäseniltä tai muilta omaisilta saattaisi hieman nostaa perhesiteen perusteella tehtyjen hakemusten määriä. Esityksessä ei siten myöskään ole arvioitu yhteiskunnalle varmuudella koituvia taloudellisia kustannuksia tai muita lisääntyneen maahanmuuton yhteiskunnalle aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten kasvanutta rikollisuutta.
Asiantuntijalausunnossakin on kiinnitetty huomiota siihen, että jos toimeentuloedellytysten vaatimuksesta luovutaan, on muutoksen vaikutuksia seurattava ja arvioitava sen mahdollista vaikutusta toimia vetovoimatekijänä. Edelleen huomiota tulee kiinnittää siihen, että esityksen taloudellisia vaikutuksia tulisi selvittää tarkemmin niin valtiontalouden kuin kuntataloudenkin näkökulmasta ottaen huomioon esimerkiksi toimeentulotukimenojen muutokset. Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että perustoimeentulotuen, työttömyysetuuden ja asumistukien saajissa korostuvat ne kansalaisuusryhmät, joita perheenyhdistämisen helpottaminen koskettaa. Sisäministeriökin on tuonut lausunnossaan esille, että viime kädessä todelliset taloudelliset vaikutukset ovat täysin sidoksissa muun muassa siihen, kuinka hyvin henkilöt työllistyvät. Esimerkiksi työllisyysaste on kuitenkin humanitäärisin perustein saapuneilla maahanmuuttajilla tyypillisesti alhainen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan lisääntyneen maahanmuuton vaikutuksia tulisi arvioida nykyistä huomattavasti laajemmin ja monipuolisemmin nimenomaan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta.
Hallituksen esityksen mukaiset muutokset ulkomaalaislakiin tulisivat toteutuessaan lisäämään humanitääristä maahanmuuttoa maista, joista saapuvien tulijoiden kotoutumisennuste on käytettävissä olevan tiedon varassa heikko tai jopa olematon. Tämä ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä, joka toisi helpotusta kestävyysvajeen kaltaisiin ongelmiin. Esityksellä on päinvastoin toteutuessaan erittäin merkittäviä negatiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia julkistalouteen sekä koko yhteiskuntaan.
Lasten käyttäminen maahantulon välineenä
Vaikutusarviointi puutteellista
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään.
Helsingissä 27.10.2022
Riikka
Purra
ps
Mauri
Peltokangas
ps
Mari
Rantanen
ps
Vastalause 2
Perustelut
On valitettavaa, että lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia eikä laajempia vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen ole arvioitu uskottavasti. Valiokunnan kuulemisissa nousi perusteltu huoli siitä, että toimeentuloedellytyksen poistaminen alaikäiseltä perheenkokoajalta mahdollistaa juuri niin sanotun "ankkurilapsi-ilmiön". Eli toimeentuloedellytystä kierrettäisiin lähettämällä ensin alaikäinen yksin kohdemaahan ja perheenjäsen ja muu omainen seuraisi vasta tämän jälkeen. Tämä voisi luoda humanitaarisperusteiseen maahantuloon vetovoimatekijän, joka vaikuttaisi pahimmillaan jopa lapsen oikeuksien loukkauksiin. Tähän "alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä" huomiota peräänkuulutti valiokunnalle antamassaan lausunnossaan myös poliisihallitus.
Kokoomus painottaa, että lapsen oikeuksien turvaaminen on tärkeää kaikissa tilanteissa. Alaikäisten suojelemiseksi on olennaista puuttua nykyistä määrätietoisemmin mm. vuosittain suuren määrän lapsia hengenvaaraan asettavien, Eurooppaan suuntautuvaan turvapaikanhakuun kytkeytyvien ihmissalakuljettajien toimintaan. Huomautamme myös, että jo nykylain pohjalta toimeentuloedellytys käytännössä väistyy niissä tilanteissa, joissa lapsen etu sitä edellyttää. Näistä syistä emme kannata esitettyä toimeentuloedellytyksen poistamista alaikäiseltä perheenkokoajalta, vaan esitämme tältä osin oikeustilan pysyttämistä nykyisellään.
Isossa kuvassa olemme pettyneitä siihen, ettei hallitus ole koko vaalikauden aikana halunnut tehdä tarvittavia toimia Suomen humanitaarisen maahanmuuton valuvikojen korjaamiseksi. Sen sijaan hallitus on lisännyt Suomen ei-toivottuja vetovoimatekijöitä. Kokoomus katsoo, että turvapaikat on ohjattava haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville, apua todella tarvitseville. Kaikenlainen järjestelmän väärinkäyttö on estettävä. Rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuva mekanismi on minimoitava ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita.
Suomessa uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä on kiristettävä siten, että hakemuksen uusiminen on mahdollista vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa erityisin perustein. Pysyvä oleskelulupa on myönnettävä vain henkilölle, jotka ovat opiskelleet tai tehneet työtä Suomessa ja jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja järjestystä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava lähtömaihin nopeasti. Kotoutumispolitiikassa on siirryttävä tulijan oikeuksia painottavasta järjestelmästä kotoutujan vastuita ja velvollisuuksia painottavaan järjestelmään.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 114 §:n 4 momentti ja 115 §:n 2 momentti muutettuina.
(Vastalauseen muutosehdotukset)
6 luku
Kansainvälinen suojelu
114 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle
115 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle
jos perheenkokoaja on alaikäinen tai,
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta,jos:
perheenkokoaja on alaikäinen
oleskelulupa myönnetään Suomeen yksin tulleen alaikäisen lapsen ulkomailla olevalle alaikäiselle sisarukselle, jos sisarukset ovat asuneet yhdessä ja jos heidän vanhempansa eivät ole elossa tai näiden olinpaikka on tuntematon.
Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytystä ei kuitenkaan sovelleta, jos
Helsingissä 27.10.2022
Mari-Leena
Talvitie
kok
Heikki
Vestman
kok
Ben
Zyskowicz
kok
Pihla
Keto-Huovinen
kok
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Hallintovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 100/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)
Vastalauseet
2 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.