Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin hallinnosta annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan, että suojelupoliisin virka tai virkasuhde voitaisiin täyttää niitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Tietyt virat tulisi aina julistaa haettaviksi. Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin virkojen ja virkasuhteiden osalta vastaavasti voitaisiin menetellä tietyissä tarkasti rajatuissa tehtävissä.

Esitys toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman strategista kokonaisuutta Turvallinen oikeusvaltio Suomi. Hallitusohjelman mukaan uuden tiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan. Esityksen tavoitteena on kehittää suojelupoliisin sekä keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin virkojen ja virkasuhteiden täyttömenettelyä koskevaa sääntelyä niiden tehtävien osalta, joissa siihen on asian luonteesta johtuva perusteltu tarve ja mahdollistaa virkojen julkisen täyttömenettelyn lisäksi ei-julkinen menettely.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan alkuvuonna 2023.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Viran täyttö ilman julkista hakumenettelyä

Viranhakijoiden ja virkaan nimitetyn nimen ilmoittamatta jättäminen

Oikeusturva

110/1992 Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi poliisin hallinnosta annettuun lakiin () uusi 12 a § (keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tiettyjen virkojen täyttö) ja 13 a § (suojelupoliisin virkojen täyttö). Ehdotuksen mukaan keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tietolähde, valeosto- tai peitetoiminnan suorittamiseen ja todistajansuojeluohjelmaan liittyvä virka tai virkasuhde voidaan täyttää haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Suojelupoliisin virka tai virkasuhde voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää.

Esityksessä on lueteltu välttämättömyyden arvioimiseksi kriteerit, joita ovat henkilöstö- ja organisaatioturvallisuus, täytettävä tehtävä ja siihen liittyvät uhkat. Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin osalta arvioimisen kriteerinä on myös tarve salaisen tiedonhankinnan suojaamiseen ja suojelupoliisin osalta siviilitiedustelun suojaamiseen, joiden lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös muu erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu.

Hallintovaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä on tuotu varsin kattavasti esille niitä haasteita, joiden vuoksi ehdotetut julkisuuden rajoitukset hakumenettelyssä ovat välttämättömiä. Suojelupoliisi on lakisääteisten tehtäviensä takia Suomen ulkopuolisten, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti toimivien valtiollisten toimijoiden tiedonhankinnan ja toimenpiteiden kohde organisaationa menetelmiensä ja tietojensa sekä koko henkilökuntansa osalta. Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja rikollisuus on kansainvälistynyt ja ammattimaistunut. Keskusrikospoliisin lakisääteiset tehtävät koskevat kansainvälisen, vakavan, järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Paikallispoliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi sekä tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia.

Hallintovaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että tietyissä tehtävissä on välttämätöntä suojata virkamiehen henkilöllisyyttä rekrytoinnin alusta lukien siten, että häntä ei tunnisteta kyseessä olevan organisaation työntekijäksi. Yksittäisen virkamiehen kannalta henkilötiedon julkisuus mahdollistaa vakavimmillaan häneen tai hänen läheisiinsä kohdistuvan hengen tai terveyden vaaran. Operatiivisessa toiminnassa myös tietolähteiden henkilöllisyyttä on suojattava, eikä tieto saa paljastua virkamiehen henkilöllisyyden tunnistamisen kautta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että suojaamistarve voi ulottua myös virkamiehen läheisiin. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella ehdotukseen sisältyviä säännöksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.

PeVL 45/2022 vp

PeVL 45/2022 vp

Esityksessä ehdotetaan 12 a §:n 2 momentissa ja 13 a §:n 3 momentissa, että jos tällaiseen edellä mainittuun virkaan tai virkasuhteeseen haettaessa kuitenkin käytetään julkista hakumenettelyä, on mahdollista, että viranhakijoiden nimet ja virkaan nimitetyn nimi voidaan jättää ilmoittamatta muille hakijoille, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää.

621/1999 Hallituksen esitys lähtee siten siitä, että julkisessakin hakumenettelyssä voidaan käyttää mahdollisuutta nimien ilmoittamatta jättämisestä muille hakijoille laissa säädettyjen välttämättömyysperusteiden täyttyessä. Viran tai virkasuhteen täyttämisestä on kuitenkin aina ilmoitettava hakijoille. Viranhakijoilla on julkisen haun ollessa kyseessä mahdollisuus valittaa nimityspäätöksestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyse on vastatoimesta ja hidasteesta niin sanottua julkisten lähteiden tiedustelua vastaan, millä pystytään keräämään kriittistä tietoa kohteesta. Asiakirjapyyntöihin vastattaessa salassapito tulee harkita suojattavan edun osalta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain () 24 §:n 1 momentin ja 11 §:n (asianosaisjulkisuus) perusteella.

PeVL 45/2022 vp

Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 13 a §:n 3 momentissa kynnys poikkeusmenettelyyn eli nimen ilmoittamatta jättämiseen on sama kuin ehdotuksen 13 a §:n 1 momentissa, joka koskee viran tai virkasuhteen täyttämistä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Tämä edellyttää yksittäistapauksellista arviointia siitä, että poikkeaminen on välttämätöntä tehtävän luonteen takia. Vastaava säännös on lakiehdotuksen 12 a §:n 2 momentti, joka koskee keskusrikospoliisia ja paikallispoliisia.

Valiokunta toteaa, että suojelupoliisin tietyissä tehtävissä on välttämätön tarve suojata nimitettävän henkilön henkilöllisyyttä virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisen alusta lukien siten, että henkilöä ei voida tunnistaa suojelupoliisin henkilöstöön kuuluvaksi. Julkisessa hakumenettelyssä on reaalinen riski, että hakijana virkaan tai virkasuhteeseen on toimintansa salassa pitävä valtiollinen toimija, jolloin se saa voimassa olevan lain mukaan tiedon virkaan tai virkasuhteeseen valitusta. Voimassa olevan lain mukaan myös virkaa hakeneiden nimet ovat julkisia. Kuten edelläkin on todettu, julkinen hakumenettely on pääsääntö. Hallintovaliokunta tuo tässä yhteydessä esiin, että suojelupoliisi kilpailee työvoimasta julkisen sektorin muiden työnantajien ja yksityisen sektorin työnantajien kanssa esimerkiksi ICT-sektorin (kyberosaaminen) ja syvää ja laajaa ymmärrystä vaativien analyysitehtävien osaajista. Julkinen hakumenettely ei poista tarvetta henkilöllisyyden suojaamiseen.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä todetun mukaan henkilöstötiedon julkisuus muodostaa suojelupoliisille organisaatiotason riskin vieraan valtion suojelupoliisin henkilöstöön kohdistamien mahdollisten värväysyritysten tai muiden operaatioiden takia. Yksittäisen virkamiehen kannalta kyse on erittäin tärkeästä yksityisestä edusta, äärimmillään hengen ja terveyden suojasta. Erityisesti henkilöstön henkilöllisyyden suojaamisen tarve liittyy suojelupoliisin operatiiviseen suorituskykyyn ja siviilitiedustelun tehokkaaseen toimeenpanoon, näihin liittyviin tuki- ja analyysitehtäviin sekä tietoon pääsyyn eri tehtävissä.

Hallintovaliokunta pitää edellä todetun johdosta välttämättömänä, että niin suojelupoliisin kuin keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tietyissä tehtävissä on oltava mahdollista jättää virkaan hakijoiden ja virkaan nimitetyn nimet ilmoittamatta. Valiokunta kuitenkin katsoo, että selvyyden vuoksi viittaus 13 a §:n 3 momentista 2 momenttiin tulee korjata viittaukseksi pykälän 1 momenttiin. Saadun selvityksen perusteella kyse on aina tehtävistä, joiden luonne sitä välttämättä edellyttää, ja välttämättömyyden arviointi tehdään pykälän 1 momentin mukaan. Vastaava viittaus on tehty myös ehdotetussa 12 a §:n 2 momentissa.

Hallintovaliokunta korostaa, että vaikka virka tai virkasuhde täytetään sitä auki julistamatta, on menettelyssä otettava huomioon perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet ja asianomaista virkaa koskevat yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset. Oikeusturvan kokonaisuudessa valitusoikeus nimityspäätöksistä sekä suojelupoliisin ja muun poliisin sisäinen laillisuusvalvontatoiminto yhdistettynä ulkoiseen laillisuusvalvontaan ovat keskeisessä asemassa henkilön oikeusturvan kannalta.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri ja sisäministeriö suorittavat suojelupoliisin ulkoista laillisuusvalvontaa. Muun poliisin osalta laillisuusvalvontaa suorittavat Poliisihallituksen laillisuusvalvonta, poliisiyksiköiden oikeusyksiköt ja kaikkien poliisiyksiköiden johto, eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskanslerinvirasto ja sisäministeriö. Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietoja koskevien lakien noudattamista sekä suojelupoliisissa että muissa poliisiyksiköissä.

609/1986

1325/2014

Hallintovaliokunta myös toteaa, että henkilöllä on mahdollisuus lisäksi tehdä kantelu eri tahoille. Valvontaviranomaisia ovat näin ollen myös yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Työnantajien tulee edistää työelämässä sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain () mukaisesti sekä yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain () mukaan. Hakijalla on käytettävissään julkisessa hakumenettelyssä oikeussuojakeinona syrjintätilanteessa miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa ja yhdenvertaisuuslaissa säädetyt oikeussuojakeinot ja mahdollisuus saada taloudellista hyvitystä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien edistämisen kannalta merkityksellisiä ovat kyseisiä asioita koskevat suunnitelmat ja niiden tehokas täytäntöönpano. Valiokunta tähdentää, että suojelupoliisi, keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi laativat normaalit virantäyttöä koskevat asiakirjat virantäyttömenettelystä riippumatta. Asiakirjat muodostavat perustan valvonnalle.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

13 a §. Suojelupoliisin virkojen täyttö.

Lisättäväksi ehdotetun pykälän 3 momentissa säädetään viranhakijoiden nimien ja virkaan nimitetyn nimen ilmoittamatta jättämisestä. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten hallintovaliokunta ehdottaa, että selvyyden vuoksi momentissa oleva viittaus muuhun kuin 2 momentin tarkoitettuun virkaan tai virkasuhteeseen muutetaan kohdistumaan 1 momentissa tarkoitettuun virkaan tai virkasuhteeseen.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään poliisin hallinnosta annettuun lakiin (110/1992) siitä lailla 69/2005 kumotun 12 a §:n tilalle uusi 12 a § ja uusi 13 a § seuraavasti:

12 a §

Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tiettyjen virkojen täyttö

Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin virka tai virkasuhde, jossa tehtäviin kuuluu tietolähdetoiminta-, valeosto-, peitetoiminta- tai todistajansuojelutehtäviä tai niihin välittömästi liittyviä esimies- tai tukitehtäviä, voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Välttämättömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon:

1) poliisin henkilöstö- ja organisaatioturvallisuus;

2) täytettävä tehtävä ja siihen liittyvät uhkat;

3) tarve salaisen tiedonhankinnan suojaamiseen; tai

4) muu erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu.

Täytettäessä 1 momentissa tarkoitettu virka tai virkasuhde hakumenettelyssä keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi voivat jättää ilmoittamatta virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden nimet sekä nimitetyn nimen muille hakijoille, jos haettavan tehtävän luonne sitä 1 momentissa tarkoitetuin tavoin välttämättä edellyttää. Viran tai virkasuhteen täyttämisestä on kuitenkin ilmoitettava hakijoille ja nimityspäätöksessä on mainittava täytettävänä ollut virka tai virkasuhde, päätöksen tehnyt viranomainen sekä nimityspäivä.

13 a §

Suojelupoliisin virkojen täyttö

Suojelupoliisin virka tai virkasuhde voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Välttämättömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon:

1) suojelupoliisin henkilöstö- ja organisaatioturvallisuus;

2) täytettävä tehtävä ja siihen liittyvät uhkat;

3) siviilitiedustelun suojaaminen; tai

4) muu erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu.

Seuraavat virat tai virkasuhteet julistetaan kuitenkin haettavaksi valtion virkamieslain mukaisesti: apulaispäällikkö, osastopäällikkö ja yksikön päällikkö sekä tehtävien suhteen niitä vastaavalla tasolla oleva virka tai virkasuhde.

muu kuin 2

1

Täytettäessämomentissa tarkoitettu virka tai virkasuhde hakumenettelyssä suojelupoliisi voi jättää ilmoittamatta virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden nimet sekä nimitetyn nimen muille hakijoille, jos haettavan tehtävän luonne sitä 1 momentissa tarkoitetuin tavoin välttämättä edellyttää. Viran tai virkasuhteen täyttämisestä on kuitenkin ilmoitettava hakijoille ja nimityspäätöksessä on mainittava täytettävänä ollut virka tai virkasuhde, päätöksen tehnyt viranomainen sekä nimityspäivä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .