Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2022 syntyvyys laski jälleen ennätyksellisesti Suomessa, kun puolestaan vuonna 2021 koettiin hetkellinen vauvabuumi. Tuoreen perhebarometrin mukaan lapsia halutaan jopa enemmän edellisvuosiin verrattuna, mutta niitä ei silti saada. Barometrissa kysyttiin 20—34-vuotiailta lapsettomilta syitä perheen perustamisen lykkäämiseen, ja tärkeimmäksi syyksi nousi se, että muut asiat elämässä menevät perhehaaveiden edelle. Muita syitä olivat vapaammasta elämästä luopuminen, keskeneräiset opinnot ja sopivan kumppanin puuttuminen.
Perhebarometriin vastasivat myös nuoret aikuiset, joilla oli ennestään yksi lapsi. Suurimmaksi haasteeksi lapsiluvun lisäyksessä nimettiin työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Erääksi yllättävän yleiseksi syyksi nousivat myös traumaattiset kokemukset ensimmäisestä synnytyksestä; jopa kolmannes 20—45-vuotiaista äideistä nimesivät omakohtaiset traumaattiset synnytyskokemukset syyksi olla kasvattamatta lapsilukua.
Syntyvyydestä ja sen rajusta laskusta on oltu huolissaan Suomessa jo pitemmän aikaa. Syntyvyys on laskenut jyrkästi 1940-luvun jälkeen ja jatkanut laskuaan tasaisesti tähän päivään saakka vuoden 2021 pienestä noususta huolimatta. Suomessa tehdään paljon työtä lapsiperheiden ja lasten eteen, ja olosuhteet saada jälkikasvua ovat maailman parhaimmistoa. Kaikenlaiset esteet, joita syntyvyyden osalta Suomessa on ja joihin yhteiskunta voi vaikuttaa, on pyrittävä taklaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Traumaattiset synnytyskokemukset ovat ennaltaehkäistävissä, ja niiden jälkihoitoa voidaan myös tehostaa ja yhdenmukaistaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin traumaattisia synnytyskokemuksia saadaan ennaltaehkäistyä ja
mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta niiden hoito olisi yhdenmukaista ja tarpeeksi perusteellista hyvinvointialueilla, jottei ilmiö muodostu esteeksi toivotun lapsiluvun saavuttamisessa?