Eduskunnan puhemiehelle
Elokapinan mielenosoittajat tekivät pienkeräysilmoituksen 27.10.2022 järjestääkseen pienkeräyksen, jolla he kattaisivat elokapinallisten asianajokulut huhtikuussa 2023 käräjäoikeudessa käsiteltävässä OC-sumutustapauksessa. Rikosasiassa on syytettynä seitsemän Helsingin poliisilaitoksen poliisia. Syytteet koskevat mielenosoituksen siirtämisen ja voimakeinojen käyttämisen yhteydessä tehdyiksi epäiltyjä virkavelvollisuuden rikkomisia ja pahoinpitelyjä.
Helsingin poliisi kuitenkin kielsi pienkeräyksen järjestämisen 4.11.2022. Helsingin poliisilaitos on perustellut kieltävää päätöstä rahankeräyslain kuudennella pykälällä, joka kieltää rahankeräyksen järjestämisen selvästi yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi.
Pienkeräys on tarkoitettu yleishyödyllisen toiminnan sekä muun kansalaistoiminnan ja yhteisöllisen toiminnan rahoittamiseen. Pienkeräyksellä saatavien varojen käyttötarkoitusta ei siis ole rajattu pelkästään yleishyödyllisiin tarkoituksiin, vaan pienkeräyksen voi järjestää myös muun kansalaistoiminnan tukemiseksi.
Pienkeräyksen saa järjestää esimerkiksi rekisteröimätön vähintään 3 henkilön muodostama ryhmä, jossa vähintään yksi henkilö on täysivaltainen ja muut vähintään 15 vuotta täyttäneitä ja jokaisella ryhmän jäsenellä on kotikunta Suomessa, kuten elokapinallisten tapauksessa on.
Myös oikeusoppineet ovat hämmästelleet Helsingin poliisin kieltoa. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta on kestämätöntä, jos rikoksen uhriksi joutuneita kielletään keräämästä rahaa oikeudenkäyntikuluihinsa. Se, että rikoksen kohde vaatii tuomioistuimessa rangaistusta ja korvausta hänelle aiheutetusta vahingosta, on osa suomalaista oikeusjärjestelmää, eikä sitä voida pitää turvallisuuden ja yleisen järjestyksen rikkomisena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten varmistetaan eri toimijoiden tasapuolinen mahdollisuus saada pienkeräyslupa?