Eduskunnan puhemiehelle
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 61 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lain 48 §:n 2 momentin mukaan ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnonosittain. Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 48 §:n 2 momenttiin lisättiin säännös (laki 1218/2020), jonka mukaan perustutkintokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida oppilaitoksessa ja muissa oppimisympäristöissä toteutettavan opetuksen ja ohjauksen tarve sekä määrä.
Ammatilliset tutkinnot ja niiden perusteet ovat osaamisperusteisia. Tutkinnon suorittaminen on osaamisen hankkimistavasta riippumatonta, ja tutkinto voidaan suorittaa myös kokonaan ilman siihen valmistavaa tutkintokoulutusta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jonka mukaisesti edetään kohti tavoitteeksi asetettua osaamista ja osaamisen osoittamista. Ammatillisille tutkinnoille ei näin ollen ole määriteltävissä yhtä yhtenäistä, virallista oppimispolkua.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 a §:n mukaan: "Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavan opetuksen ja ohjauksen määrä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi kuitenkin olla säädettyä suurempi tai pienempi…"
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus arvioi lähiopetuksen määrää ammatillisessa koulutuksessa (17.5.2021, tarkennettu muistio 28.5.2021): "Koulutuksen järjestäjien ilmoittamat lähiopetus-tuntimäärät vaihtelivat kuitenkin paljon, sillä koulutuksen järjestäjillä oli käytössä erilaisia tapoja laskea lähiopetustuntimäärä. Esimerkiksi osa järjestäjistä laski määrän opiskelijaa kohden, osa ryhmää kohden. Tämä heikensi yhteismitallisen ja luotettavan arviointitiedon tuottamista lähiopetuksen määrästä. Ammatilliseen koulutukseen vuonna 2018 tehtyjen uudistusten jälkeen oppimistulosten arvioinneissa ei ole enää kartoitettu lähiopetuksen määrää, sillä ohjauksen ja opetuksen määrä arvioidaan opiskelijakohtaisesti osana henkilökohtaistamista."
Ammatillisen koulutuksen lähiopetukselle ei ole säädetty minimimäärää. Ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen huolestuttaa ammattikorkeakouluja, ja tilanne haittaa koulutustason nostoa. Esiintyy kokemusperäistä huolta ammatillisen koulutuksen tuottamista ammattikorkeakouluvalmiuksista. Sen lisäksi työnantajien keskuudessa esiintyy kokemusperäistä huolta ammatillisen koulutuksen tuottamista työelämävalmiuksista. Liian usein työhön perehdyttämisen lisäksi myös ammattiin opettaminen jää tehtäväksi työpaikalla, ja se voi viedä kohtuuttomasti työnantajan aikaa ja resursseja työsuhteen alkuaikoina.
Lähiopetuksen määrän kasvattaminen parantaisi ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden valmiuksia työelämään siirtymiseen ja siellä toimimiseen, ja se parantaisi myös opiskelijoiden valmiuksia jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo parantaa ammatillisen opiskelun tuottamia työelämä- ja ammattikorkeakouluvalmiuksia ja varmistaa niiden riittävän tason,
aikooko hallitus lisätä ammatillisen opiskelun lähiopetuksen määrää ja
aikooko hallitus säätää ammatillisen opiskelun lähiopetukselle ehdottoman minimitason?