Hallituksen esitys eduskunnalle työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia.

Esityksen mukaan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä parannettaisiin muuttamalla työttömyysturvalain opiskelua koskevia säännöksiä. Opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioitaisiin opintojen laajuuden perusteella jatkossa vain tiettyjen erikseen määriteltyjen opintojen osalta. Työnhakijan muilla kuin erikseen määritellyillä opinnoilla ei olisi vaikutusta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Lisäksi lyhyet avoimessa korkeakoulussa suoritettavat opinnot ja osana työllistymistä edistävää palvelua suoritettavat opinnot eivät vaikuttaisi työttömyysetuusoikeuteen.

Nykyistä vastaavasti mitkä tahansa opinnot olisi mahdollista osoittaa sivutoimiksi vähintään kuuden kuukauden opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella. Lisäksi työttömyysturvalaissa säädettäisiin, että työsuhteen aikana aloitetut opinnot eivät estäisi työttömyysetuuden saamista, jos työttömyys johtuu työnhakijasta riippumattomasta syystä.

Esityksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa työllisyyttä noin 1 100 henkilöllä. Tavoitteen saavuttamiseksi työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja arviolta yli kuukauden ajan opiskelevia työnhakijoita nykyisin koskeva määrältään alennettu työnhakuvelvollisuus rajattaisiin koskemaan vain sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Muut työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja arviolta yli kuukauden ajan opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti täysimääräisen työnhakuvelvollisuuden piirissä ja heille järjestettäisiin työnhakukeskustelut kolmen kuukauden välein.

Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen työllisyysasteen nostosta sekä tavoitteeseen parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Opiskelun vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta

Palveluprosessi ja työnhakuvelvollisuus työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana

Rahoitusperiaate

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia siihen, kuinka opiskelu vaikuttaa työnhakijan työttömyysturvaoikeuteen. Lisäksi ehdotetaan muutoksia työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita koskevaan työnhakuvelvollisuuteen sekä työnhaun tueksi tarjottavaan palveluprosessiin.

Esityksen tavoitteena on parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä sekä selkeyttää opiskelun vaikutusta työttömyysetuoikeuteen. Esityksellä tavoitellaan työllisyyden vahvistamista noin 1 100 työllisellä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Esityksen mukaan opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan opintojen laajuuden perusteella vain tiettyjen erikseen määriteltyjen opintojen osalta. Tutkintotavoitteisuuden perusteella päätoimisina pidettävät opinnot ehdotetaan määriteltävän työttömyysturvalaissa pääasiassa nykyistä vastaavasti. Päätoimisten opintojen ajalta työnhakijalla ei nykyistä vastaavasti ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Työnhakijan muilla kuin työttömyysturvalaissa luetelluilla opinnoilla ei esityksen mukaan ole vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen. Tällaisia opintoja ovat esimerkiksi erilaiset lyhyehköt kurssit ja koulutukset, pätevöitymiskoulutukset sekä opinnot kansalaisopistoissa. Lisäksi lyhyet enintään kolme kuukautta kestävät avoimessa korkeakoulussa suoritettavat opinnot ja osana työllistymistä edistäviä palveluja järjestettävät opinnot eivät vaikuta oikeuteen saada työttömyysetuutta.

Esityksen mukaan mitkä tahansa opinnot on mahdollista osoittaa sivutoimisiksi vähintään kuusi kuukautta kestäneen opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella. Tämä vastaa pääasiassa nykyistä soveltamiskäytäntöä. Lisäksi työsuhteen aikana aloitetut opinnot eivät estä työttömyysetuuden saamista, jos työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa ehdotettujen muutosten parantavan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä. Valiokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia.

Esityksen mukaan työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita nykyisin koskeva määrältään alennettu työnhakuvelvollisuus rajataan koskemaan vain sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Muut kuin edellä tarkoitetut koulutusta vailla olevat työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevat työnhakijat siirtyvät lähtökohtaisesti täysimääräisen työnhakuvelvollisuuden piiriin, ja heille tarjotaan tiiviimpää tukea työnhakuun.

Perustuslakivaliokunta on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa () arvoinut edellä kuvattua muutosta perustuslain 6 ja 19 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, ettei ehdotettu sääntely ole vastoin perustuslain 6 §:ssä yhdenvertaisuudesta säädettyä eikä ongelmallisessa suhteessa perustuslain 19 §:ssä turvattuun oikeuteen sosiaaliturvaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin lausunnossaan yleisesti huomiota työttömän asemaa ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevan sääntelyn monimutkaisuuteen viitaten asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon ().

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta viittaa sääntelyn monimutkaisuutta koskevan huomion osalta aiemmin antamansa mietinnön() pohjalta hyväksyttyyn lausumaan, jonka mukaan eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työvoimapalveluita ja työttömyysturvaa koskevan sääntelyn ymmärrettävyyden ja ennakoitavuuden parantamiseksi sekä antaa asiassa selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan selvitystyö on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2023.

Esityksen mukaan työnhakijan palveluprosessiin esitettävän muutoksen johdosta työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille sekä TE-toimistoille aiheutuva määrärahatarve katetaan osittain hallinnonalan sisäisin määrärahasiirroin. Esityksessä ehdotetusta siirtymäsäännöksestä johtuen resurssitarve ei toteudu kokonaisuudessaan esitettyjen muutosten voimaantulosta lukien, vaan työnhakukeskustelujen määrät lisääntyvät vähitellen. Muun lisärahoituksen tarve arvioidaan esityksen mukaan myöhemmin toimeenpanosta saatujen kokemusten perusteella.

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa tuonut esiin, että kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava rahoitusperiaatteen mukaisesti niiden tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua velvoitteistaan. Perustuslakivaliokunnan mukaan valtioneuvoston on seurattava ehdotetun sääntelyn kustannusvaikutuksia ja ryhdyttävä tarvittaessa rahoitusperiaatteen toteutumisen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja korostaa, että sääntelystä aiheutuvia muutoksia työnhakukeskustelujen lisääntymisessä ja siten vaikutuksia työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisesti opiskelevien työnhakijoiden palveluprosessin resursointiin on seurattava tarkasti.