Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 714/2022 vp — Kirjallinen kysymys Suomen ja EU:n rahoittamien koulujen tilanteesta Länsirannalla — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 714/2022 vp
KK 714/2022 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Suomen ja EU:n rahoittamien koulujen tilanteesta Länsirannalla

Asian kulku

Asiakirjan sisältö5 062 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Israelin miehittämän palestiinalaisalueen eteläosassa sijaitseva Masafer Yattan kylä on ollut pakkosiirron ja tuhoamisuhan alla toukokuusta 2022 asti, jolloin Israelin korkein oikeus hyväksyi kylän pakkosiirron. Yli 1 100 ihmistä ja kahdeksan yhteisöä ovat välittömässä vaarassa menettää kotinsa. Kyseessä olisi suurin pakkosiirto sitten 1970-luvun ja räikeä kansainvälisen lain rikkomus. Moni perheistä, joihin mahdollinen pakkosiirto kohdistuisi, ovat asuneet Masafer Yattassa jo ennen kuin Israel miehitti Länsirannan vuonna 1967. Useat perheet ansaitsevat elantonsa paimenina ja maanviljelijöinä, mutta oman elinkeinon harjoittaminen ja ihmisarvoinen eläminen on tehty lähes mahdottomaksi. Israel muun muassa määrää ulkonaliikkumiskieltoja sekä rajoittaa palestiinalaisten liikkumista Länsirannalla, tuhoaa palestiinalaisten taloja ja ottaa näiden maita haltuunsa, ei anna palestiinalaisten rakentaa tai kunnostaa talojaan sekä rajoittaa pääsyä sähkö- ja vesiverkkoihin.

Nyt tuhoamismääräyksen on saanut EU:n ECHO-rahoituksella rakennettu koulu. Khasm Al Karemin alakoulussa opiskelee yhteensä 47 oppilasta, ja koulun yhteydessä toimii myös 13 lapsen päiväkotiryhmä. Koulu sai tuhoamismääräyksen 28.11.2022. Kylä valitti päätöksestä Israelin korkeimpaan oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi pyynnön ja päätti antaa luvan koulun tuhoamiselle 28.1 lähtien.

Koulujen tuhoamismääräykset eivät ole yksittäistapauksia, sillä marraskuussa Israel tuhosi myös Isfey Al Faquan EU-rahoitteisen koulun. Koulujen rakennuslupien kieltäminen ja tämän vuoksi ilman lupia rakennettujen koulujen tuhoaminen on syrjivää ja loukkaa lasten oikeutta koulutukseen.

Vuodesta 2016 lähtien Israel on tuhonnut yhteensä yli 2,2 miljoonan euron edestä EU-rahoitteisia rakennuksia ja rakennelmia.

Neljäs Geneven yleissopimus, jonka myös Israel on allekirjoittanut ja ratifioinut, käsittelee siviilihenkilöiden suojelemista miehityksen aikana. Sopimus pyrkii suojelemaan miehityksen alla elävää väestöä väkivallalta takaamalla siviilien inhimillisen kohtelun. Sopimus sisältää erikseen artikloita miehityksen alla elävän väestön arvokkuuden ja fyysisen koskemattomuuden suojaamiseksi sekä kieltää julkisen ja yksityisen omaisuuden (kiinteän ja irtaimen) tuhoamisen.

Suomen kehitysyhteistyön painopisteeksi on nostettu laadukas ja inklusiivinen koulutus. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Palestiinalaisalueilla on taata tasa-arvoisempi pääsy opetukseen sekä laadukkaampaa opetusta palestiinalaislapsille. Suomen panostus Palestiinan opetussektoriin valuu kuitenkin hukkaan, jos koulujen tuhoaminen jatkuu ja lasten koulunkäynti Länsirannalla estetään.

Länsirannan Masafer Yattan alueella sekä  monilla  muilla  alueilla  miehitetyllä palestiinalaisalueella Israel toimii vastoin tätä kansainvälistä lakia pakkosiirtämällä siviilejä ja tuhoamalla siviilien asutuksia ja rakenteita. Muun muassa tuhottujen talojen ja rakenteiden määrät ovat kasvaneet selkeästi viimeiset vuodet. Vuodesta 2009 lähtien yli 13 300 palestiinalaista on pakkosiirretty kodistaan Länsirannalla. Talojen tuhoaminen ovat lisääntynyt keskimäärin 20 prosenttia vuodesta 2017 lähtien.

Vaikka EU ja sen useat jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, ovat tuominneet Israelin palestiinalaisväestön pakkosiirrot kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisina, Israelin valtio jatkaa toimintaansa.

Suomi on sitoutunut edistämään oikeusvaltioperiaatetta ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään sekä kansainväliseen oikeuteen nojaavaa monenkeskistä yhteistyötä. Olisi tärkeätä, että tämä näkyisi myös Suomen toiminnassa konkreettisesti.

Suomen ulkopolitiikan keskiössä on jo pitkään ollut rauhanvälitys ja konfliktinehkäisy, ja meillä on siinä paljon annettavaa. Hallitusohjelman mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksiin. Suomen Palestiinan maastrategian mukaan Suomi puolustaa päättäväisesti ihmisoikeuksia ja YK on yksi tärkeimpiä kumppaneita.

Huolestuttavaa on, että moni valtio, mukaan lukien Suomi, äänesti joulukuussa 2022 tyhjää YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmasta, jossa pyydettiin kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa antavaa näkemystä Israelin miehityksestä palestiinalaisalueella.

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat todenneet, että lähes 1 200 palestiinalaiseen kohdistuvat pakkosiirrot ja heidän kotiensa tuhoaminen voivat täyttää jopa sotarikoksen tunnusmerkit. Tähän pakkosiirrettävien joukkoon kuuluu arvioiden mukaan myös noin 500 lasta. YK:n asiantuntijat huomauttavat, että siirrot rikkovat kansainvälistä humanitääristä oikeutta sekä valtioita sitovia ihmisoikeussopimuksia.

Tilanne miehitetyillä alueilla näyttää kokonaisuudessaan Israelin uuden hallituksen toimien ja linjausten vuoksi vaarallisella tavalla kärjistyvän ja kyseenalaistavan kansainvälisen yhteisön tukeman kahden valtion mallin toteuttamismahdollisuuden.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomi aikoo toimia sen puolesta, ettei Israel tuhoa Suomen tai EU:n rahoittamia kouluja Länsirannalla?

Allekirjoittajat

Erkki TuomiojaEnsimmäinen allekirjoittaja
Veronika HonkasaloAllekirjoittaja
Satu HassiAllekirjoittaja
Hilkka KemppiAllekirjoittaja
Eva BiaudetAllekirjoittaja
Erkki Tuomioja
Kansanedustaja · Jätetty 27.1.2023 · Helsinki
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 15.51·varmenna teksti
Vastaus — kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri · 20.2.2023

Ministerin vastaus

kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
Vastaus annettu 20.2.2023 · KKV 714/2022 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 15.51·varmenna vastaus