Eduskunnan puhemiehelle
Saatavien perinnästä annettu laki (513/1999) laajeni yritysperinnän osalta merkittävästi 1. toukokuuta 2022. Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista oli sähköisen asioinnin uudistaminen siten, että myös perintäkirjeitä voitaisiin lähettää velalliselle sähköisesti. Lain uudistaminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut sähköisten palveluiden yleistymiseen odotetulla tavalla, vaan maksuvaatimukset ja perintäkirjeet lähetetään yhä pääosin kirjepostilla.
Osana uudistusta sähköisen toimitustavan valinta edellyttää velalliselta aiempaa enemmän erilaisia toimenpiteitä. Saatavien perinnästä annetun lain 5 b §:n mukaan sähköinen perintäkirje edellyttää velallisen erillistä suostumusta, joka on kerrallaan voimassa korkeintaan 12 kuukautta.
Suostumusten pyytäminen, vakiintuneen tavan selvittely ja hallinnoiminen vaativat perintätoimistoilta järjestelmien teknistä kehitystä ennen kuin lain mukainen suostumusten kerääminen on mahdollista. Toukokuun 2022 alussa uudistuneen lain mukaan maksuvaatimus voidaan toimittaa yritysvelalliselle sähköisesti, jos yritysvelallisen ja velkojan kesken on käytetty kyseistä laskutustapaa ennen maksuvaatimusta. Kun perintätoimisto perii saatavaa, sen tulisi saada niin sanottu vakiintuneen tavan tieto toimeksiantajaltaan.
Tratan eli julkisuusuhkaisen maksuvaatimuksen sähköiseen toimitustapaan vaaditaan aina erillinen suostumus. Vaatimus on ongelmallinen, sillä kirjeitse lähetetty maksuvaatimus voi tavoittaa vastaanottajan vasta eräpäivän jälkeen, sillä maksumuistutuksen maksuaika on vain 10 päivää.
Sikäli kuin uudistettu lainsäädäntö mahdollistaisi alan, prosessien ja toimintamallien tehokkaamman sekä joustavamman kehittämisen sähköistä asiointia laajentamalla, tulisi varmistaa, että perinnästä tulisi myös tosiasiallisesti toimivampaa ja reilumpaa velallisasiakkaille. Sähköisen asioinnin etuja on, että esimerkiksi OmaPostilla lähetetyt kirjeet ja maksuvaatimukset löytävät nopeasti ja varmasti perille. Sähköinen asiointi tehostaa erityisesti perinnän alkuvaihetta eli niin kutsuttua vapaaehtoista perintää, mikä näkyy vähäisempinä perintätoimenpiteinä ja siten alentuneina kokonaiskuluina velallisasiakasta kohden sekä perinnän todennäköisempänä onnistumisena ja siten harvempina maksuhäiriömerkintöinä. Sähköisen asioinnin laajentaminen on myös velkojien etu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä yritysperinnän verkkolaskutuksen sujuvoittamiseksi?