Hallituksen esitys eduskunnalle lähestymiskiellon tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi lähestymiskiellosta annettua lakia, rikoslakia, esitutkintalakia, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia, oikeusapulakia, tuomioistuinmaksulakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia. Esityksen tavoitteena on parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuutta.

Väliaikaisen lähestymiskiellon käytön lisäämiseksi lähestymiskiellosta annettua lakia muutettaisiin siten, että pidättämiseen oikeutetun virkamiehen olisi määrättävä väliaikainen lähestymiskielto omasta aloitteestaan, jos kiellolla suojattavan henkilön suojan tarpeen ilmeisyys edellyttäisi kiellon välitöntä antamista.

Tukipalveluihin ohjaamista lähestymiskieltoasioissa tehostettaisiin. Lakiin otettaisiin säännökset lähestymiskiellolla suojattavan yhteystietojen välittämisestä tukipalveluihin ja velvollisuudesta ilmoittaa kieltoon määrätylle saatavilla olevista tukipalveluista.

Tuomioistuin voisi määrätä lähestymiskiellon hakijalle avustajan, jos hakemuksen perusteena on hakijan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunut rikos ja se rikoksen vakavuus, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on perusteltua.

Tuomioistuinmaksulakia muutettaisiin siten, että lähestymiskiellon hakijalta ei perittäisi maksua silloinkaan, kun hakemus hylätään tai asia jää sillensä.

Uutena keinona hengen tai terveyden vaarassa olevan henkilön suojelemiseksi otettaisiin käyttöön sähköisesti valvottu lähestymiskielto. Tuomioistuin voisi päättää, että laajennettuun lähestymiskieltoon liitettäisiin sähköinen valvonta, jos se olisi välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se olisi kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, valvontaan määrättävän olosuhteet ja muut asiassa ilmenneet seikat.

Sähköisesti valvottu lähestymiskielto voitaisiin määrätä enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos sähköiseen valvontaan määräämisen edellytykset yhä täyttyisivät, kielto voitaisiin uudistaa. Uudistettaessa sähköisesti valvottu lähestymiskielto voitaisiin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi ehdotetaan, että lähestymiskiellon rikkomista koskeva asia olisi käsiteltävä kiireellisenä, jollei rikkomista ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Lähestymiskiellon rikkomista koskevaa rangaistussäännöstä täydennettäisiin niin, että lähestymiskiellon rikkomisesta tuomittaisiin myös kieltoon määrätty, joka rikkoisi sähköisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määrättyjä velvollisuuksiaan ja siten estäisi sähköisen valvonnan käyttöönottamisen tai toteutumisen.

Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaa, jonka mukaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Väliaikaisen lähestymiskiellon määrääminen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen aloitteesta

Lähestymiskiellon sähköinen valvonta (teknisesti valvottu lähestymiskielto)

Väkivallan uhrien ja tekijöiden ohjaaminen tukipalveluihin

Avustaja

Lähestymiskieltoasian maksuttomuus

Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistavuus

Lähestymiskiellon rikkomisen kiireellinen käsittely ja uudistuksen taloudelliset vaikutukset

Henkilötietojen suoja

Lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi. Lähestymiskiellosta annettuun lakiin (898/1998, jäljempänä lähestymiskieltolaki) sekä eräisiin muihin lakeihin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuutta.

Hallituksen esityksestä ilmenevän ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita erittäin tärkeinä. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.

Lähestymiskieltolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on määrättävä väliaikainen lähestymiskielto omasta aloitteestaan, jos kiellolla suojattavan henkilön suojan tarpeen ilmeisyys edellyttää kiellon välitöntä antamista (1. lakiehdotuksen 11 §:n 2 mom.). Väliaikaisen lähestymiskiellon määrääminen ei siten jatkossa enää edellytä, että kiellolla suojattava henkilö ei itse kykene sitä hakemaan.

Ehdotetun muutoksen tavoitteena on alentaa kynnystä määrätä lähestymiskielto pidättämiseen oikeutetun virkamiehen omasta aloitteesta ja edistää väliaikaisen lähestymiskiellon käyttöä uhrin suojelemiseksi tilanteissa, joissa uhri on välittömässä hengen tai terveyden vaarassa. Ehdotuksen taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä tapahtunut kehitys ja Istanbulin sopimuksen vaatimukset (ks. HE, s. 25 ja 26).

Lähestymiskieltolain voimassa oleva 11 §:n 2 momentti on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (ks., s. 3/I; ks. myös, s. 6). Käsiteltävästä esityksestä antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta katsoo, että arviointitilanne on esityksessä selostetun kehityksen vuoksi muuttunut, eikä sillä ole huomautettavaa esityksessä tältä osin omaksuttuihin sääntelyratkaisuihin tai niiden perusteluihin (ks., s. 3).

Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että väliaikaiseen kieltoon määräämisen muuttaminen velvoittavaksi riippumatta siitä, minkälaisesta asiakokonaisuudesta tai tilanteesta on kysymys, voi johtaa ennakoimattomiin vaikutuksiin, jotka näkyisivät työmäärän lisäyksenä poliisille esitutkinnassa. Tämän vuoksi on katsottu, että ehdotetun säännöksen tulisi koskea tilanteita, joissa kiellolla suojattava on hengen tai terveyden vaarassa. Lakivaliokunta toteaa tämän vastaavan ehdotetun säännöksen yksityiskohtaisia perusteluja, sillä niiden mukaan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen olisi määrättävä väliaikainen lähestymiskielto omasta aloitteestaan tilanteessa, jossa riskiarvion perusteella on selvää, että henkilöä uhkaa vakavan väkivallan vaara, jolta lähestymiskielto voi häntä suojata (ks. HE, s. 56). Edellä esitetyn valossa lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä tarkemmin selvitetyin tavoin säännösehdotuksen sanamuotoa täsmennettäväksi. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että poliiseille järjestetään koulutusta edellä tarkoitetun uhka- ja riskiarvion tekemisestä.

Lähestymiskielto voidaan lähestymiskieltolain mukaan määrätä perusmuotoisena (3 §:n 1 mom.) tai laajennettuna (3 §:n 3 mom.). Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa, sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin määrätään, lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Jos on syytä olettaa, että perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä.

Laajennettukaan lähestymiskielto ei ole osoittautunut riittäväksi keinoksi varmistaa kiellolla suojattavan turvallisuutta tilanteessa, jossa on olemassa vakavan väkivallan riski (ks. HE, s. 42, 44 ja 68). Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan sähköisen (teknisen) valvonnan liittämistä laajennettuun lähestymiskieltoon. Ehdotetun säännöksen mukaan tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä, että laajennetun lähestymiskiellon noudattamista valvotaan teknisin välinein, jos tekninen valvonta on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, valvontaan määrättävän olosuhteet sekä muut asiassa ilmenneet seikat (1. lakiehdotuksen 3 a §).

Sähköinen valvonta on tarkoitus toteuttaa teknisesti käyttämällä GPS/GNSS-paikannustekniikkaa. Vastaavaa tekniikkaa käytetään nykyisin rikosseuraamusten ja pakkokeinojen valvonnassa. Sähköisessä valvonnassa valvottavalle asennetaan valvontapanta, minkä lisäksi hänen tulee pitää mukanaan paikannuspuhelinta. Valvontapannan ja paikannuspuhelimen avulla voidaan selvittää valvottavan tarkka sijainti ja seurata hänen liikkeitään. Laajennettua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määrätään alue, jolle lähestymiskieltoon määrätty ei saa mennä. Hälytyksen saatuaan Rikosseuraamuslaitoksen keskusvalvomo tekee hälytyksestä hätäilmoituksen Hätäkeskuslaitokselle ja välittää välittömästi tiedon hälytyksestä lähestymiskiellolla suojattavalle, jos kiellolla suojattavalla on valvontalaitteet (ks. HE, s. 36). Keskusvalvomo ilmoittaa myös tiedon lähestymiskieltoon määrätyn ja kiellolla suojattavan sijainnista. Hätäkeskuslaitos välittää ilmoituksen tai tehtävän poliisille poliisin antamien ohjeiden mukaisesti. Akuuteissa tilanteissa paikalle lähetetään kiireellisesti poliisipartio.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa sähköisen valvonnan käyttöönottoon lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi ja uhrin suojan parantamiseksi on suhtauduttu myönteisesti, mutta samalla useat asiantuntijat ovat katsoneet, että sähköisen valvonnan tulisi olla mahdollinen myös perusmuotoisen lähestymiskiellon valvonnassa. Lisäksi osa asiantuntijoista on pitänyt sähköisen valvonnan määräämisen edellytyksiä korkeina. Esiin on muun muassa tuotu, että uhkaavan rikoksen vakavuuteen liittyvä kohtuuttomuuskriteeri tulisi poistaa.

PeVL 63/2022 vp

PeVL 63/2022 vp

Se, että sähköistä valvontaa ehdotetaan esityksessä vain laajennettuun lähestymiskieltoon, perustuu lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan useisiin seikkoihin. Keskeistä on, että toisin kuin perusmuotoisessa lähestymiskiellossa laajennettua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määritellään täsmällinen alue, johon kieltoon määrätty ei saa mennä. Jos kieltoon määrätty menee kielletylle alueelle, valvontajärjestelmään lähtee hälytys automaattisesti. Hälytys ei edellytä suojattavan henkilön toimenpiteitä eikä myöskään sitä, että suojattavalla henkilöllä on valvontalaite. Myös kieltoon määrätyn sijainnin reaaliaikainen seuranta on lähtökohtaisesti mahdollista vain, jos valvottava menee ratkaisussa määrätylle kielletylle alueelle tai valvontalaitteen toiminta estyy (ks. HE, s. 62). Jos valvottava menee kielletylle alueelle, hän syyllistyy kiellon rikkomiseen, joka on säädetty rangaistavaksi teoksi. Sähköisellä valvonnalla voidaan tällöin saada näyttöä kieltoon määrätyn tuomitsemiseksi lähestymiskiellon rikkomisesta, koska kieltoon määrätyn mennessä kielletylle alueelle ei yleensä synny epäselvyyttä lähestymiskiellon rikkomisesta.

Saadun selvityksen mukaan sähköisen valvonnan liittäminen perusmuotoiseen lähestymiskieltoon olisi nykyisellä tekniikalla sinänsä mahdollista, mutta edellyttäisi silloin, että myös suojattavalla henkilöllä olisi valvontalaite. Kyse olisi kuitenkin huomattavasta muutoksesta, sillä se edellyttäisi sähköistä valvontaa koskevan sääntelypohjan ja viranomaisten menettelyjen uudelleenarviointia. Lisäksi tulisi arvioida sähköisen valvonnan laajentamista perusoikeuksien rajoittamisen välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta, koska perustuslakivaliokunta on arvioinut vain esityksessä ehdotettua ratkaisua liittää sähköinen valvonta laajennettuun lähestymiskieltoon.

(Valiokunnan lausumaehdotus 1).Edellä esitetyn valossa valiokunta puoltaa sähköisen valvonnan käyttöönottoa laajennetun lähestymiskiellon noudattamisen valvonnassa siten kuin esityksessä on ehdotettu. Ehdotetut perusratkaisut sähköisen valvonnan järjestämisestä ovat selkeitä, mikä on lähestymiskiellon tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä kieltoon määrätyn oikeusturvan kannalta oleellista. Ehdotettu järjestelmä sähköisen valvonnan toteuttamisesta vastaa myös sitä, miten sähköinen valvonta on tällä hetkellä toteutettu tehostetun matkustuskiellon valvonnassa, joten tällaisesta valvonnasta on jo entuudestaan kokemuksia. Uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia tulee kuitenkin jatkossa seurata huolella ja kokemusten perusteella arvioida tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää sähköistä valvontaa ja laajentaa sen käyttöalaa lähestymiskiellon noudattamisen valvonnassa. Valiokunta esittää asiasta lausuman hyväksymistä

Lisäksi valiokunta korostaa sen tärkeyttä, että lähestymiskiellolla suojattavan turvallisuuden parantamiseksi on käytettävissä myös muita keinoja ottaen huomioon, ettei sähköinen valvonta ole mahdollinen perusmuotoisessa lähestymiskiellossa eikä se välttämättä ole kaikissa laajennetuissakaan lähestymiskielloissa käyttökelpoinen, esimerkiksi tilanteessa, jossa suojattava on muuttanut salassa pidettävään osoitteeseen ja on mahdollisesti hakenut turvakieltoa (ks. HE, s. 42). Muita käytännön keinoja parantaa lähestymiskiellolla suojattavan turvallisuutta ovat saadun selvityksen mukaan esimerkiksi erilaiset turvalaitteet, kuten turvaranneke, ja matkapuhelimeen liitettävät toiminnnot, joilla suojattu saa nopean yhteyden hätäkeskukseen (ks. HE, s. 24 ja 25).

Tukipalveluihin ohjaamista lähestymiskieltoasioissa ehdotetaan tehostettavaksi sisällyttämällä lähestymiskieltolakiin säännökset lähestymiskiellolla suojattavan ohjaamisesta tukipalveluihin. Ehdotetun sääntelyn mukaan poliisin tai syyttäjän on väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä välitettävä kiellolla suojattavan yhteystiedot tukipalveluiden tarjoajalle, jos kiellolla suojattava siihen suostuu (1. lakiehdotuksen 11 a §:n 1 mom.). Lisäksi ehdotetaan, että poliisin tai syyttäjän tulee ilmoittaa kieltoon määrätylle saatavilla olevista tukipalveluista (1. lakiehdotuksen 11 a §:n 2 mom.).

Esitutkintaviranomaisella on jo nykyisin esitutkintalain nojalla velvollisuus ohjata asianomistaja tukipalveluihin, jos hänen arvioidaan olevan erityisen suojelun tarpeessa taikka rikoksen luonne tai asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet sitä muuten edellyttävät (esitutkintalain 4 luvun 10 §). Lähestymiskieltolakiin ehdotetun säännöksen tarkoituksena on täydentää esitutkintalain sääntelyä ja siten varmistaa, että suojattava henkilö ohjataan tukipalveluihin myös silloin, kun väliaikainen lähestymiskielto määrätään. Esitutkintalain sääntelyä on tarpeen täydentää myös siltä osin kuin väliaikainen lähestymiskielto määrätään rikoksen uhan perusteella, sillä esitutkintalain sääntely ei kata tällaisia tilanteita. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja tarpeellisina.

Moniammatillisessa yhteistyössä tehtävästä lähisuhdeväkivallan riskinarvioinnista ei ole nykyisin sääntelyä, eikä esityksessä ehdoteta asiasta säätämistä. Euroopan komissio on 8.3.2022 tehnyt naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta direktiiviehdotuksen (COM(2022) 105 lopullinen), joka sisältää muun ohella tällaista arviointia koskevia säännöksiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tarvetta moniammatillista riskinarviointia koskevalle sääntelylle arvioidaan direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.

Väkivallan tekijöille tarkoitettuja tukipalveluja ei ole nykyisin saatavilla kattavasti koko maassa (ks. HE, s. 28). Tämän vuoksi ehdotetaan, että poliisin tai syyttäjän on ilmoitettava väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätylle ”saatavilla olevista” tukipalveluista. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota tukipalvelujen saatavuuden tilanteeseen, sillä väkivallan tekijöille tarkoitetut katkaisuohjelmat ovat tärkeitä väkivallan uhrin turvallisuuden parantamiseksi ja väkivallan tekijöiden auttamiseksi muuttamaan käyttäytymistään. Valiokunnan mukaan tukiohjelmien alueellista kattavuutta ja saatavuutta on tarpeen parantaa.

257/2002 Lähestymiskiellon hakijalle voidaan jo nykyisin oikeusapulain () nojalla määrätä lähestymiskieltoasiaa varten avustaja, jos hakija on taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun.

689/1997 Voimassa olevan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (, jäljempänä rikosoikeudenkäyntilaki) nojalla tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskevassa asiassa, jos sitä on rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen pidettävä perusteltuna (2 luvun 1 a §:n 3 kohta). Oikeudenkäyntiavustajan määrääminen ei riipu asianomistajan taloudellisesta asemasta. Oikeuskäytännön mukaan (KKO 2021:78, ks. HE s. 28 ja 29) edellä mainitun säännöksen nojalla ei voida määrätä avustajaa lähestymiskiellon hakijalle lähestymiskieltoasiassa. Tämän vuoksi lähestymiskieltolakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä lähestymiskiellon hakijalle avustajan hakijan taloudellisesta asemasta riippumatta, jos hakemuksen perusteena on hakijan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunut rikos (1. lakiehdotuksen 14 a §). Edellytyksenä on lisäksi, että avustajan määrääminen on rikoksen vakavuus, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen perusteltua.

Valiokunta pitää hakijan oikeuksien turvaamiseksi perusteltuna, että sellaisissa tilanteissa, joissa uhrilla on erityinen tarve avustajan saamiseen edellä mainitussa rikosasiassa, uhrille voidaan määrätä avustaja myös lähestymiskiellon hakemista varten hänen taloudellisesta asemastaan riippumatta. Avustajan lisääntyvän käytön voidaan arvioida myös helpottavan asian tuomioistuinkäsittelyä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että lähestymiskiellon hakijalla tulisi olla oikeus avustajaan taloudellisesta asemastaan riippumatta ehdotettua laajemminkin uhrin aseman parantamiseksi. Tällaisella laajennuksella olisi kuitenkin taloudellisia vaikutuksia, joita ei ole arvioitu ja joihin ei ole varauduttu. Valiokunta siten tukee ehdotetun muutoksen toteuttamista hallituksen esittämältä pohjalta pitäen kuitenkin tärkeänä, että muutoksen toimivuutta ja riittävyyttä uhrin oikeuksien turvaamiseksi jatkossa seurataan.

1455/2015 Voimassa olevan tuomioistuinmaksulain () mukaan lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta, jos hakemus hyväksytään. Nyt ehdotetaan, että lähestymiskieltolain mukaiset asiat ovat jatkossa aina maksuttomia. Lähestymiskiellon hakijalta ei siten peritä maksua, vaikka hakemus hylätään tai asia jää sillensä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että kun lähestymiskieltoasiat muutettiin maksullisiksi (270 euroa) vuoden 2016 alusta, tavoitteena oli edistää harkintaa lähestymiskieltoa haettaessa ja vähentää kiusantekomielessä tehtyjä hakemuksia, jollaisia saattoi liittyä esimerkiksi huoltajuusriitoihin (, s. 29). Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut nostaa kynnystä lähestymiskiellon hakemiseen tapauksissa, joissa hakijan henki tai terveys oli uhattuna (, s. 4). Maksun voimaantulon jälkeen hyväksyttyjen lähestymiskieltohakemusten määrä on kuitenkin selvästi laskenut. Vaikuttaa siten siltä, että merkittävä määrä lähestymiskieltohakemuksia on jätetty tekemättä hakemiseen liittyvän taloudellisen riskin vuoksi.

Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää lähestymiskieltoasioiden muuttamista maksuttomiksi perusteltuna. On tärkeää, ettei maksu muodostu esteeksi lähestymiskiellon hakemiselle tilanteessa, jossa lähestymiskielto on uhrin suojaamiseksi tarpeen.

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että perusteettomiin, kiusantekomielessä tehtyihin lähestymiskieltohakemuksiin voidaan puuttua oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevalla lähestymiskieltolain 14 §:llä, jonka mukaan asian hävinnyt osapuoli voidaan painavista syistä velvoittaa korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan. Säännöstä voidaan soveltaa muun muassa silloin, kun on selvää, että lähestymiskieltoa haetaan ainoastaan kiusantekomielessä.

PeVL 63/2022 vp

Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistusasteikko on sakosta enintään yhteen vuoteen vankeutta. Asteikkoa ei ehdoteta tässä yhteydessä muutettavaksi. Rangaistussäännöksen täydentäminen ehdotetulla tavalla ei valiokunnan mielestä edellytä rangaistusasteikon ankaroittamista, sillä vaikka tekninen valvonta voidaan määrätä vain erittäin riskialttiissa tilanteissa, joissa uhka on vakava, ehdotetussa säännöksessä rangaistavaksi säädetään henkilön itseensä kohdistuvan valvonnan estäminen. Rangaistavuus ei edellytä esimerkiksi suojattavaan henkilöön kohdistuvan rikoksen tekemiseen ryhtymistä. Valiokunta pitää rangaistusasteikkoa oikeasuhtaisena ja yhteensopivana muiden rikosten rangaistusasteikkojen kanssa.

Lähestymiskieltoa koskeva asia on nykyisen lainsäädännön mukaan käsiteltävä kiireellisenä. Lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi ehdotetaan, että myös lähestymiskiellon rikkomista koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä, jollei rikkomista ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä (3. lakiehdotuksen 3 luvun 11 § sekä 4. lakiehdotuksen 1 luvun 8 a § ja 5 luvun 13 a §).

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kiireelliseen käsittelyyn on suhtauduttu pääosin myönteisesti, mutta huomiota on kiinnitetty myös siihen, että kiireellisen käsittelyn vaatimus ei koske niitä mahdollisia pahoinpitelyjä ja muita rikoksia, joiden perusteella lähestymiskielto on määrätty tai jotka on tehty lähestymiskiellon rikkomisen kanssa. Niin ikään on katsottu, että tilanteessa, jossa rikosasioiden käsittely on pitkittynyt rikosprosessista huolehtivan viranomaisketjun niukkojen voimavarojen vuoksi, tulisi suhtautua varovaisesti tiettyjä rikosnimikkeitä koskevien kiireellisyysperusteiden säätämiseen. Käsittelyaikojen nopeuttamista ei ole pidetty mahdollisena ilman tuntuvia lisäresursseja.

Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan lähestymiskieltojen rikkomisten nykyiset käsittelyajat ovat pitkiä ja käytännössä rikkomisia on käsitelty vasta lähestymiskiellon päättymisen jälkeen. Tilastojen mukaan lähestymiskiellon rikkomisen käsittely rikosilmoituksen tekemisestä käräjäoikeuden ratkaisuun on viime vuosina kestänyt keskimäärin yli vuoden ja esitutkintavaihe näissä asioissa keskimäärin noin puoli vuotta. Lähestymiskielto on yleensä jo loppunut siinä vaiheessa, kun asia käsitellään käräjäoikeudessa. On myös tyypillistä, että yhdessä rikosasiassa käsitellään useita lähestymiskiellon rikkomisia.

Lähestymiskiellon tarkoituksena on ennaltaestää rikoksia ja uhkaavia tilanteita sekä lisätä kiellolla suojattavan turvallisuutta. Mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi on olennaista, että lähestymiskiellon rikkomiseen puututaan tehokkaasti ja kiellon rikkomiseen reagoidaan mahdollisimman nopeasti rikkomisen jälkeen. Näissä suhteissa kiellon rikkomisten viivytyksetön tutkinta, syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely ovat keskeisiä. Lakivaliokunnan mukaan edellä mainitut seikat puoltavat kiellon rikkomista koskevan rikosasian käsittelemistä kiireellisenä kaikissa rikosprosessin vaiheissa.

Uudistuksen tavoitteet jäävät kuitenkin toteutumatta, jos sen vaatimista lisämäärärahoista ei ole pysyvästi ja täysimääräisesti huolehdittu kaikkien toimijoiden eli poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusaputoimistojen osalta. Kyse ei ole pelkästään lähestymiskiellon rikkomisen kiireelliseksi säätämisen vaan myös muiden lähestymiskiellon tehostamiseen tähtäävien muutosten aiheuttamista lisäresurssitarpeista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen edellyttämät lisäresurssitarpeet on arvioitu viranomaisten arvioiden pohjalta, ja ne ovat vuonna 2023 noin 753 000 euroa ja vuodesta 2024 alkaen vuosittain noin 2,6 miljoonaa euroa.

(Valiokunnan lausumaehdotus 2)Uudistuksen edellyttämän pysyvän lisärahoituksen turvaamiseksi on olennaista, että esitys käsitellään vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä ja vuodesta 2024 lukien täysimääräiset pysyvät lisämenot viedään vaalikauden viimeiseen, ns. tekniseen kehykseen. Resurssien riittävyyttä tulee valiokunnan mukaan kuitenkin jatkossa seurata tarkoin ja ryhtyä välittömiin toimiin resurssien lisäämiseksi, jos ne osoittautuvat riittämättömiksi. Valiokunta ehdottaa asiasta lausuman hyväksymistä.

Lakivaliokunta yhtyy oikeudenhoidon toimijoiden huoleen rikosasioiden käsittelyn pitkittymisestä ja rikosprosessista huolehtivan viranomaisketjun niukoista voimavaroista ja toteaa kiinnittäneensä jo useiden vuosien ajan toistuvasti vakavaa huomiota oikeudenhoidon perusrahoituksen riittämättömyyteen ja sen aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin. Näitä seikkoja on käsitelty erityisesti vuoden 2021 ja kuluvan vuoden lausunnoissa julkisen talouden suunnitelmista (ks.jaja niissä viitatut aiemmat lausunnot). Lakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että oikeudenhoidon perusrahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti ja pysyväisluonteisesti ().

Eduskunta on lakivaliokunnan mietinnön () pohjalta edellyttänyt, että oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä laaditaan valtioneuvoston selonteko (EV ). Selonteko on vastikään annettu eduskunnalle (). Valiokunta lausuu oikeudenhoidon perusrahoituksesta tarkemmin selonteon käsittelyn yhteydessä.

PeVL 63/2022 vpPeVL 63/2022 vp

Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ehdotettuja säännöksiä ei ole kaikilta osin pidetty riittävän tarkkarajaisina ja täsmällisinä. Saamansa selvityksen valossa lakivaliokunta pitää selkeyssyistä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena, että lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarkoituksessa käsiteltävistä henkilötiedoista säädetään erillisessä pykälässä sen sijaan, että niistä säädetään useissa eri pykälissä siten kuin esityksessä on ehdotettu.

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä uuden lähestymiskieltorekisteriä koskevan pykälän lisäämistä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettuun lakiin (7. lakiehdotuksen uusi 11 a §). Kyseiseen pykälään sisällytetään lähestymiskieltorekisteriin tallennettavia tietoja ja niiden käsittelyä koskevat säännökset, jotka hallituksen esityksen lakiehdotuksessa on sisällytetty muihin pykäliin (7. lakiehdotuksen 6 ja 8 §). Valiokunnan ehdottaman uuden pykälän vuoksi kyseiset esitykseen sisältyvät pykälämuutosehdotukset käyvät tarpeettomiksi.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1.

Laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta

1 luku. Yleiset säännökset

3 §. Kiellon sisältö.

3 a §. Teknisesti valvottu lähestymiskielto.

11 §. Päätös väliaikaisesta lähestymiskiellosta.

14 a §. Avustaja.

15 b §. Tekninen valvonta.

4 momentissa Voimassa olevassa pykälässä säädetään lähestymiskiellon sisällöstä. Pykälänsäädetään yhteydenotoista, joita lähestymiskielto ei koske. Sen mukaan lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joille on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia.

Pykälän 4 momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että momentissa tarkoitetun yhteydenoton tulee olla "erityisestä syystä" ilmeisen tarpeellinen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan sanamuodon tarkentamisella on tarkoitus korostaa sitä, että tarpeellinen ja asiallinen yhteydenotto on sallittu vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jota ei ole voitu ottaa huomioon lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa (s. 53). Valiokunta pitää sääntelyn sanamuodon tiukentamista perusteltuna kiellolla suojatun turvallisuuden parantamiseksi. Jatkossa tulee seurata, onko säännöksen tarkentaminen ehdotetulla tavalla riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on katsottu, ettei ehdotetun muutoksen taustalla oleva tarkoitus ilmene säännösehdotuksesta parhaalla mahdollisella tavalla, minkä vuoksi momentista tulisi ilmetä, että lähestymiskielto ei koske myöskään lähestymiskieltoratkaisussa erikseen mainittuja sallittuja yhteydenottoja. Tämä kuitenkin ilmenee jo voimassa olevasta 3 §:n 1 momentista ja 8 §:n 2 momentista, minkä vuoksi valiokunta ei pidä tällaista täsmennystä tarpeellisena.

1 momentista Pykälänilmenee, että teknisesti valvottu lähestymiskielto voidaan määrätä, jos se on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, valvontaan määrättävän olosuhteet sekä muut asiassa ilmenneet seikat.

PeVL 63/2022 vp

HE 144/2003 vp

2 momentissa Pykälänsäädetään väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen omasta aloitteesta. Edellä yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten lakivaliokunta ehdottaa momentin sanamuodon tarkentamista siten, että säännöksen soveltaminen sidotaan kiellolla suojattavan henkilön hengen tai terveyden vaaraan.

1 momentissa Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä avustajasta. Sensäädetään avustajan määräämisestä lähestymiskiellon hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos hakemuksen perusteena on kiellolla suojattavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunut vakava rikos. Lakivaliokunta ehdottaa momentin tarkentamista siten, että hakemuksen perusteena on epäily tällaisesta rikoksesta.

PeVL 63/2022 vpPeVL 63/2022 vp

PeVL 63/2022 vpPeVL 63/2022 vp

4 momentin Ehdotetun pykälänmukaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saada virkatehtävän suorittamiseksi poliisilta poliisilain mukaista virka-apua. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevia säännöksiä poliisin virka-avusta Rikosseuraamuslaitokselle.

Eduskunnan käsiteltävänä on vastikään ollut hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettaviksi poliisilakia ja eräitä muita lakeja. Poliisilaissa ehdotetaan säädettäväksi poliisin antaman virka-avun maksullisuudesta ja muissa laeissa kyseisen virka-avun maksuttomuudesta. Hallintovaliokunta on 10.11.2022 antanut esityksestä mietinnön () ja eduskunta on 18.11.2022 hyväksynyt lakiehdotukset mietinnön mukaisina. Mainitut lainmuutokset on perusteltua ottaa tässä yhteydessä huomioon, minkä vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että käsiteltävän pykälän 4 momenttia täydennetään poliisin Rikosseuraamuslaitokselle annettavasta virka-avusta siten, että virka-apua on annettava maksutta.

2.

Laki rikoslain 16 luvun 9 a §:n muuttamisesta

16 luku. Rikoksista viranomaisia vastaan

9 a §. Lähestymiskiellon rikkominen.

2 momentilla Rangaistussäännöstä ehdotetaan täydennettäväksi tekniseen valvontaan liittyvien velvollisuuksien rikkomista koskevalla uudella.

PeVL 63/2022 vp

2 momenttiin

1 momenttia

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten lakivaliokunta ehdottaa, että pykälänlisätään viittaukset lähestymiskieltolain 3 a §:n 2 momenttiin ja 8 a §:ään. Vastaavasti on perusteltua täydentää käsiteltävän pykälänviittauksella lähestymiskieltolain 8 §:ään.

3 momentista Samallapoistetaan lähestymiskieltolain säädöskokoelmanumero, joka tulee mainituksi pykälän 1 momentissa.

3.

Laki esitutkintalain 3 luvun 11 §:n muuttamisesta

3 luku. Esitutkinnan toimittamisen yleiset säännökset

11 §. Esitutkinnan toimittamisaika.

3 momentti Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi. Uudessa 3 momentissa säädetään esitutkinnan toimittamisesta kiireellisesti, jos henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta, jota ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Lakivaliokunta on 24.11.2022 hyväksynyt mietinnön hallituksen esityksestä laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta (—). Myös kyseisessä hallituksen esityksessä on ehdotettu uuden 3 momentin lisäämistä esitutkintalain 3 luvun 11 §:ään esitutkinnan toimittamisesta kiireellisesti, jos epäillään alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta taikka alle 18-vuotiaan henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunutta rikosta. Lakivaliokunta on ehdottanut muutoksen hyväksymistä muuttamattomana.

4 momentiksi,

johtolauseen

Nyt käsiteltävä ehdotus pykälän 3 momentiksi on tarpeen sovittaa yhteen edellä mainitun muutoksen kanssa. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että ehdotettu momentti lisätään esitutkintalain 3 luvun 11 §:n uudeksijolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi. Tämä edellyttää lakiehdotuksentarkistamista.

4.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 ja 5 luvun muuttamisesta

1 luku. Syyteoikeudesta ja syyteharkinnasta

8 a §.

3 momentti.Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusiSen mukaan, jos henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta, jota ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä, syyttäjän on kiireellisesti ratkaistava, nostaako hän syytteen. Tällöin myös syyte on nostettava ilman viivytystä.

Lakivaliokunta on 24.11.2022 hyväksynyt mietinnön hallituksen esityksestä laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta (—). Myös kyseisessä hallituksen esityksessä on ehdotettu uuden 3 momentin lisäämistä rikosoikeudenkäyntilain 1 luvun 8 a §:ään syyteharkinnan ja syytteen nostamisen kiireellisyydestä, jos asianomistaja on alle 18-vuotias ja epäilty rikos on asianomistajaan kohdistunut seksuaalirikos tai hänen henkeensä, terveyteensä, vapauteensa, yksityisyyteensä, rauhaansa tai kunniaansa kohdistunut rikos. Lakivaliokunta on ehdottanut muutoksen hyväksymistä muuttamattomana.

4 momentiksi.

johtolauseen

Nyt käsillä oleva ehdotus pykälän 3 momentiksi on tarpeen sovittaa yhteen edellä mainitun muutoksen kanssa. Valiokunta ehdottaa, että ehdotettu momentti lisätään rikosoikeudenkäyntilain 1 luvun 8 a §:n uudeksiTämä edellyttää lakiehdotuksentarkistamista.

7.

Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta

6 §. Tietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä.

8 §. Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon, tutkintavankeuden toimeenpanon ja lähestymiskiellon teknisen valvonnan tehtävissä.

11 a §. Lähestymiskieltorekisteri. (Uusi)

13 a §. Lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saatujen sijaintitietojen käsittely.

20 §. Tietojen luovuttaminen poliisille ja Hätäkeskuslaitokselle.

31 §. Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekisteristä.

johtolausetta Yleisperusteluissa ja jäljempänä 11 a §:n perusteluissa esittämäänsä viitaten lakivaliokunta ehdottaa pykälän poistamista. Myös lakiehdotuksenon tarpeen tarkistaa.

johtolausetta Yleisperusteluissa ja jäljempänä 11 a §:n perusteluissa esittämäänsä viitaten valiokunta ehdottaa pykälän poistamista. Myös lakiehdotuksenon tarpeen tarkistaa.

Yleisperusteluissa esittämäänsä viitaten lakivaliokunta ehdottaa uuden pykälän lisäämistä lähestymiskieltorekisteristä. Pykälä sisältää lähestymiskieltorekisteriin tallennettavia tietoja ja niiden käsittelyä koskevat säännökset. Kyseiset säännökset sisältyvät hallituksen esityksessä lakiehdotuksen 6 ja 8 §:ään.

1 momentissa Pykälänsäädetään lähestymiskieltorekisterin lähestymiskieltoa sekä kieltoon määrättyä koskevista tiedoista. Sen mukaan lähestymiskieltorekisteri sisältää lähestymiskieltoa koskevat tiedot sekä sellaiset 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut yksilöintitiedot ja muut teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä koskevat henkilötiedot, jotka ovat välttämättömiä lähestymiskiellon teknisen valvonnan kannalta.

2 momentin Pykälänmukaan Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä 1 momentissa tarkoitettuina lähestymiskieltoa koskevina tietoina tietoja lähestymiskiellon teknisen valvonnan alkamisesta ja päättymisestä. Vastaava sääntely sisältyy esityksessä 6 §:ään. Lisäksi momentista ilmenee esityksen 8 §:n ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitun mukaisesti, että Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä tietoja lähestymiskiellon teknisen valvonnan mukaisista rajoituksista ja niiden noudattamisesta. Käsiteltäviä tietoja ovat myös 13 a §:ssä säädetyin edellytyksin sijaintitiedot.

3 momentissa Pykälänsäädetään tiedoista, joita lähestymiskiellolla suojattavasta saadaan tallentaa rekisteriin ja muutoin käsitellä siltä osin kuin ne ovat rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä. Vastaava sääntely sisältyy esityksen 8 §:ään.

Perustelujen osalta valiokunta viittaa myös esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin (ks. HE, s. 62).

johtolausetta Esitykseen sisältyvät 6 ja 8 §:n muutosehdotukset käyvät valiokunnan ehdottaman uuden pykälän vuoksi tarpeettomiksi, joten ne tulee edellä ehdotetuin tavoin poistaa. Myös lakiehdotuksentulee tarkistaa.

PeVL 63/2022 vp

Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetulla säännöksellä ei ole tarkoitettu perustaa poliisille uutta tiedonsaantioikeutta, vaan säännös liittyy 20 §:n 4 momenttiin perustuvaan poliisin tiedonsaantiin. Valiokunta ehdottaa jäljempänä 20 §:n 4 momenttia täsmennettäväksi. Nyt käsiteltävää pykälää ei ole sen lisäksi tarpeen tarkentaa.

PeVL 63/2022 vpPeVL 63/2022 vp

3 momentti Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Hätäkeskuslaitokselle ja poliisille tiedon lähestymiskiellon rikkomisesta sekä teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn ja lähestymiskiellolla suojattavan sijaintitiedon rikoksen ennalta estämistä ja poliisin valvontatehtävän suorittamista varten. Rikosten ennalta estäminen ja poliisin valvontatehtävän suorittaminen eivät ole Hätäkeskuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä. Jotta Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus luovuttaa säännöksessä tarkoitettuja tietoja Hätäkeskuslaitokselle sen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi, momenttia on tarpeen tarkentaa tämän mukaisesti.

4 momentti Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi, jonka mukaan lähestymiskieltorekisterin tietoja ja lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saatuja sijaintitietoja voidaan luovuttaa poliisille paitsi lähestymiskiellon rikkomista myös muuta rikosepäilyä koskevan esitutkinnan suorittamiseksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarkoituksena on esityksen perustelujen mukaan (s. 64) ollut paitsi perustaa tietojensaantioikeus myös rajoittaa tietojen luovuttaminen lähestymiskiellon rikkomista koskevan rikosepäilyn selvittämiseen sekä muun rikosepäilyn, lähinnä kuitenkin ilmeisesti erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikosepäilyn, selvittämiseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä tällaisen rajauksen on syytä ilmetä säännöksen sanamuodosta (PeVL 63/2022 vp).

Lakivaliokunta ei pidä perusteltuna sen mahdollistamista, että sijaintitietoja tai muita lähestymiskieltorekisterin tietoja käytetään minkä tahansa rikoksen selvittämiseen. Tämän vuoksi ja perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa, että tietojen luovuttaminen poliisille rajataan 4 momentissa selkeästi koskemaan lähestymiskiellon rikkomista ja sen yhteydessä mahdollisesti tehtyjä muita rikoksia. Luovutettavien tietojen tulee liittyä läheisesti lähestymiskiellon rikkomiseen, mikä rajaa tietojen käyttötarkoitusta.

1 momentin 1 kohtaa Voimassa olevan pykälänehdotetaan täydennettäväksi lähestymiskieltorekisterin tietojen ja lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saatujen tietojen poistamista koskevilla säännöksillä. Valiokunta ehdottaa kohtaa tarkistettavaksi valiokunnan edellä ehdottaman uuden 11 a §:n johdosta siten, että siinä viitataan 5 §:n 1 momentin ja 6 §:n 2 momentin sijasta 11 a §:ään.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 3 §:n 4 momentti, 7 § sekä 11 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 711/2004, sekä

lisätään lakiin uusi 3 a ja 8 a §, 9 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 384/2010, uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 11 a, 14 a, 15 a ja 15 b § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

3 §

Kiellon sisältö

Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joille on asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia.

3 a §

Teknisesti valvottu lähestymiskielto

teknisesti valvottu lähestymiskielto Tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta määrätä, että laajennetun lähestymiskiellon noudattamista valvotaan teknisin välinein kieltoon määrätyn haltuun annettavilla tai hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä (), jos tekninen valvonta on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, valvontaan määrättävän olosuhteet sekä muut asiassa ilmenneet seikat.

Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty on velvollinen myötävaikuttamaan teknisen valvonnan käyttöönottamiseen ja 1 momentissa tarkoitettujen valvonnassa käytettävien välineiden kiinnittämiseen pysymällä tuomioistuimen istuntopaikassa istunnon jälkeen tapahtuvaa välineiden kiinnittämistä varten tai saapumalla myöhemmin tapahtuvaan välineiden kiinnittämiseen sekä sallimalla niiden kiinnittämisen. Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty on velvollinen myötävaikuttamaan teknisen valvonnan toteutumiseen pitämällä hallussaan tai yllään valvonnassa käytettäviä välineitä, huolehtimalla niiden pitämisestä toimintakykyisinä sekä käsittelemällä niitä huolellisesti ja noudattamalla niiden käytöstä annettuja Rikosseuraamuslaitoksen ohjeita.

7 §

Lähestymiskiellon voimassaolo

Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kielto tulee voimaan silloin, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä. Ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei asiaa käsittelevä ylempi tuomioistuin toisin määrää.

Kielto voidaan uudistaa. Tällöin lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto ja teknisesti valvottu lähestymiskielto voidaan kuitenkin uudistettaessa määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kiellon uudistamista voidaan pyytää ennen edellisen kiellon päättymistä.

8 a §

Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevan ratkaisun sisältö

Sen lisäksi, mitä 8 §:ssä säädetään, teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevasta ratkaisusta on ilmettävä:

1) tekninen valvontatapa;

2) missä ja milloin kieltoon määrätyn valvonnassa käytettävien teknisten välineiden kiinnittäminen tapahtuu;

3) kieltoon määrätyn 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettu velvollisuus myötävaikuttaa teknisen valvonnan käyttöönottamiseen ja toteutumiseen.

9 §

Ilmoitukset tuomiosta

Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevasta päätöksestä on viipymättä ilmoitettava Rikosseuraamuslaitokselle.

11 §

Päätös väliaikaisesta lähestymiskiellosta

Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena. Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa ei kuitenkaan voida määrätä väliaikaisena. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Siitä voi päättää myös tuomioistuin.

hengen tai terveyden vaarassa olevan

kiellolla suojattavan

Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on määrättävä väliaikainen lähestymiskielto omasta aloitteestaan, joshenkilön suojan tarpeen ilmeisyys edellyttää kiellon välitöntä antamista.

11 a §

Palveluihin ohjaaminen

Poliisin tai syyttäjän on tiedusteltava väliaikaisella lähestymiskiellolla suojattavalta, suostuuko hän yhteystietojensa välittämiseen tukipalveluiden tarjoajalle, ja kiellolla suojattavan suostuessa siihen välitettävä yhteystiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Poliisin tai syyttäjän on ilmoitettava väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätylle saatavilla olevista tukipalveluista.

14 a §

Avustaja

epäily

kohdistuneesta rikoksesta

epäillyn

Tuomioistuin voi määrätä avustajan lähestymiskiellon hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos hän ei ole hakija, jos hakemuksen perusteena onkiellolla suojattavan henkeen, terveyteen tai vapauteenja sitärikoksen vakavuus, kiellolla suojattavan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna.

Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevassa asiassa kieltoon määrättäväksi vaaditulle on määrättävä avustaja, jos hän sitä pyytää.

Avustajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa säädetään puolustajasta ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajasta. Avustajan saaneen korvausvelvollisuuteen valtiolle ei kuitenkaan sovelleta, mitä luvun 11 §:ssä säädetään.

15 a §

Lähestymiskiellon noudattamisen valvonta

Lähestymiskiellon noudattamista valvoo poliisi.

15 b §

Tekninen valvonta

Lähestymiskiellon teknisestä valvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitos järjestää lähestymiskieltoa koskevan keskusvalvonnan valtakunnallisesti tai alueellisesti noudattaen, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 57 §:ssä säädetään.

sekä ilmoitettava niiden rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta.

Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätylle on selvitettävä hänen 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa

Tekniseen valvontaan käytettävä väline ei saa mahdollistaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin ulottuvaa pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 16 §:ssä tarkoitettua teknistä kuuntelua eikä 10 luvun 19 §:ssä tarkoitettua teknistä katselua.

Teknisessä valvonnassa on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä. Tekninen valvonta on toteutettava puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä valvonnan suorittamiseksi.

maksutta.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saada virkatehtävän suorittamiseksi poliisilta poliisilain mukaista virka-apua

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.

Laki

rikoslain 16 luvun 9 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain (39/1889) 16 luvun 9 a §, sellaisena kuin se on laeissa 902/1998 ja 229/2015, seuraavasti:

16 luku

Rikoksista viranomaisia vastaan

9 a §

Lähestymiskiellon rikkominen

lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 8 §:ssä tarkoitetussa

lähestymiskiellon rikkomisesta

Jos lähestymiskieltoon tai väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätty rikkoolähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa, hänet on tuomittavasakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

lähestymiskiellosta annetun lain 3 a §:n 2 momentissa ja 8 a §:ssä tarkoitettuja

Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan myös se, joka rikkooteknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määrättyjä velvollisuuksiaan ja siten estää teknisen valvonnan käyttöönottamisen tai toteutumisen.

(898/1998)

Sovellettaessa 1 momenttia lähestymiskieltoon rinnastetaan suojelutoimenpide, joka on ilmoitettu poliisiasiain tietojärjestelmään yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (227/2015) 4 §:n nojalla. Lähestymiskiellon rikkomisena ei pidetä yhteydenottoja, joihin on lähestymiskiellosta annetun lain3 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla asiallinen peruste ja jotka ovat erityisestä syystä ilmeisen tarpeellisia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

esitutkintalain 3 luvun 11 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään

, sellaisena kuin se on osaksi laissa

4

4

5

esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 11 §:ään/, uusimomentti, jolloin nykyinenmomentti siirtyymomentiksi, seuraavasti:

3 luku

Esitutkinnan toimittamisen yleiset säännökset

11 §

Esitutkinnan toimittamisaika

Esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, jos henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta, jota ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki

oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 ja 5 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään

,

ja

4

ja

oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 8 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 647/2003670/2014/, uusimomentti sekä 5 lukuun uusi 13 a § seuraavasti:

1 luku

Syyteoikeudesta ja syyteharkinnasta

8 a §

Jos henkilöä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta, jota ei ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä, syyttäjän on kiireellisesti ratkaistava, nostaako hän syytteen. Tällöin myös syyte on nostettava ilman viivytystä.

5 luku

Syytteen vireillepanosta

13 a §

Lähestymiskiellon rikkomista koskeva rikosasia on käsiteltävä kiireellisenä, jollei rikkomista ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.

Laki

oikeusapulain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan oikeusapulain (257/2002) 22 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 818/2019, seuraavasti:

22 §

Oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuus

Jos oikeusavun saajan vastapuoli olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun, oikeudenkäynnistä rikosasiassa annetun lain 9 luvun, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 10 luvun tai lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 14 §:n nojalla velvollinen korvaamaan oikeusavun saajan oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain, hänet on velvoitettava korvaamaan vastaavasti valtiolle sen varoista tämän lain nojalla asiassa maksettavaksi määrätyt kustannukset ja julkisen oikeusavustajan arvioitu palkkio korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona maksuvelvollisuutta koskeva tuomioistuimen päätös on ollut asianosaisen saatavissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6.

Laki

tuomioistuinmaksulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 9 §:n 4 kohta,

muutetaan 2 §:n 1 momentti ja 9 §:n 3 kohta sekä

lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1235/2016, 100/2018 ja 1203/2020, uusi 14 a kohta seuraavasti:

2 §

Oikeudenkäyntimaksun suuruus

Riita-, rikos- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksua seuraavasti:

5 §

Maksuttomat suoritteet

Tämän lain mukaista maksua ei peritä:

14 a) lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998), eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain (226/2015) sekä yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (227/2015) mukaisessa asiassa;

9 §

Asian lopputuloksen vaikutus

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos:

3) hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus tai vakuutusoikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi; markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään kuitenkin riippumatta lopputuloksesta, samoin veroasiassa annettua ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

7.

Laki

henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

8 §:n otsikko, 1 momentin johdantokappale ja 9 kohta,

henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain (1301/2021) 3 §:n 9 kohta, 5 §:n 1 momentti,14 §:n 2 momentin 3 kohta, 16 §:n 1 momentin johdantokappale, 20 §:n otsikko ja 31 §:n 1 momentin 1 kohta,

sellaisena kuin niistä on 14 §:n 2 momentin 3 kohta laissa 227/2022, sekä

lisätään

6 §:ään uusi 2 momentti, 8 §:ään uusi 5 momentti,

11 a ja

3 §:ään uusi 10 ja 11 kohta, 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 227/2022, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi,lakiin uusi13 a § sekä 20 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

ulkopuolisella 9)henkilöä, joka ei ole vanki eikä tutkintavanki ja jonka henkilötietoja rekisteröidään 11 §:ssä tarkoitettuun turvallisuustietorekisteriin;

teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyllä 10)henkilöä, joka on määrätty lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 3 a §:n nojalla teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon;

lähestymiskiellolla suojattavalla 11)henkilöä, jota määrätyllä lähestymiskiellolla ja sen teknisellä valvonnalla suojataan.

4 §

Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmän rekisterit

Rikosseuraamuslaitoksen lähestymiskieltorekisteriin sisältyvät lähestymiskiellon tekniseen valvontaan liittyvät henkilötiedot.

5 §

Yksilöintitiedot

Tuomitun, vangin, tutkintavangin, yhdyskuntaseuraamusta suorittavan ja teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn yksilöimiseen tarvittavina tietoina Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä seuraavia, rikosseuraamusrekisteriin, turvallisuustietorekisteriin ja lähestymiskieltorekisteriin tallennettavia tietoja:

1) nimi;

2) henkilötunnus, Maahanmuuttoviraston antama asiakasnumero tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus;

3) sukupuoli;

4) äidinkieli;

5) kansalaisuus;

6) koti- ja asuinpaikka sekä osoite;

7) pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot.

6 §

Tietojen käsittely muodollisen täytäntöönpanon tehtävissä

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn valvomiseksi tietoja lähestymiskiellon teknisen valvonnan alkamisesta ja päättymisestä.

8 §

Tietojen käsittely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon, tutkintavankeuden toimeenpanon ja lähestymiskiellon teknisen valvonnan tehtävissä

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä laitosjärjestyksen ylläpitämistä, vankien ja tutkintavankien valvontaa ja toimintaan osallistumista sekä lähestymiskiellon teknistä valvontaa varten tietoja:

9) tutkinta-arestin toimeenpanemisen taikka tehostetun matkustuskiellon tai lähestymiskiellon teknisen valvonnan mukaisista rajoituksista ja niiden noudattamisesta.

Teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn tietoihin saa sisällyttää teknisen valvonnan toimeenpanon varmistamiseksi sellaiset lähestymiskiellolla suojattavan yksilöintitiedot ja muut toimeenpanon kannalta tärkeät tiedot, jotka ovat välttämättömiä lähestymiskiellon teknisen valvonnan kannalta.

11 a §

(Uusi)

Lähestymiskieltorekisteri

Lähestymiskieltorekisteri sisältää lähestymiskieltoa koskevat tiedot sekä sellaiset 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut yksilöintitiedot ja muut teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä koskevat henkilötiedot, jotka ovat välttämättömiä lähestymiskiellon teknisen valvonnan kannalta.

Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä 1 momentissa tarkoitettuina lähestymiskieltoa koskevina tietoina tietoja lähestymiskiellon teknisen valvonnan alkamisesta ja päättymisestä, tietoja lähestymiskiellon teknisen valvonnan mukaisista rajoituksista ja niiden noudattamisesta sekä 13 a §:ssä säädetyin edellytyksin sijaintitietoja.

Rikosseuraamuslaitos saa tallentaa rekisteriin ja muutoin käsitellä lähestymiskiellolla suojattavaa koskevia yksilöintitietoja ja muita henkilötietoja siltä osin kuin ne ovat rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä.

13 a §

Lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saatujen sijaintitietojen käsittely

Rikosseuraamuslaitos saa hakea esiin ja tallentaa rekisteriin lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saatuja sijaintitietoja vain, jos teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätty menee lähestymiskiellosta annetun lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulle alueelle tai oleskelee siellä taikka tekninen valvonta estyy, tai poliisin pyynnöstä.

Lähestymiskiellolla suojattavan sijaintitietoja saa käsitellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja luovuttaa 20 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti vain, jos kiellolla suojattavalta on hankittu suostumus sellaisen tekniseen valvontaan tarkoitetun välineen käytölle, joka paikantaa hänen sijaintinsa, ja jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä 20 §:n 3 tai 4 momentissa mainitun tehtävän hoitamiseksi.

(Uusi 2 mom.)

14 §

Tietojen käsittelyyn oikeutetut

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

3) 11 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin tietoja ja 13 a §:ssä tarkoitettuja sijaintitietoja saavat käsitellä vain Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen erikseen nimeämät Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.

16 §

Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toiselta viranomaiselta rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, tutkintavankia, yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa, teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen rangaistuksen täytäntöönpanoa tai tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevan tehtävän taikka muun Rikosseuraamuslaitokselle kuuluvan tehtävän hoitamista varten, seuraavasti:

20 §

Tietojen luovuttaminen poliisille ja Hätäkeskuslaitokselle

sen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi

Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Hätäkeskuslaitokselleja poliisille tiedon lähestymiskiellon rikkomisesta sekä teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrätyn ja lähestymiskiellolla suojattavan sijaintitiedon rikoksen ennalta estämistä ja poliisin valvontatehtävän suorittamista varten.

sen yhteydessä tehtyä

rikosta

Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot ja muut teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määrättyä ja lähestymiskiellolla suojattavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä lähestymiskiellon rikkomista taimuutakoskevan esitutkinnan suorittamiseksi. Sijaintitietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä tai sen määräämä Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

31 §

Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekistereistä

Henkilöä koskeva tieto poistetaan Rikosseuraamuslaitoksen rekisteristä, kun se ei ole enää tarpeellinen rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Tiedot poistetaan kuitenkin viimeistään seuraavasti:

5 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 2 momentissa

ja

11 a §:ssä

,

kuitenkin

1) 6 §:ssä tarkoitetut rikosseuraamusrekisterissä olevat tiedot 10 vuoden kuluttua henkilön viimeisestä rikosseuraamusrekisteriin merkitystä vireillä olleesta täytäntöönpanoasiasta,tarkoitetut lähestymiskieltorekisterin tiedot viiden vuoden kuluttua teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määräämisestä13 a §:ssä tarkoitetut sijaintitiedotkahden vuoden kuluttua teknisesti valvottuun lähestymiskieltoon määräämisestä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

8.

Laki

henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) 6 §:n 4 kohta ja 8 §:n 1 momentin 4 kohta sekä

lisätään 6 §:ään uusi 5 kohta ja 8 §:n 1 momenttiin uusi 5 kohta seuraavasti:

6 §

Tutkinta- ja valvontatehtävissä käsiteltävien henkilötietojen sisältö

Poliisi saa käsitellä 5 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä 4 §:ssä tarkoitettujen henkilön perustietojen lisäksi seuraavia henkilötietoja:

4) tunnistetieto syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaisusta ja tieto siitä, onko henkilö tuomittu rangaistukseen, jätetty syyttämättä tai rangaistukseen tuomitsematta, onko syyte hylätty taikka jätetty tutkimatta tai sillensä ja tieto ratkaisun lainvoimaisuudesta;

5) lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998) tarkoitettua lähestymiskieltoa ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa (227/2015) tarkoitettua suojelutoimenpidettä koskevat tiedot, mukaan lukien lähestymiskiellosta annetun lain 15 b §:ssä tarkoitetun lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot.

8 §

Rikosten ennalta estämiseen tai paljastamiseen liittyvien henkilötietojen sisältö

Poliisi saa käsitellä 7 §:ssä tarkoitetuista henkilöistä 4 §:ssä tarkoitettujen henkilön perustietojen lisäksi seuraavia henkilötietoja:

4) toimenpiteen kohteena olevan henkilön turvallisuuden tai viranomaisen työturvallisuuden turvaamiseksi tiedot henkilön terveydentilasta ja sen seurannasta taikka hänen sairautensa hoidosta, kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta sekä tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;

5) lähestymiskiellosta annetussa laissa tarkoitettua lähestymiskieltoa ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetussa laissa tarkoitettua suojelutoimenpidettä koskevat tiedot, mukaan lukien lähestymiskiellosta annetun lain 15 b §:ssä tarkoitetun lähestymiskiellon teknisen valvonnan yhteydessä saadut sijaintitiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa laajennetun lähestymiskiellon sähköisen valvonnan toimivuutta ja vaikutuksia sekä kokemusten perusteella arvioi tarpeen ja mahdollisuudet kehittää sähköistä valvontaa ja laajentaa sen käyttöalaa lähestymiskiellon noudattamisen valvonnassa.

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin lähestymiskiellon tehostamiseen kohdennettujen resurssien riittävyyttä ja ryhtyy välittömiin toimiin resurssien lisäämiseksi, jos ne osoittautuvat riittämättömiksi.