Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotusta tarkastellaan perustuslain yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa koskevan 10 §:n 1 momentin, julkisuusperiaatetta koskevan 12 §:n 2 momentin, oikeusturvaa ja hyvää hallintoa koskevan 21 §:n, asetuksen antamista ja lainsäädäntövallan siirtämistä koskevan 80 §:n sekä kuntien itsehallintoa koskevan 121 §:n kannalta.
Hallituksen käsityksen mukaan esitys voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksesta arvioidaan kuitenkin olevan aiheellista pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvioinnin lähtökohtia
Henkilötietojen suoja
Muita seikkoja
(1)Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lain tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen yhteinen tietojärjestelmä rakennetun ympäristön tiedolle. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään tallennetaan rakentamisen ja alueidenkäytön tietoja.
(2)Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta. Alueidenkäytön tietovarannossa hallitaan, julkaistaan ja luovutetaan alueidenkäytön tiedot. Alueidenkäytön tiedot ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa syntyviä tietoja. Rakennustietovarannossa hallitaan, julkaistaan ja luovutetaan lupamenettelyissä syntyvät päätöstiedot suunnitelmineen ja muine lupa-asiakirjoineen. Laissa tarkemmin säädetyt alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot on järjestelmässä yksilöity pysyvin tunnuksin niin, että ne ovat myös paikkatietoja.
(3)Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa (s. 97) viitataan siihen, että paikkatiedon luonteeseen kuuluu, että se voi olla myös henkilötieto liittyessään tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esimerkkinä mainitaan luonnollisten henkilöiden omistuksessa tai käytössä olevaan paikkaan, kuten asuinrakennukseen, yhdistettävissä oleva tieto siitä, kuka rakennuksessa asuu tai kuka sen omistaa. Tietoja voidaan luovuttaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä muuhunkin kuin siihen tarkoitukseen, johon tiedot on alun perin kerätty.
(4)Hallituksen esityksessä arvioidaan (s. 97), että rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä käsitellään siten henkilötietoja laajamittaisesti. Sääntely on merkityksellistä erityisesti perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan ja henkilötietojen suojan kannalta.
PeVL 14/2018 vpPeVL 14/2018 vp
PeVL 14/2018 vpPeVL 14/2018 vp
(7)Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluiden (s. 98) mukaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei kuitenkaan sisällä eikä siellä käsitellä arkaluonteista tietoa. Perustuslakivaliokunta pitää tähän nähden valitettavana, että hallituksen esityksen vaikutusarvioista (s. 59) kuitenkin ilmenee, että esimerkiksi rakennustietojen yhteydessä voi sittenkin ilmetä tietoja, jotka voivat joissakin tapauksissa ilmaista samalla henkilön potilastietoja. Ympäristövaliokunnan on syytä säädösperustaisesti varmistaa, että tietojärjestelmästä ei julkaista arkaluonteisia tietoja julkisessa tietoverkossa.
(9)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tallennettujen eräiden tietojen julkistamiseen tietoverkossa tietopalveluna. Valiokunta on arvioinut useita esityksiä, joissa on ehdotettu säädettäväksi mahdollisuudesta julkistaa tietoverkossa tietopalveluna tietoja, jotka sisältävät mm. henkilötietoja (esim.,,,). Valiokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan yleiseen tietoverkkoon sijoitettavan henkilörekisterin tietosisällöstä ei voida tehdä massahakuja, vaan esimerkiksi ainoastaan yksittäisiä hakuja (esim.,,). Valiokunta on pitänyt tällaista rajausta eräissä tilanteissa edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä ().
(10)Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomauttamista nyt arvioitavasta rekisteriin kohdistuvien hakujen rajaamista koskevasta sääntelystä. Valiokunta korostaa kuitenkin, että sanottu käytäntökin ilmentää sitä, että perustuslain 12 §:n 2 momentissa turvatusta asiakirjojen ja tallenteiden julkisuudesta ei seuraa velvollisuutta tietoverkossa julkaisemiseen, vaikka nyt ehdotetulla tietopalvelulla on sinänsä kiinnekohtia perustuslain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun elinympäristöä koskevan päätöksenteon vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen. Valiokunta on silti pitänyt henkilötietojen julkistamista perustuslain puitteissa mahdollisena toteuttaa julkisena tietopalveluna, jos sille on oikeusturvan takeiden ja perusoikeusjärjestelmän tavoitteiden kannalta hyväksyttävät perusteet (esim.,,). Valiokunta on, ottaen huomioon tietoverkkoon talletettujen tietojen laaja saatavuus ja leviäminen perinteisiin tiedoksiantamisen tapoihin verrattuna, pitänyt perusteltuna esimerkiksi säännösperustaista rajoitusta, jonka mukaan tietoverkossa julkaistavassa pöytäkirjassa julkaistaan ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot (, s. 5/II).
(11)Perustuslakivaliokunta pitää henkilötietojen suojan näkökulmasta valitettavana, että hallituksen esityksen perusteluista saa puutteellisen kuvan siitä, miten ehdotetussa tietojärjestelmässä julkaistujen paikkatietojen julkaisun ja paikkatietojen yhdistelyn synnyttämiä riskejä on tarkoitus hallita. Esityksen perustelujen (s. 102) mukaan nämä riskit luonnollisen henkilön tiedolliselle itsemääräämisoikeudelle ovat vaikeasti hallittavissa, koska Suomen ympäristökeskuksella ei ole mahdollisuutta valvoa luovuttamiensa tietojen käyttöä enää sen jälkeen, kun tiedot on luovutettu julkisena tietopalveluna tai rajapinnan avulla eteenpäin. Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on perustelujen mukaan kuitenkin yrittää varmistaa, että tiedot pyytävä taho käyttää tietoja tässä laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin, ja valvoa tiedon luovuttamista tietojärjestelmässä. Esityksessä ei kuitenkaan selosteta, miten sanottu varmistaminen tapahtuu.
(13)Hallituksen esityksessä viitataan (s. 58) myös siihen, että rakennus - ja kaavatietojen osalta tiedon avoimeen jakamiseen ja toisaalta turvallisuuden kannalta kriittisen tiedon suojaamiseen sisältyy "myös hallinto- ja julkisuuslakiin sekä EU-lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä", mutta esitykseen sisältyvän arvion mukaan nämä kysymykset nousevat kuitenkin keskeisiksi vasta sisäministeriön kriittistä infrastruktuuria käsittelevässä lainsäädäntöhankkeessa. Perustuslakivaliokunnan mielestä ympäristövaliokunnan on syytä tarkastella sääntelyn kokonaisuutta tältä osin. Perustuslakivaliokunta muistuttaa, että esimerkiksi perusteluissa arvioimatta viitatuksi jäävän viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sisältämien julkisuuden rajoitusten taustalla voi olla sellaisia perusoikeuksiinkin palautuvia välttämättömiä syitä, joiden vuoksi viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta on ollut mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla lailla erikseen rajoittaa (, s. 8,, s. 2,, s. 2/II).
(14)julkaista Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi kunnille ja maakunnan liitoille velvollisuus julkaista lakiehdotuksessa säädettyjä tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Hallituksen esityksen (s. 77) mukaan lakiehdotuksessa käytetyllä-termillä tarkoitettaisiin tietojen toimittamista. Perustuslakivaliokunnan mielestä lain sanamuodossa ei ole syytä käyttää yleiskielen vastaista merkitystä. Sääntelyä on syytä selventää.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.