Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia. Lisäksi ehdotetaan, että sosiaalisista yrityksistä annettu laki kumotaan ja kahdeksaa muuta lakia muutetaan.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuuden, 18 §:ssä säädetyn työllisyyden edistämisvelvoitteen ja 21 §:ssä tarkoitetun oikeusturvan kannalta.

Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Palkkatuen kohderyhmiin ehdotettujen muutosten vuoksi hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Hallituksen esityksen pääsisällön muodostavat julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain muutosehdotukset. Muutokset kohdistuvat palkkatukea koskevaan sääntelyyn. Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Lisäksi lakiin lisätään säännökset 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuesta.

(2)Palkkatuella tuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille parantamalla hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuella tuetulla työllä edistetään myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Työllistämistuen tarkoituksena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan. Ehdotetuilla säännöksillä pyritään siten osaltaan toteuttamaan julkiselle vallalle perustuslain 18 §:n 2 momentissa osoitettua velvoitetta edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

(3)Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen osaamisen parantamiseen myönnetyn palkkatuen kohderyhmää muutetaan rajaamalla palkkatuki heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisen tueksi. Palkkatuen myöntäminen ammatillisen osaamisen parantamiseen on 1. lakiehdotuksen 7 luvun 2 §:n mukaan mahdollista, kun työtön työnhakija on 15—24-vuotias tai yli 50-vuotias. Palkkatukea ammatillisen osaamisen parantamiseen voidaan myöntää myös, jos työttömällä työnhakijalla ei ole toisen asteen koulutusta tai hän on oikeutettu kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun kotoutumissuunnitelmaan. Lisäksi palkkatuki ammatillisen osaamisen parantamiseen voidaan myöntää, jos työtön työnhakija ei ole ollut ansiotyössä kuuden edeltävän kuukauden aikana.

(4)Palkkatuen kohdejoukkoa koskeva sääntely on merkityksellistä yhdenvertaisuutta ja syrjintäkieltoa koskevan perustuslain 6 §:n kannalta. Ihmiset ovat perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Siihen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa (, s. 42). Yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia ihmisille että asetettaessa heille velvollisuuksia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa (, s. 42—43, ks. myös, s. 3/I).

(5)Ketään ei saa perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säännöksessä lueteltuja erotteluperusteita voidaan pitää syrjintäkiellon ydinalueena. Luetteloa ei ole kuitenkaan tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan eri asemaan asettaminen on kielletty myös muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tällainen syy voi olla esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinpaikka (, s. 43—44, ks. myös, s. 3/I). Perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle erilaisen kohtelun mahdollistavalle hyväksyttävälle perusteelle asetettavat vaatimukset ovat valiokunnan vakiintuneen käytännön mukaan erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat (ks. esim.,,, s. 2/I,, s. 2). Hyväksyttävän perusteen on valiokunnan käytännössä edellytetty olevan asiallisessa ja kiinteässä yhteydessä lain tarkoitukseen (ks. esim., s. 5—6). Henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät saa olla mielivaltaisia, eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi (ks. esim.,, s. 2,, s. 4,, s. 6)

(6)Perustuslakivaliokunta kiinnittää yhdenvertaisuuden kannalta huomiota siihen, että esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ei tehdä selkoa palkkatuen myöntämiselle asetetun 50 vuoden ikärajan perusteluista. Muualta esityksen perusteluista voi saada sen käsityksen, että ikäraja johtuisi ennen muuta ryhmäpoikkeusasetuksen epäedullisessa asemassa olevan työntekijän määritelmästä. Ottaen huomioon mahdollisuuden soveltaa palkkatukisääntelyä laissa säädetyin edellytyksiin myös 25—49-vuotiaisiin työttömiin työnhakijoihin ehdotettu ikärajasääntely ei kuitenkaan näin niukasti perusteltunakaan muodostu perustuslain 6 §:n kannalta ongelmalliseksi.

PeVL 32/2022 vpPeVL 32/2022 vp