Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 21 ja 32 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennettaisiin 1,50 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2023 alusta valtionosuuprosentti olisi 22,09 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 77,91 prosenttia.

Ehdotetussa valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,12 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Uusina ja laajenevina tehtävinä on otettu huomioon oppivelvollisuuden laajentaminen (1,0 miljoonaa euroa), varhaiskasvatuksen tuki (8,75 miljoonaa euroa), turvallinen opetukseen palaaminen opetuksesta epäämisen jälkeen (0,35 miljoonaa euroa), alueelliset opiskeluhuollon yhteistyöryhmät (0,27 miljoonaa euroa), kuntien opiskeluhuoltosuunnitelmat (0,06 miljoonaa euroa), sitouttava kouluyhteisötyö (3,33 miljoonaa euroa), juomavesidirektiivin toimeenpano (1,28 miljoonaa euroa) sekä varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat (0,38 miljoonaa euroa). Tehtävämuutosten yhteydessä otetaan huomioon siirto Valtiokonttorille kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin (0,15 miljoonaa euroa). Lisäksi on otettu huomioon yhteensä 0,33 prosenttiyksikköä liittyen työmarkkinatuen korjauserään, valtionosuusjärjestelmän vuoden 2010 järjestelmämuutoksen tasaukseen ja maakuntaliittojen tehtäviin liittyvien valtionosuuden lisäysten muuttamisesta määräaikaisista lisäyksistä pysyviksi lisäyksiksi.

Valtionosuusprosenttia laskisivat vuonna 2023 valtionosuusjärjestelmässä käyttöön otettavat uudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun ja syrjäisyyden lisäosat, joiden rahoitus toteutetaan valtionosuusjärjestelmän sisällä valtionosuusprosenttia pienentämällä (1,61 prosenttiyksikköä). Lisäksi osana hallituksen kehysriihessä päättämiä uudelleenkohdennuksia kuntien valtionosuuksien tasoa alennettaisiin pysyvästi 33 miljoonalla eurolla (0,34 prosenttiyksikköä), johon sisältyy kuntien harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen pienentäminen 4,5 miljoonaa euroa ja vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen pienentäminen 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien digitalisaation edistämiseen ei osoiteta rahoitusta vuonna 2023, minkä johdosta valtionosuuteen kohdistuu 10 miljoonan euron määräaikainen vähennys vuonna 2023. Uudelleenkohdennukset vähentävät peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 43 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2023 kohdistuvista määräaikaisista vähennyksistä, joita olisivat pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennys 0,18 euroa asukasta kohden (1 miljoona euroa) sekä edellä mainittu kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän päättymiseen liittyvä 10 miljoonan euron vähennys 1,81 euroa asukasta kohden. Valtionosuuteen ei enää tehtäisi määräaikaista vähennystä, joka koskee lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitusta eikä määräaikaista lisäystä, joka koskee kuntien velvollisuutta osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2023 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2023

Siirtolaskelmissa huomioon otettavat verotulot

Kuntien takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset

Kuntien talousnäkymät

618/2021

1704/2009

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva sääntely on uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen yhteydessä. Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (, jäljempänä valtionosuuslaki) tulee voimaan 1.1.2023. Lailla on kumottu vuoden 2022 loppuun voimassa oleva laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ().

Hallituksen esityksessä on kyse vuotuisesta valtionosuuslain muutoksesta, jolla säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentista sekä valtionosuuteen tehtävistä määräaikaisista vähennyksistä ja lisäyksistä seuraavalle talousarviovuodelle. Käsiteltävänä oleva esitys sisältää ehdotukset vuodelle 2023, ja se liittyy vuoden 2023 valtion talousarvioesitykseen.

Lakiehdotuksen mukaan vuoden 2023 alusta kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 22,09 prosenttia. Valtionosuusprosentti alenee 1,50 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden prosenttiin verrattuna. Valtionosuusprosentin laskua selittää pääosin tekninen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta johtuva järjestelmän sisällä tehtävä muutos, jossa vuonna 2023 käyttöön otettavat uudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun ja syrjäisyyden lisäosat rahoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisällä valtionosuusprosenttia pienentämällä. Tältä osin valtionosuus ei koko maan tasolla laske, vaan se jakautuu kuntien välillä eri tavalla uusien määräytymistekijöiden perusteella. Todellista laskua valtionosuusprosenttiin sen sijaan merkitsee vuosien 2023—2026 julkisen talouden suunnitelman mukainen 33 miljoonan euron valtionosuuden pysyvä vähennys.

Valtionosuusprosentissa on huomioitu 100 prosentin valtionosuus aiemmin päätetyissä ja vuodelle 2023 esitetyissä uusissa ja laajenevissa valtionosuustehtävissä. Vuoden 2023 talousarvioesitykseen liittyvät esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta (sitouttava kouluyhteisötyö,), esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (juomavesidirektiivin toimeenpano,) sekä esitys laiksi tasa-arvolain muuttamisesta ja esitys laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat varhaiskasvatuksessa,ja).

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2023 kohdistuvista määräaikaisista vähennyksistä, joita ovat pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennys 0,18 euroa asukasta kohden (1 miljoonaa euroa) sekä kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän päättymiseen liittyvä vähennys 1,81 euroa asukasta kohden (10 miljoonaa euroa).

Lisäksi valtionosuuteen vaikuttaa vuonna 2023 muun ohella 3,8 prosentin indeksitarkistus, joka lisää valtionosuuksia 89 miljoonaa euroa. Sen sijaan kustannustenjaon tarkistusta ei tehdä valtionosuuslain siirtymäsäännösten mukaan vuosille 2023 ja 2024, vaan se tehdään ensimmäisen kerran vasta vuodelle 2025.

Täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy esitys määrärahalisäyksestä, joka koskee kuntien digitalisaation edistämistä. Kyse on aiempina vuosina käyttämättä jääneen määrärahan (yhteensä 8 miljoonaa euroa, joka on 1,45 euroa asukasta kohden) palauttamisesta valtionosuuteen. Valiokunta toteaa, että täydentävä talousarvioesitys on tarpeen ottaa huomioon lakiehdotuksen 32 §:ssä säädettävissä määräaikaisissa lisäyksissä ja vähennyksissä. Palautus ehdotetaan huomioitavaksi kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän päättymiseen liittyvässä vähennyksessä, minkä seurauksena kyseinen vähennys pienenee 0,36 euroon asukasta kohden (hallituksen esityksessä 1,81 euroa asukasta kohden). Valiokunta viittaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyyn.

701/2022 Vuoden 2023 alusta voimaan tulevan valtionosuuslain 57 §:n 4 momentin () sanamuodon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sote-uudistuksen rahoituslaskelmia valmisteltaessa on kuitenkin eri vaiheissa käytetty edellä mainitusta sanamuodosta poiketen tilinpäätöstietojen sijasta maksuunpanon mukaisia verotuloja. Tilinpäätöstietojen mukaisiin verotuloihin sisältyy useammalta verovuodelta kertyneitä veroja. Maksuunpanon mukaisilla verotuloilla tarkoitetaan puolestaan tietyn verovuoden verotuloja, joita tilitetään kunnille usean kalenterivuoden ajan. Kun sote-uudistuksen rahoituslaskelmat tarkistetaan vuonna 2023 vuoden 2022 tasossa, olisi perusteltua, että verotulot kuvaavat vuoden 2022 tilannetta siten, että niihin ei sisälly tilinpäätöstietojen mukaisia aikaisemmilta vuosilta tilitettyjä, nykyisten korkeampien veroprosenttien mukaisia verotuloja.

Selvityksen mukaan myös sote-uudistukseen liittyvä kuntien veroprosenttien leikkausosuus (12,64 prosenttiyksikköä) on laskettu keväällä 2022 vuoden 2022 maksuunpanoennusteen mukaan. Tästä syystä leikkausosuuden tuottama verotulo tulisi tarkistuslaskennassa laskea nimenomaan maksuunpannuista veroista, jolloin verotulojen siirto toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla.

Valiokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, että jos rahoituslaskelma tehtäisiin 4 momentin vahvistetun sananmuodon mukaisesti, siirtyisi siirtolaskelmassa kunnilta väärä määrä veroja. Aikaisemmilta vuosilta kunnille vuonna 2022 tilitettävien verojen osuus voi kuntakohtaisesti vaihdella, eikä näitä aikaisempien vuosien tilityksiä voida erottaa vuodelta 2022 kertyneistä veroista. Tämä vääristäisi kunnilta siirrettäviä veroja rahoituslaskelmissa. Vääristyminen siirtyvissä verotuloissa heijastuu myös valtionosuuksiin. Siirtolaskelmassa kustannusten ja tulojen välinen täsmäytys tehdään viime kädessä valtionosuuksista. Jos verotuloja siirtyy virheellinen määrä, tulee valtionosuuksiin liian suuri tai liian pieni pysyvä vähennys tai lisäys.

Valtiovarainministeriön syksyllä 2022 tekemän veroennusteen mukaan vuodelle 2022 tilitettyjen verojen taso on noin 200 miljoonaa euroa pienempi kuin maksuunpanon mukainen ennustettu verotulojen taso. Selvityksen mukaan on arvioitavissa, että 12,64 prosenttiyksikköä tuottaisi vähemmän veroa tilitettyjen verojen mukaan kuin maksuunpantujen mukaan. Lain vahvistettua sananmuotoa sovellettaessa kunnilta siirtyisi siis tilitettyjen verojen perusteella vähemmän veroja hyvinvointialueiden rahoitukseen, ja valtionosuutta pitäisi leikata enemmän kustannusneutraalisuuden säilyttämiseksi. Kuntakohtaisesti tilitettyjen ja maksuunpantujen verojen välillä on vaihtelua kumpaankin suuntaan.

Vuoden 2022 verotus valmistuu marraskuussa 2023. Lopulliset maksuunpanotiedot ovat vietävissä sote- ja valtionosuuslaskelmiin vasta silloin, mikä on myöhäinen ajankohta suhteessa kuntien talousarviovalmisteluun. Vaikka lopulliset tiedot vuonna 2022 maksuunpannuista veroista saadaan vasta tällöin, ovat kesä—elokuussa 2023 saatavat ennakkotiedot valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan käytännössä hyvin lähellä lopullisia. Valtion varsinaiseen talousarviovalmisteluun lopullinen tieto maksuunpannuista veroista ja valtionosuuden leikkauksesta ei vielä ehdi. Valtionosuusmomentin määrärahataso voidaan kuitenkin tarkistaa loppuvuodesta joko täydentävässä talousarvioesityksessä tai seuraavana vuonna lisätalousarviossa. Tämä on vakiintunut käytäntö myös muiden liian myöhään valmistuneiden valtionosuuden laskentatekijöiden suhteen.

Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta katsoo, että valtionosuuslain 57 §:n 4 momentin vahvistetun sanamuodon korjaaminen on selvityksessä kuvatuista syistä aiheellista. Valiokunta katsoo myös, että säännöksen muuttaminen ennen sen voimaantuloa nyt käsiteltävänä olevan esityksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista, jotta korjatun säännöksen on mahdollista tulla voimaan samanaikaisesti kuin valtionosuuslaki muiltakin osin eli vuoden 2023 alusta. Valiokunta viittaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyyn.

Valiokunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen, että joissakin nykyisin sote-kuntayhtymämuodossa toimivissa organisaatioissa on toteutettu tai ollaan toteuttamassa tehtäväkohtaisten palkkojen yhdenmukaistamista takautuvasti aiemmilta vuosilta siten, että kumulatiiviset harmonisointierät ovat kohdistumassa sote-uudistuksen siirtolaskennassa käytettäville laskelmavuosille 2021—2022 (myös mm.ja). Tilanteessa, jossa nämä kumulatiiviset kustannuserät vaikuttavat kuntayhtymien jäsenkuntien sote-menoihin edellä mainittuina laskentavuosina eikä näistä ole tehty aiemmille tilikausille kirjanpidollisia varauksia, vääristää tilanne siirtolaskentaa. Takautuvan palkkaharmonisoinnin vaikutus voi yksittäisellä alueella olla suuruusluokaltaan jopa useampi kymmenen miljoonaa euroa. Kustannukset vaikuttavat oleellisesti uudistuksen siirtolaskelmaan, mutta myös uuteen valtionosuusjärjestelmään sisältyviin suuriin tasauselementteihin, muutosrajoittimeen ja järjestelmämuutoksen tasaukseen. Palkkaharmonisaatio lisää edellä tarkoitettujen alueiden kuntien kustannustasoa, mikä pienentää kunnan valtionosuutta muutosrajoittimen kautta. Lisäksi se heikentää kunnan talouden tasapainotilaa, joka on järjestelmämuutoksen tasauksen laskennan perusta. Eri alueiden kunnat ovat siten eri asemassa riippuen siitä, onko palkkaratkaisut tehty vai tehdäänkö ne vasta sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen. Valiokunta katsoo, että kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät, takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset tulee vähentää täysimääräisesti niin, että kunnilta siirtyvä kustannus kuvaa todellista vuosien 2021 ja 2022 kustannustasoa ja etteivät kyseisten alueiden kunnat jää pysyvästi eriarvoiseen asemaan muiden alueiden kuntiin nähden.

Vuosi 2023 on hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa niin menojen kuin tulojenkin kehityksen osalta. Sote-uudistuksen toteutuessa nopeasti kasvavat väestön ikääntymiseen liittyvät menopaineet siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksessa siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen 70 % eli 5,4 miljardia euroa peruspalvelujen valtionosuuksista ja 70 % eli 1,9 miljardia euroa verotulomenetysten korvauksista. Kuntatalouden kokonaisuudessa muutos on kunta-valtio -suhteessa neutraali.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntatalouden jäljelle jäävistä kustannuksista suurin osa syntyy varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen järjestämisestä. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen perusrahoitus kulkee pääosin valtiovarainministeriön pääluokkaan sisältyvän kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionrahoitus täydentää kuntien sivistystoimen valtionrahoitusta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sote-uudistuksen myötä kuntien veroprosenttierot pysyvät absoluuttisesti ennallaan, mutta suhteellisesti erot kasvavat. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että jatkossa sote-uudistuksen seurauksena on kuntia, joissa peruspalveluiden, esimerkiksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, kustannukset asukasta kohti ovat matalammat kuin naapurikunnassa, mutta kunnallisveroprosentti voi olla kuitenkin merkittävästi korkeampi. Samaan aikaan tämä matalamman veroprosentin kunta voi saada myös huomattavasti suurempia valtionosuuksia. Samalla valiokunta toteaa, että kuntien verotuloissa kunnallisveron painoarvo pienenee, kun taas kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa.

Vuoden 2023 alusta voimaan tulevan valtionosuuslain mukaan valtionosuusjärjestelmän rakenne pysyy lähestulkoon samana kuin ennen sote-uudistusta. Valtionosuus määräytyy jatkossakin kuntien tarve- ja olosuhde-eroja kuvaavien kriteereiden mukaan. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvillä tasauselementeillä tasataan kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Hallintovaliokunta toteaa, että kuntien erilaisten kustannus- ja tulorakenteiden seurauksena eräiden kuntien sote-uudistukseen liittyvät tasauselementit ovat kuitenkin niin merkittäviä, että valtionosuuksien merkitys kunnan tulorakenteessa muuttuu ja eräillä kunnilla peruspalveluiden valtionosuus painuu negatiiviseksi. Tähän myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota.

Kuntien, ja hyvinvointialueidenkin, lähiaikojen näkymiin sisältyy erilaisia epävarmuuksia. Esimerkiksi palkkaratkaisut, kustannusten nousu ja sote-uudistuksen myötä tapahtuvat muutokset, kuten myös Ukrainan sotaa pakenevien tilapäistä suojelua saavien asettuminen kuntaan, voivat aiheuttaa ennakoimattomia menoja. Myös sote-uudistuksen laskelmat vielä tarkentuvat. Kuntatalouteen kohdistuu lisäksi tulevien vuosien aikana muitakin muutoksia, esimerkiksi vuoden 2025 alusta voimaan tulevaksi ehdotettu julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva uudistus. Valiokunta katsoo, että uudistusten yhteisvaikutuksista on tärkeää saada tietoa ja kokemusta. Esimerkiksi vertailukelpoisten tilinpäätöstietojen saaminen voi monien uudis-tusten ja siirtymäaikojen vuoksi kuitenkin olla haastavaa. Kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämistyössä on tarpeen ottaa huomioon kuntien rahoituksen kokonaisuus ja siihen kohdistuvat muutokset, jotta järjestelmä vastaisi entistä paremmin kuntien erilaisiin tilanteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

32 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset.

57 §. Voimaantulo. (Uusi).

Johtolause ja lain nimike.

Kuntien digitalisaation edistämiseen ei varsinaisessa talousarvioesityksessä ole osoitettu rahoitusta vuonna 2023, minkä vuoksi valtionosuuteen kohdistuu 10 miljoonan euron määräaikainen vähennys vuonna 2023 (1,81 euroa asukasta kohden). Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen palautetaan kuitenkin vuonna 2023 aikaisemmilta vuosilta käyttämäksi jäänyttä digitalisaation edistämiseen osoitettua rahoitusta 8 miljoonaa euroa (1,45 euroa asukasta kohden). Yleisperusteluissa todetun mukaisesti valiokunta ehdottaa, että tämä täydentävään talousarvioesitykseen sisältyvä määrärahalisäys otetaan huomioon pykälän 2 momentissa, johon sisältyy edellä mainittu digitalisaation kannustinjärjestelmää koskeva vähennys. Näin ollen 2 momentissa ehdotettava vähennys on 0,36 euroa asukasta kohden.

Pykälän 4 momentissa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävien tulojen tarkistamisesta. Momenttia on muutettu lailla 701/2022, ja se tulee voimaan 1.1.2023. Yleisperusteluissa mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että 4 momentin sanamuotoa täydennetään tässä yhteydessä vielä säännöksellä, jonka mukaan siirrettävät tulot tarkistetaan verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen perusteella.

Valiokunnan ehdottamien muutosten vuoksi myös johtolausetta ja lain nimikettä on tarpeen muuttaa.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

21 ja 32 §:n

kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lainmuuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

,

ja 57 §:n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 57 §:n 4 momentti laissa 701/2022,

kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 21 §:n 1 momentti32 §seuraavasti:

21 §

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

valtionosuusprosentti Kunnan 6—12 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 22,09 prosenttia () ja kuntien omarahoitusosuus on 77,91 prosenttia.

32 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuonna 2023 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,18 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.

0,36

Vuonna 2023 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetääneuroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän päättymiseen.

57 § (Uusi)

Voimaantulo

ja verotulojen osalta valmistuneen verotuksen mukaisten maksuunpantujen verotulojen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojenperusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuudessa vuodesta 2024 lukien. Jos kunnilta on tarkistuksen perusteella koko maan tasolla siirtynyt tuloja vähemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä vähennetään kunnille myönnettävästä valtionosuudesta. Jos tuloja on siirtynyt enemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä lisätään kunnille myönnettävään valtionosuuteen. Vähennys tai lisäys otetaan huomioon valtionosuudessa kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suurena eränä. Vastaavasti vuoden 2023 osalta erotuksesta otetaan huomioon jälkikäteen valtionosuuden lisäyksenä tai vähennyksenä puolet vuonna 2024 ja puolet vuonna 2025

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .