Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan erityisesti perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuuden ja 10 §:ssä säädetyn yksityiselämän- ja henkilötietojen suojan kannalta.

Hallituksen käsityksen mukaan ehdotetut muutokset ovat sopusoinnussa perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien kanssa ja lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus kuitenkin pitää suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Arvioinnin lähtökohdat

Yhdenvertaisuus

Muutoksenhaku

(1)Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia (jäljempänä rajalaki). Ehdotuksen tavoitteena on muuttaa rajalakia siten, että siinä säädetty rajat ylittävän terveydenhuollon korvausmalli vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen mukaista uutta kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Samalla otetaan huomioon Euroopan komission Suomelle antamat kannanotot, jotka koskevat nykyisen korvausmallin suhdetta potilasdirektiivin tavoitteisiin.

(2)Lisäksi tavoitteena on ottaa huomioon rajalain voimaantulon jälkeen kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuneita muutoksia, yksinkertaistaa ja tarkentaa toimeenpanon hallinnollisia menettelyjä sekä korjata toimenpanon yhteydessä havaittuja sisällöllisiä puutteita. Osaltaan tavoitteena on myös keventää hallinto-oikeuksien taakkaa lisäämällä lakiin säännös itseoikaisusta myös hallinto-oikeuksiin kohdistuvien muutoksenhakuasioiden osalta.

(3)Ehdotettu sääntely on merkityksellistä ennen kaikkea perustuslain 6 §:ssä yhdenvertaisuudesta säädetyn kannalta. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on arvioitu varsin laajasti tätä kysymystä. Perustuslakivaliokunta voi pääosin yhtyä tältä osin esitettyihin johtopäätöksiin.

PeVL 30/2013 vpPeVL 30/2013 vp

(5)Perustuslakivaliokunnan mielestä nämä huomiot ovat merkityksellisiä myös käsiteltävänä olevan ehdotuksen kannalta. Valiokunta pitää ongelmallisena, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu näiden seikkojen merkitystä ehdotetun sääntelyn kannalta nykyistä laajemmin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä tarkastella asiaa.

(6)Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että toisessa EU-jäsenvaltiossa annetun hoidon kustannusten korvaamista koskevaan Kansaneläkelaitoksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta (29 §). Hallituksen esityksen (s. 16) mukaan tämä tarkoittaisi, että Kansaneläkelaitoksen päätöksestä valittavalta henkilöltä perittäisiin tuomioistuinmaksulain mukainen 270 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu.

(7)Tuomioistuinmaksulain 5 §:n 1 ja 9 kohdan mukaan oikeudenkäyntimaksua ei peritä terveydenhuoltolaissa tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa eikä mielenterveyslain mukaisissa asioissa, mitä voidaan pitää perusteltuna perustuslain 19 §:n 3 momentissa oikeudesta riittäviin terveyspalveluihin säädetyn kannalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä arvioida ehdotetun sääntelyn suhdetta terveydenhuoltolain ja mielenterveyslain osalta tuomioistuinmaksulaissa omaksuttuihin ratkaisuihin.