Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia, lääkelakia, sairausvakuutuslakia ja apteekkiverolakia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta tarkastellaan perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojan, 15 §:n omaisuudensuojan, 18 §:n elinkeinovapauden ja 80 §:ssä asetuksen antamisesta ja lainsäädäntövallan siirtämisestä säädetyn kannalta.

Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Arvioinnin lähtökohtia

Negatiivinen myyntikate

(1)Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia, lääkelakia, sairausvakuutuslakia ja apteekkiverolakia. Hallituksen esitykseen sisältyy perustelujen (s. 74) mukaan useita lääkevalmisteiden kilpailuun, markkinaosuuksiin ja lääkkeiden tukku- ja vähittäishinnoitteluun vaikuttavia säännöksiä.

(2)Esityksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Tavoitteena on lisäksi alentaa avohuollon lääkkeiden hintoja, kohtuullistaa lääkkeiden käyttäjien lääkehoidon kustannuksia ja vähentää valtion ja vakuutettujen lääkekorvausmenoja. Esityksen tavoitteena on lisäksi hintakilpailun edistäminen lääkemarkkinalla ja kestävän lääkkeiden julkisen rahoituksen tasapainottaminen ja turvaaminen.

(3)Esitykseen sisältyvät varsin laajat säätämisjärjestysperustelut, joissa ehdotettua sääntelyä on arvioitu yksityiselämän suojan, omaisuuden suojan, elinkeinovapauden ja lailla säätämisen vaatimuksen kannalta. Perustuslakivaliokunta voi pääosin yhtyä tältä osin esitettyihin johtopäätöksiin.

(4)Lääkelain 58 § koskee lääkkeen vähittäismyynnissä käytettävää valtioneuvoston asetuksella säädettävää lääketaksan mukaista hintaa. Pykälän 1 momentin mukaan lääketaksan perusteella laskettava yksittäisen lääkevalmisteen myyntikate voi olla suhteellisesti pienempi kuin siitä apteekkiverolain 6 §:n mukaan perittävä apteekkivero. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, ettei erotus voi yksittäisen lääkevalmisteen osalta ylittää kuutta euroa. Vaikka joissakin apteekeissa myydään enemmän kalliita lääkkeitä, joita koskee negatiivinen myyntikate, mikä johtuu kyseisen apteekin apteekkiveroprosentista, negatiivisen myyntikatteen euromäärä on kunkin myydyn yksittäisen lääkevalmisteen osalta rajattu siten kuuteen euroon.

PeVL 49/2005 vpPeVL 49/2005 vp

(6)Hallituksen esityksen perustelujen (s. 76) mukaan 58 §:n 1 momentissa säädettäväksi ehdotetulla euromääräisellä rajalla pyritään siihen, ettei negatiivinen myyntikate muodostuisi merkittäväksi suhteessa apteekin liikevaihtoon eikä negatiivisesta myyntikatteesta muodostuisi tekijää, joka ulottuisi omaisuuden suojan tai elinkeinovapauden ytimeen. Ehdotettu 58 §:n 1 momentin muutos ei perustuslakivaliokunnan mielestä sellaisenaan merkitse omaisuudensuojan lisärajoituksia vaan säännöstasolla sääntely muodostuu aiempaa täsmällisemmäksi ja omaisuuden suojaan kohdistuvaa rajoitusta supistavaksi.

(7)Hallituksen esityksen perusteluissa (esim. s. 27, 76) on kuitenkin nostettu esiin lääkemarkkinoiden tosiasialliseen toimintaan ja erityisesti kalliimpien lääkkeiden myynnin voimakkaaseen kasvuun liittyviä seikkoja, joiden katsotaan perustelujenkin mukaan voivan johtaa siihen, että negatiivisen myyntikatteen merkitys muodostuu joillekin apteekeille taloudellisesti merkittäväksi. Tältä osin ehdotettua sääntelyä on omaisuudensuojan ohella merkityksellistä arvioida myös perustuslain 18 §:ssä turvatun elinkeinovapauden kannalta.

(8)Hallituksen esityksessä (s. 76) esitettyjen arvioiden mukaan ei ole oletettavaa, että negatiivinen myyntikate olisi yksin syynä minkään apteekin liiketoiminnan tappiollisuuteen. Kun ehdotetulla 58 §:n 1 momentin euromääräisellä rajalla myös pyritään siihen, ettei negatiivinen myyntikate muodostu merkittäväksi suhteessa apteekin liikevaihtoon, ei ehdotettu 58 §:n 1 momentin säännös perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu ongelmalliseksi omaisuuden suojan tai elinkeinovapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta korostaa kuitenkin tarvetta seurata paitsi ehdotetun sääntelyn myös markkinoiden muutosten vaikutuksia laajemminkin ja arvioida jatkossa yksityiskohtaisemmin lääkemarkkinoiden sääntelyn ja erityisesti hintasääntelyn suhdetta perustuslakivaliokunnan käytäntöön.