Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys Toimenpidealoite

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annettua lakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia, lapsilisälakia, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia, erikoissairaanhoitolakia, kansanterveyslakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti esityksen tarkoituksena on edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä ja sen tavoitteena on keskimäärin kuukauden käsittelyaika.

Esityksen mukaan ulkomaalaislain työntekoa ja yrittäjyyttä koskevaa sääntelyä muutettaisiin. Laissa säilyisi jaottelu kaksivaiheiseen osapäätösharkinnan sisältävään työntekijän oleskelulupaan ja muihin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin. Lakiin lisättäisiin uudet säännökset työnantajan sertifioinnista. Sääntelyä myös täsmennettäisiin siten, että vakiintuneeseen lainsoveltamiseen perustuvaa käytäntöä kirjattaisiin lakiin.

Myös ulkomaalaisen suullisen kuulemisen sääntelyä muutettaisiin ja laissa säädettäisiin kuulemisen tekemisen mahdollisuudesta etäyhteydellä. Muilta osin lakimuutokset ovat pääosin teknisiä.

TPA 124/2020 vp

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksen lähtökohtia

Työperusteisten oleskelulupien myöntämisen edellytykset ja työnantajan selvittämisvelvollisuus

Työnantajan sertifiointi

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen

Pidättäytymispäätös

Muita huomioita

Toimenpidealoite

301/2004 Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia () ja seitsemää muuta lakia. Keskeisimmät muutosehdotukset kohdistuvat ulkomaalaislain 5 luvun työntekoa ja yrittäjyyttä koskevaan sääntelyyn. Voimassa olevan lain mukainen jaottelu kaksivaiheiseen osapäätösharkinnan (saatavuusharkinta) sisältävään työntekijän oleskelulupaan ja muihin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin säilyy ehdotuksen mukaan nykyisellään.

Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäviksi uudet säännökset työnantajan sertifioinnista. Lisäksi ulkomaalaisen suullista kuulemista koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että kuuleminen on jatkossa mahdollista myös etäyhteyttä käyttäen. Esitykseen sisältyy myös ehdotuksia vakiintuneen soveltamiskäytännön kirjaamisesta lakiin. Liitelakeihin ehdotetut muutokset ovat pääosin teknisiä.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään muun muassa käsittelyn yhdenmukaistamiseen, vastuiden selkeyttämiseen, viranomaisten päällekkäisten tehtävien karsimiseen, säännösten selkeyttämiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen sekä nykyistä vahvempaan ohjaukseen sähköiseen asiointiin ja automaation hyödyntämiseen hakemusten käsittelyssä. Hallintovaliokunta pitää näitä tavoitteita kannatettavina.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto asteittain nykytasosta ja kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 75 prosenttia ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista työllistyy valmistumisensa jälkeen Suomeen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä palvelujärjestelmän kehittämistä.

Hallintovaliokunnan käsittelyssä on kuluvalla vaalikaudella ollut useita hallituksen esityksiä, joissa ehdotetuilla muutoksilla on pyritty yhtäältä sujuvoittamaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja työntekijöiden maahanmuuttoa (esim.—) sekä toisaalta ehkäisemään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä (—ja—).

Suomessa on otettu käyttöön myös ns. pitkäaikainen eli kansallinen viisumi (D-viisumi), joka myönnetään nopeutettua maahantuloa varten hakemuksesta kolmannen maan kansalaiselle, jolle on jo myönnetty oleskelulupa erityisasiantuntijoita tai kasvuyrittäjiä koskevien säännösten perusteella. Tavoitteena on ollut nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä maahantuloa 1—2 viikolla. Pitkäaikainen viisumi on hiljattain ulotettu koskemaan opiskelijoita, tutkijoita, yritysten johtotehtävissä toimivia sekä näiden perheenjäseniä (—). Ehdotuksen mukaan pitkäaikainen viisumi myönnetään jatkossa myös sertifioitujen työnantajien työntekijöille.

Hallituksen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on edistää hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä. Tavoitteena on keskimäärin yhden kuukauden käsittelyaika. Työperusteisten oleskelulupahakemusten enimmäiskäsittelyajaksi on voimassa olevassa laissa säädetty neljä kuukautta. Enimmäiskäsittelyajaksi ehdotetaan nyt säädettäväksi kaksi kuukautta, josta osapäätöksen tekemiseen saa kulua enintään kuukausi.

Valiokunta pitää myönteisenä, että oleskelulupahakemusten käsittelyaikoja on tarkoitukseen kohdennettujen lisäresurssien ja erilaisten kehittämistoimenpiteiden avulla saatu viime aikoina lyhennettyä merkittävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että samalla kun eri kohderyhmien lupahakemusten käsittelyn sujuvoittamiseen kohdennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi resursseja, huolehditaan myös siitä, että Maahanmuuttovirastolla on pysyvästi riittävät resurssit kaikkien muidenkin tehtäviensä hoitamiseen. Myös oleskelulupa- ja viisumihakemukset vastaanottavien Suomen edustustojen ja saatavuusharkinnan sisältävän osapäätöksen tekevien työ- ja elinkeinotoimistojen riittävään resursointiin on syytä kiinnittää huomiota. Valiokunta korostaa nyt ehdotettavaan sääntelyyn liittyen erityisesti sitä, että työsuojeluviranomaisilla tulee olla riittävät resurssit valvontatehtävänsä hoitamiseen ja myös työsuojelutarkastusten määrän lisäämiseen. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että suojelupoliisilla säilyy tosiasiallinen mahdollisuus arvioida oleskeluluvan hakijoiden kansalliselle turvallisuudelle aiheuttamaa uhkaa kaikissa oleskelulupaprosesseissa myös niitä muutoin sujuvoitettaessa.

Vaikka oleskelulupahakemus voidaan jättää ja käsittelymaksu maksaa sähköisesti asioiden, hakijan on asioitava myös henkilökohtaisesti Suomen edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona henkilöllisyyden tarkistamista ja biometristen tunnisteiden antamista varten. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiointiaikoja on tarjolla riittävästi ja että työtä tunnistautumisratkaisujen kehittämiseksi jatketaan.

Vuonna 2004 voimaan tullutta ulkomaalaislakia on muutettu lähes 100 kertaa, ja siitä on erityisesti lukuisten EU-sääntelyn voimaanpanosta johtuneiden muutosten myötä tullut monimutkainen ja vaikeaselkoinen kokonaisuus. Lisäksi osa EU-lainsäädännöstä on saatettu kansallisesti voimaan erillislainsäädännöllä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ulkomaalaislain kokonaisuudistukseen tähtäävä esiselvitystyö on käynnistetty. Valiokunta korostaa, että kokonaisuudistuksen tekeminen vaatii pitkää, mahdollisesti yli vaalikauden kestävää valmistelutyötä ja hyvin merkittäviä henkilövoimavaroja. Kokonaisuudistuksen yhteydessä on syytä tarkastella myös työvoiman maahanmuuttoon liittyvää sääntelyä osana laajempaa ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuutta, vaikka sitä nyt uudistetaankin.

PeVL 74/2022 vp

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

HE 145/2022 vp

Ulkomaalaislain 71 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan yleisistä edellytyksistä, jotka koskevat kaikkia työnteon perusteella myönnettäviä oleskelulupia (työntekijän oleskelulupa, erityisasiantuntijan oleskelulupa, Euroopan unionin sininen kortti, muu oleskelulupa ansiotyötä tai elinkeinonharjoittamista varten, Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen oleskelulupa). Ehdotetussa 71 a §:ssä säädetään työntekijän selvittämisvelvollisuudesta ja 71 b §:ssä työnantajan selvittämisvelvollisuudesta. Tarkoituksena on säätää mahdollisimman selkeästi, mitä selvitystä yhtäältä työntekijältä ja toisaalta työnantajalta vaaditaan työn perusteella tehdyn oleskelulupahakemuksen käsittelyä varten. Lähtökohtana ehdotetussa sääntelyssä on, että hakemukseen liitettävät tiedot esitetään Maahanmuuttoviraston sähköistä asiointipalvelua käyttäen silloin, kun se on mahdollista.

Oleskelulupaprosesseja on viime aikoina uudistettu, ja lupaviranomaiset ovat valiokunnan saaman selvityksen siirtyneet tai siirtymässä aiempaa enemmän riskiperusteiseen hakemusten käsittelyyn. Tavoitteena on ollut kasvattaa viranomaisten tuottavuutta ottaen huomioon hakemusmäärien kasvu, rajalliset henkilöresurssit ja samanaikainen tarve tehostaa käsittely- ja ratkaisutoimintaa. Myös nyt ehdotetulla sääntelyllä pyritään lisäämään riskiperusteisuutta, jossa korkean riskin hakemuksiin voidaan panostaa nykyistä enemmän seulomalla ne suuresta hakemusmäärästä tarkempaan arviointiin.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan työnantajan roolia oleskelulupaprosessissa kasvatetaan. Työnantaja esittää kaikkien työntekoa koskevien hakemusten yhteydessä muun muassa keskeiset työehdot ja tiedon ammattialasta, jolla työ tehdään. Pääsääntönä on ehdotuksen mukaan se, että lupaviranomainen saa tiedot työnantajavelvoitteiden hoitamisesta esimerkiksi velvoitteidenhoitoselvityksestä tai muusta viranomaisen tietovarannosta. Niitä tietoja, jotka on mahdollista saada viranomaisrekistereistä, ei ole ehdotuksen mukaan tarpeen pyytää työnantajalta.

Valiokunta toteaa, että esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, kaivosteollisuuden ja liikenteen alalla työntekijöille on säädetty erityisiä pätevyys-, koulutus-, kielitaito- tai terveydentilavaatimuksia. Voimassa olevan lain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto varmistaa, että työntekijän oleskelulupa myönnetään vain edellytykset täyttävälle henkilölle, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä tai hyväksyttyä terveydentilaa. Ehdotetun 71 §:n 2 kohdan mukaan oleskeluluvan myöntäminen työntekoa varten edellyttää, että työnantaja on varmistanut, että työntekijä täyttää mainitun kaltaiset erityiset vaatimukset, jos sellaisia työssä vaaditaan. Muutoksena nykytilaan on valiokunnan saaman selvityksen mukaan se, että todistusta ei tarvitse liittää oleskelulupahakemukseen, mikä vastaa myös viimeaikaista soveltamiskäytäntöä. Vastuu vaadittavista selvityksistä on ensisijaisesti työantajalla. Todistus voidaan kuitenkin vaatia esitettäväksi, jos asiasta on epäselvyyttä. Hallintovaliokunta painottaa, että oleskeluluvan hakijan on täytettävä erityistä pätevyyttä, lupaa ja hyväksyttyä terveydentilaa koskevat vaatimukset jatkossakin, eikä ehdotetulla sääntelyllä ole vaikutusta ammattien pätevyysvaatimuksiin tai laillistamista koskeviin prosesseihin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomeen työn perusteella oleskeluluvan saava ulkomaalainen pystyy työstä saamallaan palkalla turvaamaan toimeentulonsa. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on ehdotetun 71 §:n 3 kohdan mukaan, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöstä saatavalla tulolla oleskeluluvan voimassaolon ajan. Saadun selvityksen mukaan oleskelulupamenettelyssä edellytetään aina alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jos alalla sellainen on. Vakiintuneessa hallintokäytännössä on edellytetty oleskeluluvan myöntämiseksi vuonna 2022 vähintään 1 283 euron kuukausipalkkaa tilanteissa, joissa työhön ei sovelleta työehtosopimusta tai kyse on osa-aikatyöstä. Valiokunta toteaa, että ainakaan mainittua alemmalla toimeentulon määrällä ei Suomessa pärjää turvautumatta sosiaalietuuksiin.

Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei hallituksen esityksessä ehdoteta muutoksia ulkomaalaislain 36 §:ssä säädettyihin oleskeluluvan myöntämisen yleisiin edellytyksiin. Oleskelulupa voidaan näin ollen jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan esimerkiksi vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta taikka on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Oleskelulupa voidaan nykysääntelyn mukaan jättää myöntämättä myös, jos on perusteltua aihetta epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa. Ulkomaalaislain 36 §:ään ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi uusi 5 momentti, jolla pyritään selkeyttämään lain soveltamista tilanteissa, jotka liittyvät työntekoa koskevan hakemuksen edellytysten arviointiin.

Ulkomaalaislakiin ehdotetaan uutta sääntelyä työnantajan sertifioinnista. Sertifioinnin tarkoituksena on helpottaa paljon ulkomaista työvoimaa rekrytoivien yritysten hallinnollista taakkaa. Sertifiointi mahdollistaa työnantajaa koskevien tietojen selvittämisen ennakkoon ja ns. luotettavan työnantajan tunnistamisen. Sertifioitujen työnantajien ei ehdotuksen mukaan tarvitse toimittaa sertifioinnin hakemisen yhteydessä selvitettyjä tietoja uudelleen työntekijänsä oleskelulupahakemuksen yhteydessä sertifioinnin voimassaoloaikana.

Tarkoituksena on nopeuttaa oleskelulupahakemusten käsittelyprosessia, kun työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittelyssä voidaan keskittyä puuttuviin, lähinnä hakijan henkilöön liittyviin tekijöihin. Valiokunta tähdentää, ettei sertifioinnin myöntäminen merkitse helpotuksia oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiin, vaan sertifioidun työnantajan työntekijän on täytettävä samat edellytykset kuin muidenkin hakijoiden.

Ehdotetun ulkomaalaislain 76 §:n momentin mukaan sertifiointi myönnetään hakemuksesta Suomessa kotipaikkaa ja toimipaikkaa pitävälle työnantajalle ensin kahdeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkemmat säännökset työnantajan sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetuksella.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, ettei lakiehdotukseen sisälly lain tasoista perussäännöstä niistä sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä, joista asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin. Ehdotettua sääntelyä on perustuslakivaliokunnan mukaan täydennettävä tällaisella, esimerkiksi esityksen perusteluissa esiin tuotuja edellytyksiä sisältävällä perussäännöksellä. Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin ehdotetun ulkomaalaislain 76 §:n 1 momentin täydentämistä sertifioinnin edellytyksiä koskevalla perussäännöksellä sekä pykälän 2 momentin asetuksenantovaltuuden täsmentämistä.

Hallintovaliokunta huomauttaa tässä yhteydessä, että toisin kuin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, asetusluonnos ei ole ollut hallituksen esityksen liitteenä. Asetusluonnos on kuitenkin toimitettu asian käsittelyn yhteydessä valiokunnan käyttöön. Sertifioinnin myöntämisen edellytyksiksi on ollut tarkoitus asetuksella säätää työnantajan omaa pääomaa, vahvistettua tulosta ja liikevaihtoa koskevia vaatimuksia sekä se, että työnantajan palvelukseen on aiemmin myönnetty oleskelulupia työnteon perusteella. Lisäksi asetuksella on tarkoitus säätää sertifioinnin myöntämisen edellytykseksi työnantajavelvoitteista huolehtimista koskeva vaatimus.

Sertifioinnin arvioidaan kohdentuvan eniten rekrytoiviin työnantajiin. Vuosien 2018—2020 tilastojen perusteella vähintään 230 työnantajaa täyttäisi esillä olevat sertifioinnin kriteerit. Näiden yritysten toimialoja ovat ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, kiinteistöjen siivous, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, työvoiman vuokraus, vihannesten viljely kasvihuoneessa sekä ravintolatoiminta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että rakennus-, siivous- ja ravintola-ala ovat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskialoja. Valiokunta korostaa, että myös sertifioituihin työnantajiin voidaan kohdistaa tehostettua valvontaa. Sertifioitujen työnantajien riittävä valvonta on järjestelmän uskottavuuden kannalta keskeistä.

Työnantajan sertifiointi voidaan ehdotetun 78 §:n mukaisin edellytyksin peruuttaa. Jos sertifiointi peruutetaan, se voidaan myöntää uudelleen peruuttamispäätöksen perusteena olevista seikoista aikaisintaan kahden tai viiden vuoden kuluttua. Peruuttamispäätöksen perusteena olevan seuraamuksen, päätöksen tai tuomion ei tarvitse sertifiointia peruutettaessa lainvoimainen.

TyVL 14/2022 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa lausunnossaan, että yrityksen koko, työntekijöiden määrä ja yrityksen hyvä taloudellinen asema eivät sellaisinaan ole tae työnantajavelvoitteiden huolellisesta noudattamisesta. Tämän kaltaisten edellytysten sijaan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yritys on noudattanut työnantajavelvoitteitaan eikä yrityksellä ole taustalla työnantajavelvoitteiden rikkomista, kuten työntekijöiden alipalkkausta. Hallintovaliokunta tähdentää, että sertifiointimenettelyn on oltava huolellinen ja läpinäkyvä.

Esityksen tavoitteena on nopeuttaa, selventää ja yksinkertaistaa työperusteista oleskelulupaprosessia. Ennakkovalvontaan arvioidaan käytettävän nykyistä vähemmän aikaa, ja jälkivalvonnan merkitys korostuu, kun lupaharkinta perustuu edellä kuvatuin tavoin viranomaisrekistereistä saatavan tai työnantajalta pyydettyjen tietojen pohjalta tehtyyn arvioon työnantajan luotettavuudesta sekä työnantajan ja hakijan työsuhteen keskeisistä ehdoista antamiin tietoihin. Lupaharkinnassa korostuvat nykyistä voimakkaammin automaatio ja riskiperusteisuus. Valiokunta pitää ehdotetun lainsäädännön toimivuuden kannalta välttämättömänä, että viranomaisten välinen tietojenvaihto on sujuvaa. Valiokunta korostaa yleisemminkin viranomaisten välisen tiedonkulun merkitystä ja pitää tärkeänä, että viranomaisten tietojenluovutus- ja tietojensaantioikeudet ovat ajan tasalla.

Hallintovaliokunta korostaa, että työperäiseen maahanmuuttoon liittyvän sääntelyn sujuvoittamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei samalla tulla helpottaneeksi ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta ja riittävä resursointi työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Ehdotettu ulkomaalaisen työnteko-oikeutta koskevan sääntelyn selkeyttäminen helpottaa perustelujen mukaan osaltaan työsuojeluviranomaisen valvontatyötä. Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden työnteko-oikeudessa on havaittu paljon puutteita, ja sen valvonta ollut hankalaa, koska toimeksiantajalla ei ole ollut voimassa olevassa laissa velvoitetta säilyttää tietoja työnteko-oikeuden perusteista. Valvonta tehostuu ehdotettujen muutosten myötä näiltä osin nykyisestä.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti eri keinoin. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on olennainen osa kestävää, oikeudenmukaista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää maahanmuuttopolitiikkaa. Työperusteista maahanmuuttoa voidaan edistää kestävästi vain, jos samalla varmistetaan, etteivät ulkomaalaiset työntekijät joudu hyväksikäytön uhreiksi. Valiokunta toteaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnassa on keskeistä, että toimenpiteet kohdennetaan oikein ja että vilpillisesti toiminut työnantaja joutuu toimistaan vastuuseen.

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on usein systemaattista ja ammattimaista. Kiinnijäämisriski on nykyisin varsin pieni, sillä vilpillinen toiminta ei välttämättä näy ulospäin ja ulkomaalaisen hyväksikäytön uhrin kynnys ilmoittaa asiasta viranomaiselle voi olla korkea, jos hän pelkää menettävänsä oleskelu- tai työnteko-oikeutensa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta, erityisesti kehitysmaista, liittyy merkittävässä määrin ns. kynnysrahan maksaminen. Maahantulon ja ihmiskaupan yhteydessä kynnysrahalla tarkoitetaan vastikkeetonta tai käytännössä vastikkeetonta maksua, joka peritään tulomaahan pääsystä lähtömaassa. Kynnysrahan vastineena saattaa olla työsopimus oleskelulupaa varten tai suosittelu työpaikan saamiseksi tai se saattaa olla täysin vastikkeetonta uhrin erehdyttämistä. Kynnysrahaa peritään erityisesti niiltä ihmisiltä, joiden tavoitteena on muuttaa tulomaahan pysyvästi tai pitkäksi aikaa osana työskentelyä. Saadun selvityksen mukaan kynnysrahan maksamista ilmenee käytännössä kaikissa työperäiseen ihmiskauppaan liittyvissä rikostutkinnoissa. Tällaisessa tilanteessa riskit myös muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön kasvavat.

Hallintovaliokunta katsoo, että Suomessa on tarve kiristää rangaistuksia ulkomaista työvoimaa hyväksikäyttävälle työnantajalle. Rangaistuksen pitäisi olla tuntuva, jotta ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä tulisi kannattamatonta. Hallintovaliokunta huomauttaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on inhimillisen kärsimyksen lisäksi ongelma myös siksi, että se asettaa lainmukaisesti toimivat yrittäjät epäoikeudenmukaiseen asemaan suhteessa laittomasti toimiviin yrittäjiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin myös alipalkkauksen kriminalisointi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että saadun selvityksen mukaan yhtenä harmaan talouden uusimpana ilmiönä näyttäytyy ulkomaalaisten henkilöiden kohdalla ns. pakkokevytyrittäjyys, jossa heikommassa asemassa olevia henkilöitä ohjataan tai suorastaan pakotetaan toimimaan kevytyrittäjinä ja sellaisilla ehdoilla, joilla henkilöt eivät voi hoitaa esimerkiksi tapaturmavakuuttamista tai yel-vakuuttamista.

Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan toimivaltaa ulkomaalaislain 187 §:n mukaisen pidättäytymispäätöksen tekemiseen. Nykyisin toimivalta on vain työ- ja elinkeinotoimistolla. Jatkossa molemmat viranomaiset voivat päättää, ettei ulkomaalaislain 5 luvun mukaisia oleskelulupia myönnetä sellaisen työnantajan palvelukseen, joka on antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja viranomaiselle. Lisäksi pidättäytymispäätös voidaan ehdotuksen mukaan määrätä kaikissa tilanteissa, joissa oleskeluluvan myöntämisen perusteena on työnteko. Nykyisin pidättäytymispäätös voi koskea vain työntekijän oleskelulupaa.

Päätös pidättäytyä oleskelulupien myöntämisestä voidaan nykyisin tehdä enintään kuuden kuukauden ajaksi. Ehdotuksen mukaan päätös voidaan tehdä vähintään kolmen kuukauden ja enintään vuoden määräajaksi. Pidättäytymispäätöstä on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidetty oikeasuhtaisena ja toimivana keinona estää työvoiman hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa estämällä rekrytointi suoraan väärinkäytöksiin syyllistyvien työnantajien palvelukseen. Lisäksi on tuotu esiin tarve pidättäytymispäätöksen tekemiseen tilanteissa, joissa työnantaja on tuomittu tai tätä epäillään työvoiman rekrytointiin kohdistuvasta rikoksesta, kuten kiskonnasta. Saadun selvityksen mukaan rikoksen tutkiminen on ensisijaista suhteessa pidättäytymispäätökseen. Oleskeluluvan myöntämisen edellytykset eivät tällaisessa tilanteessa kuitenkaan valiokunnan käsityksen mukaan todennäköisesti täyty.

Työnantajan on ehdotetun ulkomaalaislain 82 §:n mukaan varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Sääntely vastaa tältä osin pääosin nykytilaa. Työnantaja voi varmistaa työnteko-oikeuden oleskeluluvasta tai oleskelulupakortista, josta työnteko-oikeus ja sen kesto ilmenevät. Maahanmuuttovirasto voi antaa pyynnöstä todistuksen suoraan lain nojalla määräytyvästä työnteko-oikeudesta.

HaVM 8/2022 vp

Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua mahdollisimman nopeasti tilanteisiin, joissa työnantajat tuovat maahan paljon ulkomaisia työntekijöitä, mutta eivät todellisuudessa tarjoa heille työtä, ja ehkäistä yritysten käyttämistä kauttakulkuyrityksenä maahan pääsemiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan esimerkiksi Uudenmaan alueella on erityisesti rakennus- ja siivousalalla havaintoja siitä, että työperusteisen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen työntekijä ei ole aloittanut sovitusti työpaikassa tai on heti työsuhteen alussa lopettanut. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa asiasta Maahanmuuttovirastolle.

Saadun selvityksen mukaan ulkomaalaisasioiden käsittelyjärjestelmän automaatiotoimintoja on tarkoitus kehittää niiden työnantajien havaitsemiseksi, joiden kohdalla työnantajan palveluksessa haetaan ensimmäisiä oleskelulupia, mutta ei jatkolupia. Työ- ja elinkeinotoimisto tai Maahanmuuttovirasto voivat tällöin hakemuskäsittelyn yhteydessä ryhtyä tarkemmin selvittämään, onko työnantaja antanut lupaviranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, ja määrätä edellä mainitun pidättäytymispäätöksen. Maahanmuuttoviranomaiset hyödyntävät lisäksi tulorekisteritietoja etenkin jatko-oleskelulupavaiheessa. Tulorekisteristä saadaan myös tieto, jos ulkomaalaiselle on myönnetty työttömyysetuus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia seurataan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uuden työnantajan sertifiointia koskevan sääntelyn toimivuuteen ja vaikutuksiin. Valiokunta korostaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn merkitystä työperusteisen maahanmuuton määrän kasvaessa. Valiokunta pitää myönteisenä, että automatisaation edistämiseen liittyvien tietojärjestelmämuutosten kustannuksiin hyödynnetään EU-rahoitusta.

Toimenpidealoitteessa () ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työperäisten oleskelulupien yhteydessä tehtävien haastattelujen sähköistämiseksi ja että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin kansallisen D-viisumin käyttöönottamiseksi. Valiokunta puoltaa tässä mietinnössä hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta säännökseksi, joka mahdollistaa suullisen kuulemisen kaikkien oleskelulupahakemusten käsittelyn yhteydessä myös etäyhteyttä käyttäen. Lisäksi valiokunta toteaa, että Schengenin yleissopimukseen perustuva pitkäaikainen eli kansallinen viisumi (D-viisumi) on otettu Suomessa käyttöön 1.6.2022 voimaan tulleilla ulkomaalaislain muutoksilla (—) ja sen soveltamisalaa on hiljattain laajennettu uusiin asiakasryhmiin (—). Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 2. Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain muuttamisesta 6. Laki erikoissairaanhoitolain 3 §:n muuttamisesta 7. Laki kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta

17 c §. Pitkäaikaisen viisumin myöntäminen erityisasiantuntijalle ja kasvuyrittäjälle sekä heidän perheenjäsenilleen.

64 §. Suullinen kuuleminen haettaessa oleskelulupaa.

66 §. DNA-tutkimuksen suorittaminen.

71 b §. Työnantajan selvittämisvelvollisuus.

72 a §. Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös työntekijän oleskelulupahakemukseen.

74 §. Muu oleskelulupa ansiotyötä tai elinkeinonharjoittamista varten.

76 §. Työnantajan sertifioinnin myöntäminen.

77 §. Työnantajan sertifioinnin vaikutus.

78 §. Työnantajan sertifioinnin peruuttaminen.

81 d §. Oikeus aloittaa elinkeinon harjoittaminen ja oikeuden kesto.

82 §. Työnantajan ja toimeksiantajan velvollisuudet.

186 §. Työnantajan ulkomaalaisrikkomus.

187 §. Pidättäytyminen oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella.

190 §. Valitus.

194 §. Työnantajan valitusoikeus.

Voimaantulosäännös.

13 a §. Työnteko-oikeus.

1088/2022 Pitkäaikaisen viisumin myöntämistä koskevaa pykälää on muutettu hiljattain tehdyllä ulkomaalaislain muutoksella(—), jolla pitkäaikainen viisumi on ulotettu koskemaan opiskelijoita, tutkijoita, yritysten johtotehtävissä toimivia sekä näiden perheenjäseniä. Mainittu muutos on tullut voimaan 22.12.2022, mutta sitä sovelletaan osin vasta 1.4.2023 alkaen. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen mukaan pitkäaikainen viisumi myönnetään jatkossa myös kolmannen maan kansalaiselle, jolle on myönnetty oleskelulupa ansiotyötä varten sertifioidun työnantajan työntekijänä. Nyt ehdotettu 17 c §:n muutos on sovitettava yhteen mainitun aiemman muutoksen kanssa. Muutoksella on vaikutusta myös lakiehdotuksen johtolauseeseen ja voimaantulosäännökseen.

Voimassa olevan lain mukaan oleskeluluvan hakijaa voidaan kuulla suullisesti vain, kun oleskelulupaa haetaan perhesiteen perusteella. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa kaikkia oleskeluluvan hakijoita voidaan kuulla suullisesti maahantulon tai oleskeluluvan edellytysten selvittämiseksi. Kuuleminen voidaan ehdotetun 2 momentin mukaan suorittaa etäyhteyttä käyttäen.

Nykyisen sääntelyn mukaan kuulemisen voi suorittaa Maahanmuuttovirasto tai Suomen edustuston virkamies. Ehdotetun 2 momentin mukaan kuulemisen voisi tehdä myös Suomen edustustoon työsuhteessa oleva edustuston päällikön määräämä henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Tällaiseen työsuhteessa olevaan henkilöön sovelletaan ehdotuksen mukaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan suullista kuulemista.

Hallintovaliokunta toteaa, että rikoslain 40 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan 40 luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön. Mainitun rikoslain pykälän 2 momentin mukaan julkisyhteisön työntekijään sovelletaan kuitenkin vain rikoslain 40 luvun 1—3, 5 ja 14 §:ää. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteluissa arvioidaan ehdotetussa säännöksessä tarkoitettujen tehtävien sisältävän jonkin verran julkisen vallan käyttöä, sillä suullinen kuuleminen ja 66 §:ssä tarkoitettu DNA-tutkimusnäytteen ottamisen valvonta ja siihen liittyvä henkilöllisyyden tarkistaminen ovat päätöksenteossa merkittäviä tekijöitä. Saadun selvityksen mukaan edustustojen työsuhteisilla työntekijöillä on monenlaisia tehtäviä, joista osa sisältää julkisen vallan käyttöä ja osa on sellaisia julkisia hallintotehtäviä, joissa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan olisi sääntelyn selkeys ja tehtävien luonne huomioon ottaen perusteltua säätää, että ehdotettuja tehtäviä tekevään työsuhteiseen henkilöön sovelletaan nimenomaan virkamiehen rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan kyseisiä tehtäviä. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallintovaliokunnan on syytä harkita sääntelyn täsmentämistä. Hallintovaliokunta ehdottaa edellä todetun perusteella, että säännöksen sanamuotoa muutetaan niin, että siinä nimenomaisesti todetaan, mitkä virkamiehen rikosoikeudellista virkavastuuta koskevat rikoslain 40 luvun säännökset tulevat sovellettaviksi työsuhteessa olevan henkilön suorittaessa suullista kuulemista. Valiokunta ehdottaa tämän säännöksen sijoittamista pykälän uuteen 3 momenttiin. Ehdotetulla sääntelyllä on erityisesti informatiivinen merkitys.

Pykälässä säädetään DNA-tutkimuksen suorittamisesta. Voimassa olevan pykälän 3 momentin mukaan tutkimusnäytteen ottamista valvoo ja näytteen-antajan henkilöllisyyden varmistaa Maahanmuuttoviraston tai ulkoasiainhallinnon virkamies. Virkamiehen on oltava läsnä henkilökohtaisesti koko näytteen ottamisen ajan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että edellä mainittuja tehtäviä voisi hoitaa myös Suomen edustustoon työsuhteessa oleva edustuston päällikön määräämä henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Työsuhteessa olevaan henkilöön sovelletaan ehdutksen mukaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä vastaavalla tavalla kuin ehdotetun 64 §:n sääntelyssä. Valiokunta viittaa edellä 64 §:n perusteluissa esitettyyn ja ehdottaa 66 §:ään vastaavaa täsmennystä. Valiokunta ehdottaa, että säännös rikosoikeudellista virkavastuuta koskevien rikoslain 40 luvun säännösten soveltamisesta työsuhteessa olevaan henkilöön sijoitetaan pykälän uuteen 4 momenttiin. Samalla nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vain pykälän 3 momenttia. Koska valiokunta ehdottaa pykälään useampia muutoksia, on tarkoituksenmukaista muuttaa koko pykälää. Tämä vaikuttaa myös lakiehdotuksen johtolauseeseen.

Ehdotetussa pykälässä säädetään työnantajan selvittämisvelvollisuudesta. Säännökset työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan yleisistä edellytyksistä sisältyvät puolestaan 71 §:ään. Ehdotetun 71 b §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään työnantajan velvollisuudeksi vakuuttaa, että se on täyttänyt 71 §:n 1 kohdan velvoitteet. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin 6 kohtaa täydennettäväksi viittauksella 71 §:n 1 momentin 2 kohtaan, joka koskee työnantajan velvollisuutta varmistaa, että työntekijä täyttää työssä vaadittavaa erityistä pätevyyttä, lupaa tai hyväksyttyä terveydentilaa koskevat vaatimukset, jos sellaisia työssä vaaditaan. Työnantajan on liitettävä työntekijänsä hakemukseen muun ohella vakuutus 71 §:n 1 ja 2 kohdan velvoitteiden täyttämisestä.

Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella sääntelyä selkeyttäviä teknisluonteisia muutoksia pykälän 1 ja 2 momenttiin.

276/2009 Pykälän 1 momentin 8 kohdan mukaan muu oleskelulupa ansiotyötä tai elinkeinon harjoittamista varten myönnetään ulkomaalaiselle, joka toimii urheilijana, valmentajana tai urheilutuomarina, jos toiminta on ammattimaista. Säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 95) pyritään avaamaan, mitä ammattimaisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattiurheilijan määrittäminen sarjatason perusteella ei ole tarkoituksenmukaista ottaen huomioon eri urheilulajeissa olevat eri määrät sarjatasoja ja mahdolliset muutokset sarjatasojen määrissä tulevaisuudessa. Ammattiurheilija voitaisiin määrittää urheilusta saatavan tulon perusteella, jolloin se ottaisi huomioon myös yksilöurheilijan. Määrittäminen voitaisiin tehdä viittaamalla urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain () 1 §:ssä mainittuun urheilijan ja urheiluseuran välillä tehtyyn sopimukseen ja siinä määriteltyyn vakuuttamisvelvollisuuden vuositulorajaan, joka kuluvana vuonna on 12 090 euroa. Vuositulorajan määrän tarkistamisesta vuosittain säädetään lain 16 §:ssä, jolloin vuosituloraja muuttuu vuosittain.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi työnantajan sertifioinnin myöntämisestä. Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen pykälän 1 momentin mukaan Suomessa kotipaikkaa pitävälle työnantajalle myönnetään hakemuksesta työnantajan sertifiointi ensin kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkemmat säännökset työnantajan sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä annetaan ehdotetun 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan lailla on säädettävä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Perustuslain 80 §:n johdosta asetuksenantovaltuuksiin on perustuslakivaliokunnan käytännössä kohdistettu vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta (ks. esim., s. 3/II-4/I). Valiokunta on painottanut tämän merkitsevän sitä, että kun asetuksia voidaan antaa vain laissa säädetyn valtuuden nojalla eikä asetuksenantovaltaa voida antaa asioissa, joista perustuslain mukaan on säädettävä lailla, on lakiin otettava asetuksenantovaltuus laadittava niin, että valtuuden sisältö selvästi ilmenee laista ja että se rajataan riittävän tarkasti (, s. 26). Perustuslain 80 §:n takia on olennaista, että säänneltävästä asiasta on riittävät perussäännökset laissa ja että valtuus on syytä sijoittaa pääsääntöisesti lain asianomaisen perussäännöksen yhteyteen (ks., s. 5 ja, s. 6).

Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan käsitykseen siitä, ettei lakiehdotukseen sisälly lain tasoista perussäännöstä niistä sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä, joista asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin. Ehdotettua sääntelyä on täydennettävä tällaisella, esimerkiksi esityksen perusteluissa esiin tuotuja edellytyksiä sisältävällä perussäännöksellä. Tämä on perustuslakivaliokunnan mukaan edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan säätämisjärjestyshuomautuksen huomioon ottamiseksi, että ulkomaalaislain 76 §:ään otetaan lain tasoiset perussäännökset työnantajan sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä. Valiokunta ehdottaa, että sertifioinnin myöntämisen edellytyksiksi säädetään sen lisäksi, että työnantajalla on kotipaikka ja toimipaikka Suomessa, että 1) työnantaja on ja on ollut riittävän kauan taloudellisesti vakavarainen; 2) sen palvelukseen on myönnetty oleskelulupia työnteon perusteella; 3) se täyttää 71 §:n 1 ja 2 kohdan työnantajavelvoitteensa; ja 4) 78 §:ssä säädetty sertifioinnin peruuttamisperuste ei estä sertifioinnin myöntämistä.

Valiokunta ehdottaa lisäksi pykälän 2 momentin asetuksenantovaltuuden täsmentämistä niin, että asetuksella annettavat tarkemmat säännökset voivat koskea vain 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytyksiä.

Valiokunta on tehnyt teknisen korjauksen pykälän 1 momenttiin.

Valiokunta ehdottaa työnantajan sertifioinnin myöntämistä koskevan 76 §:n muutoksista johtuen muutosta pykälän 1 momentin 1 kohdan muotoiluun. Lisäksi valiokunta ehdottaa 1 momentin 7 kohtaa täsmennettäväksi niin, että siinä otetaan huomioon vankeusrangaistuksen ohella sakkorangaistus rikoksesta, josta on säädetty enimmäisrangaistukseksi vankeutta. Mainitussa 7 kohdassa tarkoitetaan saadun selvityksen mukaan nimenomaisesti rikoksia, joista voidaan enimmäisrangaistuksena tuomita vankeutta, vaikka seuraamuksena olisikin sakkorangaistus. Työnantajan sertifiointi voidaan peruuttaa esimerkiksi silloin, kun työnantaja on tuomittu rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä säädetystä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tai 6 a §:ssä säädetystä luvattoman ulkomaalaisen työvoiman käytöstä sakkorangaistukseen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan kysymys siitä, milloin ulkomaalaisella on oikeus elinkeinon harjoittamiseen, on käytännössä aiheuttanut paljon epäselvyyttä. Tämän vuoksi on tärkeää, että ulkomaalaisen oikeudesta elinkeinon harjoittamiseen ja tämän oikeuden alkamisesta säädetään nimenomaisesti ulkomaalaislaissa. Hallituksen esityksessä ehdotettua säännöstä on kuitenkin pidetty asiantuntijakuulemisessa epäselvänä.

122/1919 Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perustella pykälää selkeytettäväksi. Valiokunta ehdottaa, että pykälästä poistetaan hallituksen esityksessä ehdotetut informatiiviset viittaussäännökset elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettuun lakiin () ja Ahvenanmaan osalta asianomaiseen maakuntalakiin. Valiokunta ehdottaa, että pykälässä säädetään selvyyden vuoksi vain siitä, milloin ulkomaalaisen oikeus elinkeinon harjoittamiseen alkaa ja milloin se päättyy. Oikeus elinkeinon harjoittamiseen alkaa, kun oleskelulupa sitä varten on myönnetty 74, 75, 79 tai 80 §:n perusteella tai kun ulkomaalainen oleskelee maassa 81 b §:n perusteella. Oikeus elinkeinon harjoittamiseen päättyy, kun oikeuden sisältävän oleskeluluvan voimassaolo päättyy tai kun 81 b §:ssä tarkoitettu oleskeluaika päättyy.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi työnantajan ja toimeksiantajan velvollisuuksista, joista nykyisin säädetään lain 86 a ja 86 b §:ssä. Työnantajan on pykälän 1 momentin mukaan varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Pykälän 5 momentissa säädetään telakka-alalle ja rakennusalalle muita aloja tarkempia velvoitteita. Ehdotetun 5 momentin mukaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on varmistettava rakennustyömaalla ja pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistuttava telakka-alueella siitä, että alueella työskentelevällä ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Valvonnan kannalta on tärkeää, että toimeksiantajalle säädetään velvollisuus säilyttää tietoja ulkomaalaisten työnteko-oikeuden perusteista. Pykälän 3 momentin mukainen säilyttämisvelvollisuus koskee säännösehdotuksen mukaan myös pääurakoitsijaa ja muuta päätoteuttajaa. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että mainittua säilyttämisvelvollisuutta on ollut tarkoitus soveltaa myös pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan. Valiokunta ehdottaa säännöstä tarkennettavaksi tältä osin.

Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella pykälän 2 momentin sanamuodon selkeyttämistä. Perustelujen mukaan tarkoituksena on, että rangaistusvastuu koskee sekä työnantajaa että toimeksiantajaa.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin sanamuotoon teknisluonteisia täsmennyksiä sen johdosta, että valiokunta on edellä ehdottanut muutoksia 71 b §:n 1 momentin 6 kohtaan.

808/2019 Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että perustelujen mukaan pidättäytymispäätöksen oikeusvaikutukset alkavat päätöksen päivämäärästä. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ulkomaalaislain 190 §:n mukaisesti, ja muutoksenhakuun sovelletaan näin ollen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (). Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä siitä, että pidättäytymispäätös on pantavissa täytäntöön vailla lainvoimaa. Jotta oikeusvaikutukset voivat alkaa ennen lainvoimaista päätöstä, täytäntöönpanokelpoisuudesta tulee erikseen säätää. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 4 momentin, jossa säädetään siitä, että päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Ulkomaalaislain valitusta koskevaa 190 §:ää ehdotetaan hallituksen esityksessä täydennettäväksi lisäämällä sen 1 momenttiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland tahoiksi, joiden päätöksestä voi valittaa. Lisäksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että työ- ja elinkeinotoimiston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osapäätökseen sekä Business Finlandin lausuntoon haetaan muutosta pääasian yhteydessä, mikä tarkoittaa sitä, ettei niihin voi hakea muutosta itsenäisesti, vaan vasta oleskelulupaa koskevan päätöksen yhteydessä. Valiokunta ehdottaa kielellistä täsmennystä viimeksi mainittuun säännökseen. Valiokunta ehdottaa lisäksi säännöksen siirtämistä pykälän 1 momenttiin. Tällöin ehdotettu 3 momentti siirtyy 2 momentiksi ja 4 momentti 3 momentiksi.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ulkomaalaislain 190 §:n kaltaisessa luetteloon perustuvassa sääntelytavassa voi jäädä epäselväksi, onko asianosaisella oikeus saada lain muiden säännösten nojalla tehty päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi silloinkaan, kun päätös koskee hänen oikeuttaan tai velvollisuuttaan perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetussa mielessä (ks., kappale 26). Valiokunnan mukaan myös esimerkiksi säännökset niin sanottua subjektiivista oikeutta harkinnanvaraisempienkin oikeuksien tai etuuksien myöntämisedellytyksistä voivat muodostaa riittävän täsmällisen perustan perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuna oikeutena pidettävän suhteen syntymiselle yksilön ja julkisen vallan välille (ks. erit., s. 7/II ja siinä viitatut). Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan muutoksenhakuoikeus on tämän vuoksi syytä muotoilla yleiseksi oikeudeksi esimerkiksi vakiomuotoisella viittauksella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Perustuslain kannalta hyväksyttävistä muutoksenhakuoikeuden rajoituksista on tällöin mahdollista säätää lakiin otettavilla yksilöidyillä muutoksenhakukielloilla (ks., s. 3/II,, s. 8/I).

Hallintovaliokunta toteaa, ettei ulkomaalaislain muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn ole saadun selvityksen mukaan liittynyt merkittäviä tulkintaongelmia. Valiokunta pitää perusteltuna, että myös muutoksenhakusääntelyä tarkastellaan huolellisesti yleisperusteluissa mainitun ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tai muun kokonaistarkastelun yhteydessä. Valiokunnan mielestä lain muutoksenhakusääntelyn laajempi muuttaminen ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista, sillä se edellyttäisi esimerkiksi valituskieltoja koskevan 191 §:n ja muualla laissa (esim. 129, 132, 140 ja 177 §) säädettyjen valituskieltojen perusteellista tarkastelua.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentista poistettavaksi viittauksen lain 71 §:n 1—3 kohtaan, sillä ehdotetussa 71 §:ssä ei säädetä työnantajan velvollisuuksista, vaan työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan yleisistä edellytyksistä.

1088/2022 Valiokunta on edellä 17 c §:n perusteluissa viitannut aiemmin tehtyyn ulkomaalaislain muutokseen(—). Mainitun lain voimaantulosäännöksen mukaan lain 17 c §:n 1 momentin 5 kohtaa sekä 7 kohtaa, siltä osin kuin on kyse 5 kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsenestä, sekä mainitun pykälän 2 momenttia sovelletaan vasta 1 päivästä huhtikuuta 2023. Myös käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lain 17 c §:ää, ja valiokunta on tästä mietinnöstä ilmenevin tavoin yhteensovittanut ehdotetut muutokset mainitun aiemmin tehdyn muutoksen kanssa. Voimaantulo-säännöksen 1 momenttia on täydennettävä lain soveltamisen porrastamista koskevalla maininnalla.

Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella, että lakiin lisättävä uusi säännös sijoitetaan lain 12 a §:ksi ehdotetun 13 a §:n sijaan. Tällä on vaikutusta myös johtolauseeseen.

1062/1989 Erikoissairaanhoitolaki () on sen 28 ja 29 §:ää lukuun ottamatta kumottu 1.1.2023 alkaen lailla 616/2021. Hallituksen esityksessä ehdotettu muutos kohdistuu lain kumottuun 3 §:ään, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään.

66/1972

616/2021

Kansanterveyslaki () on kumottu 1.1.2023 alkaen lailla. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi, että lakiehdotus hylätään.

1.

Laki

ulkomaalaislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 3 §:n 6 a, 7 ja 9 kohta, 47 g, 47 h ja 54 a §, 67 §:n 5 momentti, 70 §:n edellä oleva väliotsikko, 78 §:n edellä oleva väliotsikko, 82 §:n edellä oleva väliotsikko, 86, 86 a ja 86 b § ja 191 §:n 9 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 6 a kohta, 78 §:n edellä oleva väliotsikko, 82 §:n edellä oleva väliotsikko, 86 ja 86 a § ja 191 §:n 9 kohta laissa 1218/2013, 3 §:n 7 ja 9 kohta, 47 g, 47 h ja 54 a § ja 70 §:n edellä oleva väliotsikko laissa 121/2018, 67 §:n 5 momentti laissa 554/2021 ja 86 b § laissa 454/2016,

muutetaan

:n 3 momentti

17 c §, 53 §:n 1 ja 10 momentti, 60 §:n 3 momentti, 64 §, 66 §, 69 b §, 5 luvun otsikko, 70—80 §, 81 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 81 a, 81 b, 82—85, 164, 186, 187 ja 190 §, 192 §:n 3 momentti ja 194 §,

1088/2022

laissa

:n 3 momentti

sellaisina kuin niistä ovat, 17 c § laissa, 53 §:n 1 ja 10 momentti ja 77 ja 80 § laissa 720/2018, 60 §:n 3 momentti sekä 76, 78, 84 ja 164 § laissa 121/2018, 64 § osaksi laissa 501/2016, 66 §242/2019, 69 b § laissa 675/2015, 71 § laissa 1426/2009, 72—75, 81 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 81 a, 81 b, 82, 85, 186 ja 194 § laissa 1218/2013, 79 § laeissa 720/2018 ja 437/2019, 83 § laeissa 1218/2013 ja 501/2016, 187 § laissa 554/2021, 190 § laeissa 516/2008, 850/2019, 737/2021 ja 121/2022 sekä 192 §:n 3 momentti laissa 1022/2018, sekä

lisätään 36 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 668/2013, 689/2015 ja 554/2021, uusi 5 momentti, 69 e §:ään, sellaisena kuin se on laissa 675/2015, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 70 §:n edelle uusi väliotsikko, 71 §:n edelle uusi väliotsikko, lakiin uusi 71 a, 71 b, 72 a, 72 b, 73 a ja 73 b §, 76 §:n edelle uusi väliotsikko, 79 §:n edelle lailla 1218/2013 kumotun väliotsikon tilalle uusi väliotsikko, lakiin uusi 79 a, 80 a ja 80 b § ja siitä lailla 1218/2013 kumotun 81 c ja 81 d §:n tilalle uusi 81 c ja 81 d § sekä 83 §:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

17 c §

erityisasiantuntijalle ja kasvuyrittäjälle sekä heidän perheenjäsenilleen

Pitkäaikaisen viisumin myöntäminen

Pitkäaikainen viisumi myönnetään nopeutettua maahantuloa varten hakemuksesta kolmannen maan kansalaiselle, jolle on myönnetty:

1) oleskelulupa erityisosaamista vaativaan asiantuntijatehtävään 73 §:n nojalla;

2) 73 a §:ssä tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti;

3) 80 §:ssä tarkoitettu kasvuyrittäjän oleskelulupa;

myönnetty

4) kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) 7 §:n nojallaoleskelulupa mainitun lain 5 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna johtajana tai 6 kohdassa tarkoitettuna asiantuntijana;

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) 6 tai 6 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupa tutkijalle taikka mainitun lain 7 tai 7 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupa opiskelua varten;

5)

6

tai

) oleskelulupa yrityksen yli- tai keskijohdon tehtäviin 74 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla;

7) 5 luvussa tarkoitettu oleskelulupa ansiotyötä varten sertifioidun työnantajan työntekijänä; tai

8

7

) 1–kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsenyyden perusteella oleskelulupa perhesiteen perusteella.

Pitkäaikainen viisumi myönnetään maahantuloa varten hakemuksesta ulkomailla oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jolla on voimassa oleva Suomen myöntämä oleskelulupa, jos hakijan oleskelulupakortti on kadonnut, anastettu, vanhentunut tai se ei muusta vastaavasta syystä ole hakijan hallussa tai käytettävissä. Hakijan on esitettävä oleskelulupakortin menettämisestä selvitys.

36 §

Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle

Jos 2 tai 4 momenttia sovelletaan tämän lain 5 luvussa tarkoitetun työntekoa koskevan hakemuksen edellytysten arvioinnissa, siinä otetaan huomioon lisäksi työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan yleisten edellytysten sekä työntekijän ja työnantajan selvittämisvelvollisuuden täyttäminen.

53 §

Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan pituus

Jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä, ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään yhdeksi vuodeksi, jollei oleskelulupaa haeta lyhyemmäksi ajaksi.

Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi, jos se myönnetään 73 §:n, 74 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 80 §:n perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi myös, jos se myönnetään mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ulkomaalaisen perheenjäsenelle.

60 §

Oleskeluluvan hakeminen

Hakemus jätetään Suomessa Maahanmuuttovirastolle. Ensimmäistä oleskelulupaa koskeva hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustolle tai toisen Schengen-valtion edustustolle taikka ulkoiselle palveluntarjoajalle. Jäljempänä 5 luvussa tarkoitettuja oleskelulupia haetaan Maahanmuuttoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista, hakemus voidaan jättää paperisena.

64 §

Suullinen kuuleminen haettaessa oleskelulupaa

Haettaessa oleskelulupaa hakijaa, perheenkokoajaa tai muuta omaista voidaan kuulla suullisesti maahantulon tai oleskeluluvan edellytysten selvittämiseksi.

Kuuleminen voidaan suorittaa etäyhteyttä käyttäen.

Kuulemisen suorittaa Maahanmuuttovirasto, ulkoasiainhallinnon virkamies tai Suomen edustustoon työsuhteessa oleva edustuston päällikön määräämä henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot.

rikoslain 40 luvun 1-3, 5, 7, 8, 9 ja 10 §:n

, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta,

tässä pykälässä tarkoitettua

Kuuleminen voidaan suorittaa etäyhteyttä käyttäen.

Suomen edustustoon työsuhteessa olevaan edustuston päällikön määräämään henkilöön sovelletaanrikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiähänen suorittaessaansuullista kuulemista. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).(Uusi 3 mom.)

66 §

DNA-tutkimuksen suorittaminen

DNA-tutkimus tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. DNA-tutkimuksen tekijän on viipymättä lähetettävä DNA-tutkimuksen perusteella annettu lausunto Maahanmuuttovirastolle. Kun Maahanmuuttovirasto on ratkaissut asian, se ilmoittaa tutkimuksen tekijälle, että näytteet ja DNA-tunnistetiedot hävitetään.

DNA-tutkimusta varten tarvittava näyte otetaan suun limakalvolta tai verinäytteenä. Suun limakalvolta näytteen ottaa asianosainen itse, Maahanmuuttoviraston tai ulkoasiainhallinnon virkamies taikka muu tarkoitukseen soveltuva henkilö. Verinäytteen ottaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Maahanmuuttoviraston tai ulkoasiainhallinnon virkamies lähettää näytteen 1 momentissa mainitulle tutkimuksen tekijälle.

Tutkimusnäytteen ottamista valvoo ja näytteenantajan henkilöllisyyden varmistaa Maahanmuuttoviraston tai ulkoasiainhallinnon virkamies tai Suomen edustustoon työsuhteessa oleva edustuston päällikön määräämä henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Virkamiehen tai Suomen edustuston päällikön määräämän henkilön on oltava läsnä henkilökohtaisesti koko näytteen ottamisen ajan.

rikoslain 40 luvun 1-3, 5, 7, 8, 9 ja 10 §:n

, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta,

tässä pykälässä tarkoitettua

Suomen edustustoon työsuhteessa olevaan edustuston päällikön määräämään henkilöön sovelletaanrikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiähänen suorittaessaantehtävää. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. (Uusi 4 mom.)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä DNA-tutkimuksen suorittamisesta.

69 b §

Suomen edustuston oleskelulupatehtävien antaminen ulkoiselle palveluntarjoajalle ja toisen Schengen-valtion edustustolle

Ulkoministeriö voi sisäministeriötä ja työ- ja elinkeinoministeriötä kuultuaan sopia Suomen edustustolle kuuluvien oleskelulupatehtävien antamisesta ulkoisen palveluntarjoajan suoritettavaksi erityisissä olosuhteissa tai paikallisesta tilanteesta johtuvista syistä taikka toisen Schengen-valtion edustuston suoritettavaksi.

69 e §

Ulkoistamistoiminnan edellytykset

Edellä 64 §:ssä tarkoitetun suullisen kuulemisen suorittaminen etäyhteyttä käyttäen ulkoisen palveluntarjoajan tai toisen Schengen-valtion tiloissa edellyttää, että ennen kuulemisen suorittamista on varmistuttu 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi siitä, että kuulemisessa käytettävä tila on kuulemisen suorittamiseen sopiva ja turvallinen ja että kuulemisen suorittamiselle ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa ei ole estettä asianomaisen maan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Sen 17 c §:n 1 momentin 5 ja 7 kohtaa sekä 8 kohtaa, siltä osin kun on kyse 5 ja 7 kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsenestä, sekä mainitun pykälän 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä huhtikuuta 2023.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan hakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 82 §:ää.

5 luku

Työnteko ja elinkeinon harjoittaminen

Sääntelyn tarkoitus

Oleskeluluvat työnteon perusteella

Työnantajan sertifiointi

Oleskeluluvat yrittäjyyden perusteella

Työnteko-oikeus ja oikeus harjoittaa elinkeinoa

Menettely ja viranomaiset

70 §

Luvun sääntelyn tarkoitus

Tämän luvun tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä sekä edistää ulkomaalaisten elinkeinon harjoittamista.

71 §

Työnteon perusteella myönnettävän oleskeluluvan yleiset edellytykset

Oleskeluluvan myöntäminen työntekoa varten edellyttää, että:

1) työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana ja että työehdot, joista työnantaja on työntekijän kanssa sopinut, ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä;

2) työnantaja on varmistanut, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä, lupaa tai hyväksyttyä terveydentilaa, että työntekijä täyttää niitä koskevat vaatimukset;

3) ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöstä saatavalla tulolla oleskeluluvan voimassaolon ajan;

4) työntekijä ja työnantaja täyttävät 71 a ja 71 b §:n mukaisen selvittämisvelvollisuuden;

5) työntekijä ja työnantaja täyttävät 36 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle.

71 a §

Työntekijän selvittämisvelvollisuus

Työntekijän on esitettävä hakemuksessaan:

1) tiedot työnantajasta;

a) työntekijän pääasialliset työtehtävät;

b) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;

c) noudatettava työaika.

2) työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavat tiedot:

Työntekijä voidaan lisäksi velvoittaa toimittamaan muita hakemuksen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä lisätietoja, jos on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä ei täytä 71 §:n 2–5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tai että työntekijän tarkoituksena on maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

71 b §

Työnantajan selvittämisvelvollisuus

Työnantajan on liitettävä työntekijänsä hakemukseen:

1) 71 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista;

2) työhön sovellettava työehtosopimus tai tieto siitä, että sovellettavaa työehtosopimusta ei ole;

3) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;

4) työnteon alkamisajankohta ja määräaikaisen työsopimuksen osalta sen päättymisaika;

5) tieto ammattialasta, jolla työ tehdään;

ja 2

6) vakuutus 71 §:n 1kohdan velvoitteiden täyttämisestä.

Työnantaja voidaan velvoittaa toimittamaan tietoja 71 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisestä, jos niitä ei saada toisen viranomaisen tietovarannosta. Työnantaja voidaan lisäksi velvoittaa toimittamaan muita hakemuksen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä lisätietoja, jos on perusteltua aihetta epäillä, että työnantaja ei täytä mainitun pykälän vaatimuksia tai että työnantajan tai työntekijän tarkoituksena on maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

Työnantajan on toimitettava tämän pykälän mukaiset tiedot sähköisesti käyttäen Maahanmuuttoviraston sähköistä asiointipalvelua. Jos se ei ole mahdollista, tiedot voidaan toimittaa paperisena.

72 §

Työntekijän oleskelulupa

Ulkomaalaiselle myönnetäänhakemuksestatyöntekijän oleskelulupa, jos hakemukseen on tehty myönteinen osapäätös.

72 a §

Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös työntekijän oleskelulupahakemukseen

hakemuksesta

ja sen

sitä varten

Työ- ja elinkeinotoimisto tekeeosapäätöksen työntekijän oleskelulupahakemukseen,tulee:

1) selvittää tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon 72 b §:n mukaiset linjaukset;

2) huolehtia siitä, että työntekijän oleskeluluvan myöntäminen ei estä 1 kohdassa tarkoitetun henkilön työllistymistä;

3) varmistaa, että hakemukseen liitetyt selvitykset ovat 71 §:n 1 ja 2 kohdan mukaiset;

4) varmistaa, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu 71 §:n 3 kohdan mukaisesti.

Jos

ja

, 1 momentin 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta

jatkolupahakemus koskee samaa ammattialaa kuin hakemusta jätettäessä voimassa oleva työntekijän oleskelulupa tai jos se ei koske samaa ammattialaaulkomaalainen on työskennellyt työntekijän oleskeluluvan nojalla vähintään yhdeksän kuukauden ajan.

Jos osapäätös on myönteinen, siinä määrätään, mille ajalle työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää, onko työnteko tilapäistä vai jatkuvaa ja oikeuttaako työntekijän oleskelulupa työskentelemään yhdellä tai useammalla ammattialalla.

Toimivaltaisia työ- ja elinkeinotoimistoja, jotka tekevät osapäätöksen työntekijän oleskelulupahakemukseen, ovat ulkomaisen työvoiman liikkuvuuden kannalta merkittävimmissä kunnissa sijaitsevat työ- ja elinkeinotoimistot. Edellä tarkoitetut kunnat nimetään työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.

72 b §

Ulkomaisen työvoiman käytön alueelliset linjaukset

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus seuraa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa alueensa työmarkkinatilannetta ja tekee päätöksen, jossa annetaan linjaukset ulkomaisen työvoiman käytön yleisistä edellytyksistä sen alueella.

73 §

Erityisasiantuntijan oleskelulupa

Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta erityisasiantuntijan oleskelulupa, jos hän toimii erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä, josta hänelle maksettava palkka on vähintään keskimääräinen palkansaajan bruttopalkka.

Erityisasiantuntijan oleskelulupaan ei sovelleta 72, 72 a ja 72 b §:ää.

73 a §

Euroopan unionin sininen kortti

Euroopan unionin sininen kortti myönnetään ulkomaalaiselle, jos tämä esittää vähintään vuoden pituisen korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä koskevan työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen ja yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle ovat olemassa. Edellytyksenä on lisäksi, että työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa sovittu palkka on vähintään 1,5-kertainen verrattuna keskimääräiseen palkansaajan bruttopalkkaan.

Euroopan unionin sinisen kortin myöntämiseen ei sovelleta 72, 72 a ja 72 b §:ää.

73 b §

Toiseen jäsenvaltioon siirtyneen Euroopan unionin sinisen kortin haltijan ja hänen perheenjäsenensä maahan palaaminen ja oleskelu

Jos toinen Euroopan unionin jäsenvaltio ei myönnä Euroopan unionin sinistä korttia Suomen myöntämän sinisen kortin haltijalle, hän ja hänen perheenjäsenensä voivat kielteisen päätöksen saatuaan palata maahan ja oleskella maassa kolme kuukautta, vaikka Suomen myöntämä sininen kortti ei olisi enää voimassa.

74 §

Muu oleskelulupa ansiotyötä tai elinkeinon harjoittamista varten

Muu oleskelulupa ansiotyötä tai elinkeinon harjoittamista varten myönnetään hakemuksesta ulkomaalaiselle, joka:

1) tekee yksittäisen ulkomailta maahan tuodun tai maasta ulkomaille vietävän koneen, laitteen, tuotantolinjan tai asiantuntijajärjestelmän toimitussopimukseen sisältyvän työn, jos työ kestää enintään kuusi kuukautta;

2) tutkii markkinoita, valmistelee yrityksen sijoittautumista Suomeen, neuvottelee tilauksista, hankkii tilauksia tai valvoo tehtyjen tilausten toimeenpanoa tai toimii muissa vastaavissa tehtävissä, jos hänen työn- eikä toimeksiantajallaan ole toimipaikkaa Suomessa ja työ kestää enintään vuoden;

3) toimii konsulttina ja työ kestää enintään vuoden;

4) toimii yrityksen yli- tai keskijohdon tehtävissä;

5) toimii kansainvälisessä järjestössä tai valtioiden väliseen viralliseen yhteistyöhön liittyvissä tehtävissä;

6) toimii ammattimaisesti joukkoviestinnän alalla, jos hänen työn- eikä toimeksiantajallaan ei ole toimipaikkaa Suomessa;

7) tekee työn, joka sisältyy valtioiden väliseen sopimukseen;

8) toimii urheilijana, valmentajana tai urheilutuomarina, jos toiminta on ammattimaista;

9) toimii ammattimaisesti kulttuurin tai taiteen alalla;

10) toimii uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tehtävässä, joka liittyy uskonnon harjoittamiseen; tai

11) toimii kutsun tai sopimuksen nojalla vierailevana opettajana, luennoitsijana tai kouluttajana, jos työ kestää enintään vuoden.

Jos työnteko kestää kauemmin kuin 1 momentin 1–3 tai 11 kohdassa säädetään, ulkomaalaisen on haettava työntekijän oleskelulupaa.

Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu oleskeluluvan voimassaolon ajan. Toimeentulon on oltava turvattu tulolla, joka pääosin saadaan siitä perusteesta, jota varten oleskelulupa myönnetään. Toimeentulo voi perustua ansiotyöstä ja elinkeinon harjoittamisesta saatavan tulon yhdistelmään, paitsi jos kyseessä on kokoaikainen työsuhde.

Oleskeluluvan myöntämiseen ei sovelleta 72, 72 a ja 72 b §:ää.

75 §

Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen oleskelulupa

Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen loppuun ja jonka maassa oleskelun pääasiallinen tarkoitus on työnteko tai elinkeinon harjoittaminen, myönnetään hakemuksesta Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen oleskelulupa.

Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu 39 §:n mukaisesti oleskeluluvan voimassaolon ajan.

Oleskeluluvan myöntämiseen ei sovelleta 72, 72 a ja 72 b §:ää.

76 §

Työnantajan sertifioinnin myöntäminen

Työnantajalle, jolla on kotipaikka ja toimipaikka Suomessa,

, jos:

myönnetään hakemuksesta työnantajan sertifiointi ensin kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan

1) työnantaja on ja on ollut riittävän kauan taloudellisesti vakavarainen;

2) sen palvelukseen on myönnetty oleskelulupia työnteon perusteella;

3) se täyttää 71 §:n 1 ja 2 kohdan työnantajavelvoitteensa ja antaa 71 b §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen niiden täyttämisestä;

4) 78 §:ssä säädetty sertifioinnin peruuttamisperuste ei estä sertifioinnin myöntämistä.

1 momentin 1 ja 2 kohdan

Tarkemmat säännökset työnantajan sertifioinnin myöntämisenedellytyksistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

77 §

Työnantajan sertifioinnin vaikutus

luvussa

Ulkomaalaisen oleskelulupahakemukseen, joka koskee tässäsäädettyä oleskelulupaa ansiotyön tekemiseksi sertifioidun työnantajan palveluksessa, sovelletaan 71 a §:n 1 momentin 1 kohtaa ja 2 momenttia sekä 71 b §:n 1 momentin 1–5 kohtaa ja 2 momenttia.

Maahanmuuttovirasto pitää internet-sivuillaan julkista luetteloa voimassa olevista työnantajan sertifioinneista. Luettelossa mainitaan työnantajan nimi, y-tunnus ja sertifioinnin voimassaoloaika.

78 §

Työnantajan sertifioinnin peruuttaminen

Työnantajan sertifiointi voidaan peruuttaa, jos:

1 momentissa säädettyjä ja

1) työnantaja ei enää täytä 76 §:n2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä sertifioinnin myöntämisen edellytyksiä;

2) työnantaja tai tämän edustaja on tuomittu 186 §:ssä säädetystä työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta;

3) työnantajalle tai tämän edustajalle on tehty 187 §:ssä säädetty pidättäytymispäätös;

4) työnantajalle määrätään työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä säädetty seuraamusmaksu;

5) työnantaja tai tämän edustaja määrätään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985) säädettyyn liiketoimintakieltoon;

6) työnantaja tuomitaan rikoslain 9 luvussa säädettyyn yhteisösakkoon; tai

sakko- tai

enimmäisrangaistukseksi

7) työnantaja tai työnantajan edustaja on syytettynä tai tuomittuvankeusrangaistukseen liiketoiminnan yhteydessä tehdystä rikoksesta, josta on säädettyvankeutta.

Sertifiointi voidaan myöntää uudelleen aikaisintaan:

1) kahden vuoden kuluttua peruuttamispäätöksestä, jos päätös perustuu 1 momentin 2 tai 3 kohtaan ja kun työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta tuomittu seuraamus on suoritettu tai pidättäytymispäätöksessä määrätty aika on kulunut;

2) viiden vuoden kuluttua peruuttamispäätöksestä, jos päätös perustuu 1 momentin 4–7 kohtaan ja kun seuraamus on suoritettu, liiketoimintakielto on päättynyt tai rangaistus on suoritettu.

Seuraamuksen, päätöksen tai tuomion ei tarvitse olla lainvoimainen.

Kun sertifioinnin peruuttamista koskeva asia on tullut vireille ja se on annettu tiedoksi työnantajalle, 77 §:ää ei sovelleta. Kun peruuttamista koskeva päätös on tehty, 77 §:ää ei sovelleta ennen kuin päätös on lainvoimainen.

79 §

Yrittäjän oleskelulupa

Ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena on johtavassa asemassa harjoittaa yritystoimintaa ja jonka hakemukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt myönteisen osapäätöksen, myönnetään hakemuksesta yrittäjän oleskelulupa.

79 a §

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osapäätös yrittäjän oleskelulupahakemukseen

Yrittäjän oleskeluluvan myöntäminen perustuu harkintaan, jossa tulee varmistaa, että:

1) yritystoiminta tapahtuu Suomeen rekisteröidyssä yrityksessä;

2) yrityksellä arvioidaan olevan kannattavan liiketoiminnan edellytykset;

3) yrityksellä on riittävät resurssit liiketoiminnan toteuttamiseen;

4) yritystoiminnassa ei ole olennaisesti laiminlyöty lakisääteisiä velvollisuuksia suorittaa veroja tai maksuja.

Ulkomaalaisen on toimitettava 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä koskevat tiedot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi pyytää ulkomaalaista toimittamaan yritystä tai yritystoimintaa koskevia hakemuksen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä muita tietoja siltä osin kuin se ei saa niitä toisen viranomaisen tietovarannosta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee osapäätöstä tehdessään varmistaa, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu yritystoiminnasta saatavalla tulolla oleskeluluvan voimassaolon ajan. Yritystoiminnan alkuvaiheessa toimeentulo voi olla turvattu ansiotyöstä saatavalla tulolla, yrityksen käytössä olevalla alkurahoituksella tai hakijan käytettävissä olevilla omilla rahavaroilla.

Jos osapäätös on myönteinen, siinä määrätään, mille ajalle yrittäjän oleskelulupa voidaan myöntää ja onko myönnettävä oleskelulupa tilapäinen vai jatkuva.

Toimivaltaisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

80 §

Kasvuyrittäjän oleskelulupa

Ulkomaalaiselle kasvuyrittäjälle myönnetään jatkuva kasvuyrittäjän oleskelulupa, jos se toimii tai sen tarkoituksena on toimia päätoimisesti vastuuasemassa sellaisessa Suomeen rekisteröidyssä tai rekisteröitävässä yrityksessä, jonka liiketoimintamalli ja yrityksessä toimivien henkilöiden henkilökohtainen osaaminen täyttävät Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin antaman lausunnon mukaan sen alkaville innovatiivisille nopean kasvun yrityksille myöntämää rahoitusta koskevat edellytykset.

Oleskelulupahakemukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu lausunto, joka on annettu enintään neljä kuukautta ennen oleskelulupahakemuksen vireille panoa.

Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että kasvuyrittäjän toimeentulo on turvattu 39 §:n mukaisesti.

Myös edellytykset täyttävän kasvuyrittäjän perheenjäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa Suomessa tai ulkomailla haettuna.

80 a §

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin lausunto kasvuyrittäjän oleskelulupahakemukseen

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin 80 §:ssä tarkoitettu lausunto perustuu harkintaan, jossa se arvioi, täyttävätkö liiketoimintamalli ja yrityksessä toimivien henkilöiden henkilökohtainen osaaminen edellytykset Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin alkaville innovatiivisille nopean kasvun yrityksille myönnettävästä rahoituksesta.

80 b §

Kasvuyrittäjän jatkolupa

Uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään kasvuyrittäjälle, jolle on myönnetty 80 §:ssä tarkoitettu kasvuyrittäjän oleskelulupa, saman tai vastaavanlaisen yritystoiminnan jatkamista varten, jos yritystoiminta on kannattavaa tai jos yrityksen liiketoimintamalli edelleen täyttää edellytykset Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin alkaville innovatiivisille nopean kasvun yrityksille myönnettävästä rahoituksesta.

Maahanmuuttovirasto voi pyytää Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin lausunnon siitä, onko yritystoiminta samaa tai vastaavanlaista ja siitä, täyttääkö yrityksen liiketoimintamalli edellytykset Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin alkaville innovatiivisille nopean kasvun yrityksille myönnettävästä rahoituksesta.

81 §

Työnteko-oikeus

Muulla kuin 81 a ja 81 b §:ssä tarkoitetulla ulkomaalaisella ei ole työnteko-oikeutta, jollei siitä muussa laissa toisin säädetä.

81 a §

Työnteko-oikeus oleskeluluvan nojalla

Rajoittamaton työnteko-oikeus on ulkomaalaisella, jolle on myönnetty:

1) pysyvä oleskelulupa, 56 a §:n mukainen pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa tai jatkuva oleskelulupa muulla kuin työnteon perusteella;

2) oleskelulupa perhesiteen perusteella;

3) tilapäinen oleskelulupa tilapäisen suojelun tai muun humanitaarisen maahanmuuton perusteella;

4) tilapäinen oleskelulupa 52 a tai 52 d §:n perusteella;

5) oleskelulupa 54 b tai 75 §:n perusteella;

6) oleskelulupa maasta poistumisen estymisen vuoksi 51 §:n perusteella.

Ulkomaalaisella, jolle on myönnetty työntekijän oleskelulupa, on työnteko-oikeus yhdellä tai useammalla ammattialalla sen mukaan kuin osapäätöksessä 72 a §:n 3 momentin mukaan määrätään.

Ulkomaalaisella, jolle on myönnetty 73 §:ssä tarkoitettu erityisasiantuntijan oleskelulupa tai 74 §:ssä tarkoitettu muu oleskelulupa ansiotyötä varten, on luvan perusteen mukainen työnteko-oikeus. Muulla perusteella myönnetyn oleskeluluvan haltijalla on oikeus tehdä 73 §:ssä ja 74 §:n 1 momentin 4, 5 ja 8–10 kohdassa tarkoitettua työtä.

Ulkomaalaisella, jolle ulkoministeriö on 69 §:n 3 momentin perusteella myöntänyt oleskeluluvan edustuston rakennus-, korjaus- tai huoltotyön tekemistä varten, on oikeus tehdä se työ, jota varten oleskelulupa on myönnetty.

Ulkomaalaiselle, joka työskentelee oleskeluluvan nojalla, myönnetään hakemuksesta oikeus työntekoon ilman ammattialarajoitusta tai muuta rajoitusta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänen työnantajansa on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä ja jos ulkomaalaisen uusi työnantaja liittää hakemukseen 71 b §:n 1 momentissa ja Maahanmuuttoviraston vaatiessa 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot.

Ulkomaalaisella, jolle on myönnetty Euroopan unionin sininen kortti, on työnteko-oikeus korkeaa pätevyyttä vaativiin tehtäviin.

Tähän pykälään perustuvasta työnteko-oikeudesta on 4 momentissa tarkoitettua oleskelulupaa lukuun ottamatta tehtävä merkintä ulkomaalaisen oleskeluluvan yhteyteen.

81 b §

Työnteko-oikeus ja oikeus harjoittaa elinkeinoa ilman oleskelulupaa

Ulkomaalaisella on oikeus tehdä ansiotyötä ja harjoittaa elinkeinoa ilman oleskelulupaa enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana, jos hän:

1) tulee kutsun tai sopimuksen nojalla tulkiksi, opettajaksi, asiantuntijaksi tai 73 §:ssä tarkoitetuksi erityisasiantuntijaksi;

2) tulee kutsun tai sopimuksen nojalla ammattitaiteilijaksi tai –urheilijaksi tai tällaista avustavaksi, huoltavaksi tai valmentavaksi työntekijäksi tai elinkeinonharjoittajaksi tai urheilutuomariksi;

3) työskentelee merimiehenä joko kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella tai, tultuaan palvelukseen muualla kuin Suomessa, aluksella, joka pääasiassa liikennöi ulkomaisten satamien välillä;

4) tulee suorittamaan toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä, enintään kuuden kuukauden mittaista hankinta- tai alihankintatyötä, jos hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa;

a) tuote-esittelijänä;

b) elokuvatyöntekijänä;

c) ulkomaisessa omistuksessa tai hallinnassa olevan moottoriajoneuvon henkilökuntaan kuuluvana, kun ulkomaalainen kuljettaa ajoneuvoa, jonka rajan ylittävä kuljetus viedään määräpaikkaan tai haetaan lähtöpisteestä, taikka kun liikennöinti Suomessa liittyy säännölliseen reittiliikenteeseen paikkakuntien välillä, joista ainakin yksi sijaitsee ulkomailla, eikä ulkomaalaisella ole asuinpaikkaa Suomessa;

d) matkailualan henkilökuntaan kuuluvana.

5) työskentelee tai toimii, siten että hänen työnantajallaan tai toimeksiantajallaan ei ole toimipaikkaa Suomessa:

Ulkomaalaisella, joka on hakenut kansainvälistä suojelua tai tehnyt 102 §:ssä tarkoitetun uusintahakemuksen, on oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa, kun hän on:

1) esittänyt 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan ja hän on hakemuksen jättämisen jälkeen oleskellut maassa kolme kuukautta; tai

2) hakemuksen jättämisen jälkeen oleskellut maassa kuusi kuukautta.

Ulkomaalaisella, joka on rekisteröity tilapäisen suojelun hakijaksi, on oikeus tehdä ansiotyötä ja harjoittaa yksityistä elinkeinotoimintaa ilman oleskelulupaa.

81 c §

Oikeus aloittaa työnteko ja oikeuden kesto

Oikeus työntekoon alkaa, kun oikeuden sisältävä oleskelulupa on myönnetty ja päättyy oleskeluluvan voimassaolon päättyessä. Uuden oleskeluluvan mukainen oikeus alkaa, kun oleskelulupa on myönnetty.

Jos jatko-oleskelulupahakemus on tehty aikaisemman oleskeluluvan voimassa ollessa, ulkomaalainen saa jatkaa aiemman luvan mukaista työntekoa, kunnes uuden hakemuksen johdosta on myönnetty oleskelulupa tai kielteinen päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Jos ulkomaalaisen oleskelulupa on myönnetty 74 §:n 1 momentin 1–3 tai 11 kohdan nojalla, työnteko-oikeus päättyy luvan voimassaoloajan päättyessä.

Jos ulkomaalaisen työnteko-oikeus perustuu viisumiin tai viisumivapauteen, oikeus kestää enintään 81 b §:ssä säädetyn ajan. Oleskeluluvan hakeminen viisumin tai viisumivapauden voimassa ollessa ei pidennä työnteko-oikeuden kestoa. Työnteko-oikeus päättyy sen estämättä, mitä 81 b §:ssä säädetään, kun henkilön käännyttämistä koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Jos työnteko-oikeus perustuu oleskelulupaan ja henkilö karkotetaan, työnteko-oikeus päättyy, kun karkottamista koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Jos työnteko-oikeus perustuu kansainvälisen suojelun hakemiseen, työnteko-oikeus päättyy, kun ulkomaalaisen maasta poistamista koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen tai hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa on rauennut.

Jos työnteko-oikeus tai oikeus harjoittaa yksityistä elinkeinotoimintaa perustuu tilapäisen suojelun hakemiseen, oikeus päättyy, kun ulkomaalaisen tilapäistä suojelua koskeva hakemus on hylätty tai se on rauennut.

81 d §

Oikeus aloittaa elinkeinon harjoittaminen ja oikeuden kesto

Ulkomaalaisen oikeudesta harjoittaa elinkeinoa säädetään elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919). Ahvenanmaan osalta oikeudesta harjoittaa elinkeinoa säädetään oikeudesta harjoittaa elinkeinoa annetussa maakuntalaissa (Ålands författningssamling 1996:47).

tai 80

tai muuten laillisesti

taikka oleskelun laillisuus päättyy

Ulkomaalaisen oikeus elinkeinon harjoittamiseen alkaa, kun oleskelulupa sitä varten on myönnetty 74, 75 tai 79§:n perusteella tai kun ulkomaalainen oleskelee maassa 81 b §:n perusteella. Oikeus elinkeinon harjoittamiseen päättyy, kun oikeuden sisältävän oleskeluluvan voimassaolo päättyy tai kun 81 b §:ssä tarkoitettu oleskeluaika päättyy.

82 §

Työnantajan ja toimeksiantajan velvollisuudet

Työnantajan on varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus.

Työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen, tulee viivytyksettä toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tieto palkkaamastaan työntekijästä, työsuhteen kestosta, palkasta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Tiedot on toimitettava sähköistä asiointijärjestelmää käyttäen tai jos se ei ole mahdollista, paperisena.

Työnantajan tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Työnantajan on säilytettävä tiedot ulkomaalaisen palvelussuhteen päättymisestä kaksi vuotta.

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työskennellessä urakointi- tai aliurakointityössä, vuokratyövoimana tai yrityksen sisäisenä siirtona, 1 ja 3 momenttia sekä 2 momentissa säädettyä velvollisuutta toimittaa tietoja työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle sovelletaan myös urakan tai aliurakan antajaan ja työn teettäjään.

sekä pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan

Pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on varmistuttava rakennustyömaalla ja pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistuttava telakka-alueella siitä, että alueella työskentelevällä ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Työnantajan 3 momentissa tarkoitettua säilyttämisvelvollisuutta sovelletaan myös pääurakoitsijaan ja muuhun päätoteuttajaan.

Tilaajan ja sopimuspuolen velvoitteista silloin, kun toiseen valtioon sijoittautunut yritys lähettää Suomeen työntekijöitä, säädetään työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa (447/2016). Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen velvollisuuksista, tilaajan velvollisuuksista, työsuojeluviranomaisten yhteistyöstä ja toimivaltuuksista sekä taloudellisten hallinnollisten seuraamusten ja sakkojen valtioiden rajat ylittävästä täytäntöönpanosta säädetään tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa (1233/2006).

83 §

Maahanmuuttoviraston toimivalta

Maahanmuuttovirasto myöntää 72 a ja 79 a §:ssä tarkoitetun myönteisen osapäätöksen tai 80 a §:ssä tarkoitetun lausunnon jälkeen työntekijän oleskeluluvan, yrittäjän oleskeluluvan ja kasvuyrittäjän oleskeluluvan, jollei 36 §:stä muuta johdu. Kasvuyrittäjän oleskeluluvan osalta Maahanmuuttovirasto arvioi, onko ulkomaalaisen toimeentulo turvattu 39 §:n mukaisesti.

Maahanmuuttovirasto myöntää muut tässä luvussa tarkoitetut oleskeluluvat, jos oleskeluluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja 36 §:stä ei muuta johdu. Maahanmuuttovirasto päättää, onko kyse 49 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta perusteettomuudesta.

Maahanmuuttovirasto tarkastaa 73, 73 a, 74 ja 75 §:n mukaisia oleskelulupia myöntäessään, että työnantaja täyttää 71 §:ssä säädetyt velvollisuutensa. Työntekijän oleskeluluvan osalta Maahanmuuttovirasto voi tarkastaa edellä mainittujen velvollisuuksien täyttämisen, jos se soveltaa hakemukseen 36 §:ää.

Jos hakija ei täytä 11 §:n 1 momentin 1, 4 tai 5 kohdassa säädettyjä maahantulon edellytyksiä tai 35 §:ssä säädettyä vaatimusta matkustusasiakirjan voimassaolosta taikka 36 §:ssä säädettyjä oleskeluluvan myöntämisen yleisiä edellytyksiä, Maahanmuuttovirasto voi hylätä työntekijän ja yrittäjän oleskelulupaa koskevan hakemuksen ilman työ- ja elinkeinotoimiston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osapäätösharkintaa.

Maahanmuuttovirasto myöntää työnantajan sertifioinnin ja päättää sen peruuttamisesta.

Maahanmuuttovirasto myöntää hakemuksesta oikeuden työntekoon 81 a §:n 5 momentissa säädetyllä perusteella. Maahanmuuttovirasto voi lisäksi pyynnöstä antaa todistuksen suoraan lain nojalla määräytyvästä työnteko-oikeudesta.

84 §

Käsittelyajat

Tämän luvun mukaiseen hakemukseen on tehtävä päätös viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asianmukaisesti täytetyn hakemuksen liitteineen. Käsittelyaika lasketaan siitä, kun hakija asioi henkilökohtaisesti viranomaisessa antaakseen 60 d §:n mukaiset biometriset tunnisteet sekä hakija ja työnantaja täyttävät 71 §:ssä säädetyt velvoitteet.

Työ- ja elinkeinotoimiston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tehtävä osapäätös viimeistään kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksen vastaanottamisesta. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin on annettava kasvuyrittäjän jatkolupaa koskeva lausunto viimeistään kuukauden kuluessa Maahanmuuttoviraston 80 b §:n 2 momentin nojalla tekemästä pyynnöstä. Maahanmuuttoviraston on osapäätöksen tai lausunnon saatuaan tehtävä hakemukseen päätös viimeistään kuukauden kuluessa.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä pidempi käsittelyaika on mahdollinen poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka liittyvät hakemuksen tutkinnan monimutkaisuuteen. Jos toimivaltainen viranomainen joutuu pyytämään tai hankkimaan asiassa lisäselvitystä, käsittelyajan kuluminen keskeytyy, kunnes tarvittavat selvitykset on saatu.

Euroopan unionin sinistä korttia koskeva päätös on annettava hakijalle tiedoksi viimeistään 90 päivän kuluttua hakemuksen tekemisestä. Määräajan kuluminen keskeytyy hakemuksen täydentämisen ajaksi.

85 §

Työsuojeluviranomaisen toimivalta

Työsuojeluviranomaisen vastuulla olevasta palkka- ja muiden työehtojen valvonnasta säädetään erikseen.

Jos työsuojeluviranomaisella on todennäköisiä perusteita epäillä rikoslain 47 luvun 6 a §:ssä säädetyn luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön, tämän lain 185 §:ssä säädetyn ulkomaalaisrikkomuksen tai 186 §:ssä säädetyn työnantajan ulkomaalaisrikkomuksen tapahtuneen, työsuojeluviranomaisen on ilmoitettava asiasta poliisille. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.

Työsuojeluviranomaiselle on tarvittaessa varattava tilaisuus olla läsnä ja tulla kuulluksi käsiteltäessä esitutkinnassa ja tuomioistuimessa 2 momentissa tarkoitettua rikosta.

Työsuojeluviranomainen valvoo 82 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien noudattamista. Valvonnasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006).

164 §

Työnteko ja elinkeinon harjoittaminen

Sillä, jolla on tämän luvun mukainen oleskeluoikeus, on rajoittamaton oikeus tehdä ansiotyötä ja harjoittaa elinkeinoa.

186 §

Työnantajan ulkomaalaisrikkomus

Työnantaja tai tämän edustaja, joka

1) tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole oikeutta siihen ansiotyöhön, jota hän tekee,

2) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antaa viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista taikka

3) tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 82 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden,

työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta on tuomittavasakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

Työnantajan

rangaistusvastuu

ja toimeksiantajanmääräytyy 82 §:n 4 ja 5 momentin mukaan. Rangaistusvastuun kohdentumisesta työnantajan ja tämän edustajan kesken säädetään rikoslain 47 luvun 7 §:ssä.

187 §

Pidättäytyminen oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella

71 §:n 1 tai 2 kohdassa,

taikka

Työ- ja elinkeinotoimisto tai Maahanmuuttovirasto voi päättää, että tämän luvun mukaisia oleskelulupia ei myönnetä sellaisen työnantajan palvelukseen, joka itse tai edustajansa välityksellä on antanut viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja71 b §:n 1 tai 2 momentissa82 §:ssä tarkoitetuista seikoista. Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun työ- ja elinkeinotoimisto tai Maahanmuuttovirasto sai tiedon päätöksen perusteesta.

Päätöksen edellytyksenä on, että tietojen virheellisyys tai harhaanjohtavuus on merkittävää ja että asianomainen työnantaja ei ole kehotuksesta huolimatta annetussa määräajassa korjannut tietoja oikeiksi. Päätös pidättäytymisestä voidaan tehdä vähintään kolmen kuukauden ja enintään vuoden määräajaksi. Jos kyseessä on yritys tai yhteisö, päätös voidaan kohdistaa myös vastuuhenkilöön.

Päätös voidaan tehdä myös työnantajalle tai tämän edustajalle, joka on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu 186 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta annettuaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista.

Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

(Uusi 4 mom.)

190 §

Valitus

Työ- ja elinkeinotoimiston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osapäätökseen sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin lausuntoon haetaan muutosta kuitenkin vasta pääasian yhteydessä.

Tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajatarkastusviranomaisen, työ- ja elinkeinotoimiston, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Suomen edustuston ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin lausuntoon saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Työ- ja elinkeinotoimiston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osapäätökseen sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin lausuntoon haetaan muutosta pääasian yhteydessä.

Rajatarkastusviranomaisen, poliisin tai Maahanmuuttoviraston Schengenin rajasäännöstön perusteella tekemään päätökseen pääsyn epäämisestä saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Muutoksenhausta lyhytaikaista viisumia koskevissa asioissa säädetään 190 a §:ssä.

192 §

Toimivaltainen hallinto-oikeus

Tämän lain 5 luvun mukaisessa oleskelulupaa koskevassa asiassa toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirin alueella hakija asuu, ja työnantajan sertifiointia koskevassa asiassa se, jonka tuomiopiirissä työnantajan toimipaikka sijaitsee. Jollei hakija asu Suomessa, yrittäjän ja kasvuyrittäjän oleskelulupaa koskevassa asiassa toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja työntekoa koskevassa asiassa hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirissä hakemuksessa tarkoitetun työnantajan toimipaikka sijaitsee.

194 §

Työnantajan valitusoikeus

71 §:n 1–3 kohdassa tai

Työnantajalla on oikeus valittaa työntekoa koskevasta oleskelulupapäätöksestä siltä osin kuin kyse on työnantajan71 b §:ssä säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä ja työntekijän oleskelulupaa koskevasta päätöksestä siltä osin kuin kyse on 72 a §:n 1 momentissa säädetyistä edellytyksistä, jotka työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee.

Työnantajalla on oikeus valittaa 76 ja 78 §:ssä tarkoitetusta työnantajan sertifiointia koskevasta päätöksestä.

2.

Laki

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään

12

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annettuun lakiin (908/2017) uusia § seuraavasti:

12

a §

Työnteko-oikeus

Kolmannen maan kansalaisella, jolle on myönnetty tämän lain mukainen ICT-oleskelulupa tai liikkuva ICT-oleskelulupa, on luvan mukainen työnteko-oikeus.

Kolmannen maan kansalaisella, joka oleskelee Suomessa ensimmäisessä jäsenvaltiossa myönnetyllä ICT-oleskeluluvalla, on luvan mukainen työnteko-oikeus, jollei 20 tai 22 §:stä muuta johdu.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain (907/2017) 20 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 294/2021, ja

lisätään lakiin uusi 12 a § seuraavasti:

12 a §

Työnteko-oikeus

Kolmannen maan kansalaisella, jolle on myönnetty kausityöhön oikeuttava lupa, on luvan mukainen työnteko-oikeus.

20 §

Työnantajaan kohdistettavat seuraamukset

Maahanmuuttovirasto voi päättää, ettei kausityöhön oikeuttavia lupia myönnetä sellaisen työnantajan palveluksessa työskentelemiseksi, joka on vakavasti laiminlyönyt 8 tai 19 §:ssä tai ulkomaalaislain 82 §:n 1–3 momentissa säädetyt velvoitteensa tai jos kausityöhön oikeuttava lupa on evätty 7 §:n nojalla. Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto sai tiedon päätöksen perusteesta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemisen edellytyksenä on, että asianomainen työnantaja ei ole Maahanmuuttoviraston kehotuksesta huolimatta asian laatuun nähden riittävässä määräajassa korjannut laiminlyöntiään. Päätös voidaan tehdä vähintään kolmen kuukauden ja enintään vuoden ajaksi. Jos kyseessä on yritys tai yhteisö, päätös voidaan kohdistaa myös vastuuhenkilöön.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki

lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lapsilisälain (796/1992) 1 a §:n 3 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 24/2019, seuraavasti:

1 a §

Oikeus lapsilisään työnteon perusteella

Lapsilisää ei myöskään makseta, jos:

1) työntekijän työnteko-oikeus perustuu ulkomaalaislain (301/2004) 81 b §:ään;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.

Laki

lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 3 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 27/2019, seuraavasti:

3 a §

Kansainväliset tilanteet

Tässä laissa tarkoitettuun kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus lapsesta, jonka vanhemmalla tai huoltajalla on ulkomaalaislain (301/2004) 81 a §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdan tai 2–4 momentin mukainen työnteko-oikeus. Lisäksi vanhemmalla tai huoltajalla on oltava Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde ja lupa työskennellä Suomessa vähintään kuuden kuukauden ajan. Hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, jonka vanhempi tai huoltaja on rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi vähintään kuusi kuukautta kestäneen työsuhteen päätyttyä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

8.

Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 56 § seuraavasti:

56 §

Terveydenhuollon järjestäminen eräissä tapauksissa

Terveydenhuollon järjestämisessä hyvinvointialueen asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös hyvinvointialueen alueella sijaitsevassa kunnassa oleskeleva:

1) henkilö, jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 73 §:ssä, 81 a §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa taikka 2–4 momentissa tai 81 b §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työnteko-oikeus ja jolla on Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde tai joka on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen päätyttyä rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi;

2) henkilö, jolle on myönnetty ulkomaalaislain 73 a §:ssä tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, sekä tällaisen henkilön mainitun lain 37 §:ssä tarkoitetut perheenjäsenet;

3) henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain (907/2017) mukainen kausityöhön oikeuttava lupa;

4) henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) mukainen lupa; tai

5) tutkija ja työsuhteessa oleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) mukainen lupa tai toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä vastaava lupa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6. Lakiehdotus hylätään 7. Lakiehdotus hylätään

Vastalause

Perustelut

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annettua lakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia, lapsilisälakia, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia, erikoissairaanhoitolakia, kansanterveyslakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia.

Esityksen tavoitteena on muuttaa työperusteista oleskelulupajärjestelmää muun muassa siten, että se tukee Suomen tavoitteita osaajien houkuttelun lisäämisessä ja maahanmuuton määrien kasvattamisessa. Esityksen tavoitteena on myös edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä. Esityksen mukaan ulkomaalaislain työntekoa ja yrittäjyyttä koskevaa sääntelyä muutettaisiin, minkä lisäksi lakiin lisättäisiin uudet säännökset työnantajan sertifioinnista.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esityksen ehdottamalla tavalla lupaprosessien nopeuttaminen tulee tapahtumaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskin lisääntymisen hinnalla. Ulkomaisen työvoiman lisääntyessä työperäisen hyväksikäytön määrän voidaan olettaa lisääntyvän, ja siksi nykyisenlaisesta ennakkovalvonnasta ei tule luopua. Puutteellinen työehtojen ennakkovalvonta lisää väärinkäytöksien riskejä, eikä viranomaisten jälkivalvonta yksin pysty riittävän tehokkaasti torjumaan työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa myös, että Suomen houkuttelevuus kansainvälisten osaajien silmissä on heikko ensisijaisesti syrjäisen sijainnin, alhaisen palkkatason sekä korkean verotuksen vuoksi. Kuvaavaa onkin, ettei Suomi näyttäydy houkuttelevana kohdemaana edes alemman palkkatason EU- tai ETA-maista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita tulisikin edellä esitetyistä syistä ratkaista ensisijaisesti muilla tavoin kuin maahanmuuttoa lisäämällä.

Työelämään tulisikin ensisijaisesti saada ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat jo maassa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä huomattavasti heikompi, ja tietyt väestöryhmät korostuvat erityisen heikosti työllistyvinä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen julkaiseman tammikuun 2023 työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on yli 48 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta määrä on kasvanut usealla tuhannella henkilöllä. Huomattavaa on, että ulkomaisista työttömistä työnhakijoista peräti 22 prosenttia omaa kotoutumisen osaamiskeskuksen tilaston mukaan korkeakoulututkinnon ja 28 prosenttia toisen asteen tutkinnon. Näiden lukujen perusteella Suomessa on osaajapulan sijaan kohtaanto-ongelma, joka johtuu etenkin asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän maahanmuuttajille luomasta heikosta kannustimesta ottaa työtä vastaan. Tästä osoituksena on, että myös työperäisesti Suomeen tulleiden ulkomaalaisten työllisyysaste kääntyy tilastojen mukaan voimakkaaseen laskuun muutaman vuoden maassaolon jälkeen.

Kelan työttömyysturvaetuuksien käytöstä vuonna 2020 tehdyn tutkimusraportin mukaan maahan muuttaneille eli ulkomailla syntyneille ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuville maksettiin Kelan maksamaa työttömyysturvaa merkittävästi enemmän kuin Suomessa syntyneille. Kaikista yli 18-vuotiaista Suomessa syntyneistä työttömyysturvaa sai seitsemän prosenttia ja maahan muuttaneista 26 prosenttia. Lisäksi on syytä huomata, että vieraskielisten osuus on noussut kaikista Kelan työttömyysturvaa saaneista 17 prosentista 27 prosenttiin vuosina 2012—2022. Osuus on moninkertainen suhteessa työikäisen vieraskielisten väestön määrään.

Valtiovarainministeriön asiantuntijalausunnosta ilmenee, että vasta noin 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan yksinasuvan työntekijän nettovaikutus on julkiselle taloudelle positiivinen, kun katsotaan vain maksettua asumistukea ja toimeentulotukea. Tämän kaltaista tulotasoa saavutetaan harvoin suorittavan työn aloilla, joissa maahanmuuttajien määrää halutaan lisätä ja jonne pääosa viime vuosina Suomeen suuntautuneesta työperäisestä maahanmuutosta on kohdistunut. Esitys tulisi toteutuessaan todennäköisesti lisäämään tilapäisen sosiaaliturvan varassa elävän halpatyövoiman määrää, minkä vaikutus julkiselle taloudelle on negatiivinen. Edellä mainitulla perusteella olisi syytä keskittyä ensisijaisesti työllistämään maassa ja olevat ihmiset.

Huomionarvoista on, että Pohjanmaan ELY-keskus asiantuntijanlausunnossaan esitti näkemyksen, jonka mukaan ulkomaalaislaissa tulisi tunnistaa omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt, joille myönnetään oleskelulupa Suomeen työn perusteella. Työtehtävät eivät välttämättä edellytä työntekijöiltä kielitaitoa, jolloin oleskeluluvan myöntäminen saattaa olla lainsäädännöllisesti katsottuna perusteltua. Näiden henkilöiden lähtökohdat toimia täysivaltaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä ovat kuitenkin haasteelliset, kun samanaikaisesti parhaillaan ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka edellyttäisi joltain taholta em. henkilöiden kotoutumista tai kielitaitoa edistäviä toimia. Näin ollen olisi perusteltua tunnistaa luku- ja kirjoitustaidottomat työperäiset omana kohderyhmänään lainsäädännön tasolla epätarkoituksenmukaisten hierarkioiden ja riippuvuussuhteiden välttämiseksi rekrytointi- ja työssäolovaiheissa. Esityksen valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö katsoi, että kyseessä on tärkeä huomio, vaikka tämän hallituksen esityksen yhteydessä asiaan ei voida antaa ratkaisua lainsäädännön tasolla. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä edellä mainitut havainnot näyttäytyvät ristiriitaisilta suhteessa hallituksen esityksen tavoitteisiin, joiden mukaan esityksellä pyritään vastaamaan osaajapulaan. Perussuomalaiset katsoo, ettei luku- ja kirjoitustaidottomille henkilöille tule myöntää Suomeen työperäisiä oleskelulupia lainkaan.

Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-toimistot kiinnittivät asiantuntijalausunnoissaan huomioita siihen, että esityksen mukaan palkan tulisi olla työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työssäoloehtoa kartuttavan suuruinen, jos työehtosopimusta ei ole tai kyse on osa-aikatyöstä. Toimeentulon linkittäminen työttömyysturvalain mukaiseen työssäoloehtoon ei ole ongelmatonta, mikäli työttömyysturvan tuloperusteinen työssäoloehto tulee myöhemmin voimaan, koska tällöin hyväksyttävä palkkaraja voisi sen jälkeen olla jopa reilusti alle tuhat euroa. Tällaisella toimeentulon määrällä ei Suomessa pärjää ilman turvautumista sosiaalietuuksiin. Asiantuntijalausuntojen arvioiden mukaan joillakin aloilla 18 tunnin viikkotuntimäärällä alan palkkataso huomioiden työntekijän toimeentulo jää varsin alhaiseksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kuitenkin muistuttaa, että ulkomaalaiselta työntekijältä edellytetty palkka on vuonna 2022 vain 1 283 euroa kuukaudessa, jos työhön ei sovelleta työehtosopimusta tai kyse on osa-aikatyöstä.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo asiantuntijalausunnoista ilmenevin tavoin, että toimeentulon vähimmäistoimeentulon rajan tulisi olla sama riippumatta siitä, sovelletaanko työhön työehtosopimusta vai ei. Perussuomalaisten mielestä kaikkein olennaista on se, että maahantulijoilta edellytetään riittävän korkeaa palkkatasoa, jolla voidaan odottaa henkilön tulevan Suomessa toimeen ilman sosiaalietuuksiin turvautumista. Tämä ei toteudu tälläkään hetkellä.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu kielteisesti esitettyyn työnantajien sertifiointimenettelyn käyttöönottoon, sillä menettely sisältää riskejä työntekijöiden hyväksikäytöstä eikä ole yritysten yhdenvertaisuuden kannalta toimiva ratkaisu. Kyse olisi täysin uuden toimintamallin käyttöönotosta Suomessa, jossa viranomaisten päätöksenteko olisi riskiperusteista ja jossa jälkivalvonnan merkitys korostuisi.

SAK:n asiantuntijalausunnon mukaan hyväksikäytön näkökulmasta on huolestuttavaa, että valtaosa työntekijöiden oleskelulupahakemuksia voitaisiin käsitellä yksinkertaisessa ja virtaviivaistetussa menettelyssä ilman lisäselvityksiä ja ennakkovalvontaa. SAK ei kannata lakiesitystä, sillä ongelmana on muun muassa sertifikaatin pitkä voimassaoloaika ja puutteellinen valvonta, sillä sertifiointi myönnettäisiin ensimmäisellä kerralla kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sertifioidut työnantajat eivät työsuojeluviranomaisen riskianalyysin perusteella valikoituisi ensisijaisesti valvonnan kohteiksi. On täysin mahdollista, että kahden vuoden aikana yrityksen omistajat vaihtuvat, ja sitä myötä koko tilanne mahdollisesti muuttuu. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin, että jos sertifiointi kuitenkin toteutetaan, sen käytölle on luotava selkeät kriteerit samoin kuin kattava sanktiojärjestelmä. Sertifiointi pitää voida yksiselitteisesti peruuttaa, jos työnantajan antamat tiedot eivät pidä paikkaansa tai työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu. Myös valvonta täytyy saattaa osaksi sertifiointimenetelmää, ja sitä varten tulee työsuojeluviranomaisille turvata riittävät resurssit.

SAK:n asiantuntijalausunnoista ilmenee, että alueellisten työlupalinjausten rakennetta ja sisältöjä on jo yhdenmukaistettu yhteisen mallilinjauksen, yhdenmukaisen ammattiluokituksen ja muun terminologian avulla. On vakava ongelma, että palkkaluokkiin ja koulutukseen liittyvistä tiedoista on luovuttu työlupalinjauksien osana. Perusteluna on esitetty, että niiden mukaan ottaminen vaikeuttaa automatisointia. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että edellä mainitut muutokset eivät tue tavoitetta saada osaavaa työvoimaa. Palkka- ja koulutustiedoista luopuminen saattaa johtaa siihen, että ulkomaalaisia työntekijöitä palkataan alimman palkkaluokan mukaan, mikä vaikuttaa ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen heikkenemiseen ja myös suomalaisten yleisen palkkatason laskuun.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää SAK:n tavoin huomiota myös siihen, että esityksen perusteella ensisijaisesti työnantajan tehtävä on arvioida työntekijänsä ammattipätevyyttä tehtävään, johon tämä on palkattu. Edellä mainittu koskee toimimista myös laillistetuissa tai terveystodistusta edellyttävissä ammateissa. Näistä pyydettäisiin todistuksia työntekijältä jatkossa ainoastaan silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijältä puuttuu pätevyys tai vaadittu todistus terveydentilasta. Potilas-, asiakas- ja yleistä turvallisuutta koskevissa ammateissa on noudatettava niistä annettuja yleisiä säännöksiä, ja noudattaminen on kyettävä varmistamaan ennakolta. Ulkomaisen työntekijän pätevyyden arviointi laillistetuissa tai terveystodistusta edellyttävissä ammateissa ei saa jäädä pelkästään rekrytoivan työnantajan asiaksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastustaa tämänkaltaista ammattipätevyyden arvioinnin heikennystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asiantuntijalausunnossaan arvioinut, että vuosien 2018—2020 tilastojen valossa vähintään 230 työnantajaa täyttäisi sertifioinnin kriteerit taloudellisen vakauden sekä työperäisen oleskelulupaprosessin kokemuksen osalta. Näiden yritysten yleisimpiä toimialoja ovat muun muassa kiinteistöjen siivous, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, työvoiman vuokraus, vihannesten viljely kasvihuoneessa sekä ravintolatoiminta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että edellä mainituilla aloilla on paljastunut viime vuosina merkittäviä ja laajoja työntekijöiden hyväksikäyttöepäilyjä.

Rakennusliitto on antamassaan asiantuntijalausunnossa ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä, sillä erityisesti rakennusalalla alan olosuhteet huomioon ottaen näyttää todennäköiseltä, että tilapäisen halpatyövoiman määrä lisääntyy pysyvän maahanmuuton sijasta. Työehdot liukuvat sitä kohti, mihin matalamman elintason maista saapuva työntekijä käytännössä suostuu tai on käytännön syistä pakotettu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston viime vuoden valvontahavaintojen perusteella voidaan todeta puutteiden ja laiminlyöntien määrän olleen varsin huomattava. Myös Finnwatch on kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten omavalvonta on riittämätöntä eikä viranomaisilla ole riittäviä keinoja puuttua epäkohtiin. Rakennusliiton mukaan resursoimalla työehtojen valvonta niin, ettei tänne tulevan tarvitse tyytyä työehtosopimuksen alittavaan palkkaan, voidaan houkutella halvimman työvoiman sijaan osaavinta työvoimaa. Samoin tavoite työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on myös varsin epämääräisesti fokusoitu. Epäselvää on esimerkiksi se, millä kriteereillä arvioidaan, onko työvoimaa edes saatavilla EU-alueelta. Kasvava trendi on viime vuosina yhä etenevässä määrin ollut se, että eurooppalaiset yritykset välittävät työvoimaa kolmansista maista EU-alueelle. Kyse ei ole ulkomaisen työvoiman riittävyydestä, vaan työn hinnasta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa edellä mainitun Rakennusliiton näkemyksen esityksen ongelmakohdista ja katsoo, että esitys tulee toteutuessaan pitkällä aikavälillä heikentämään suomalaisten työehtoja.

Maahanmuuttoviraston asiantuntijalausunnon mukaan työnantajalla on ulkomaalaislain mukaan velvollisuus ilmoittaa, kun se palkkaa työntekijän kolmansista maista, mutta tätä velvollisuutta työnantajat eivät nykyisinkään läheskään aina täytä. Maahanmuuttovirasto on myös lausunnossaan ilmoittanut, että on tullut ilmi tapauksia, joissa työntekijä ei aloita lainkaan sovitussa työpaikassaan tai että hän vaihtaa paikkaa jo työsuhteen alussa. Asiantuntijalausuntojen perusteella havainnot eivät tule TE-toimiston tietoon muutoin kuin jatkolupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai jos työnantaja tai -hakija ilmoittaa asiasta viranomaiselle. TE-toimistojen kokemus on, että ilmiö korostuu erityisesti rakennus- ja siivousalalla sekä erityisesti Uudenmaan alueella. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä lainsäätäjän tulisikin ensisijaisesti keskittyä jo nyt ilmi tulleiden työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten torjuntaan tässä esityksessä kuvattujen toimien sijaan.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota asiantuntijalausunnon tavoin siihen, että mikäli tiedonvaihtoa ei kyetä kehittämään nykyisestä, syntyy edelleen tilanteita, joissa eri viranomaiset voivat yrittää edistää sellaistenkin yritysten kansainvälisiä rekrytointeja, joille TE-toimistojen työlupayksikkö tai Maahanmuuttovirasto on tehnyt pidättäytymispäätöksen tai joiden toiminnassa on havaittu työsuojelun tai poliisin toimesta rikkomuksia. Eri kansainvälisen rekrytointien parissa työskentelevillä valtionhallinnon viranomaisilla tulisikin olla nykyistä paremmin tietoa niistä työnantajista, joita epäillään rikkomuksista ja joihin on kohdistettu pidättäytymispäätös, jotta viranomaisten toiminnat eivät ole keskenään ristiriitaisia tiedon puutteen vuoksi. TE-toimiston ennakkovalvonnan suorittamiseksi tarvitaan jo nykyisellään laajempi pääsy eri tietovarantoihin, kuten tuomioistuinten työsyrjintää ja ihmiskauppaa koskeviin ratkaisuihin, joiden tuomioista TE-toimisto ei tällä hetkellä saa tietoa automaattisesti. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että edellä mainittujen valvontaan liittyvien rakenteiden tulisi olla lähtökohtaisesti kunnossa ennen kuin työperäisen maahanmuuton volyymia pyritään vastuuttomasti lisäämään tässä esityksessä kuvatuin tavoin.

Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävässä määrin kynnysrahan eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan usein näennäisestä järjestämisestä Suomessa. Kynnysraha on matkakulujen ja viranomaismaksujen ulkopuolinen maksu, jota perivät tahot rekrytoivat etenkin kehitysmaiden kansalaisia kehittyneisiin maihin tekemään töitä.

Kynnysrahan vastineena saattaa olla työsopimus oleskelulupaa varten tai suosittelu työpaikan saamiseksi tai se saattaa olla täysin vastikkeetonta uhrin erehdyttämistä. Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että kynnysrahaa peritään erityisesti niiltä ihmisiltä, joiden tavoitteena on muuttaa tulomaahan pysyvästi tai pitkäksi aikaa osana työskentelyä. Kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailmanlaajuisesti, ja sen perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan. Olennaista on, että kynnysrahaa maksamalla saatu työpaikka johtaa usein muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön.

Kynnysrahan määrä on todennettu osin rikostutkinnassa saadulla suoralla näytöllä, osin kerätyllä tiedolla maahanmuuttajilta ja heidän kanssaan työskenteleviltä järjestöiltä. Kynnysrahan yleinen taso on tällä hetkellä lähtömaasta riippuen 10 000—25 000 euroa. Tunnistettujen tai epäiltyjen kynnysrahaa maksaneiden määrä on vuonna 2022 noin 400 henkilöä, joka kattaa käytännössä kaikki työperäisen ihmiskaupan rikostutkinnat, joihin on liittynyt rekrytointia ulkomailta ja joissa rekrytoitavan henkilön tarkoituksena on ollut jäädä asumaan Suomeen.

Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan on havaintoja siitä, että ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvillä tekijöillä on ajallisesti yhteyttä siihen, kun ulkomaalaiset työntekijät ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan Suomessa. Esimerkkinä asiantuntijalausunnossa on kuvattu, kuinka erään rakennusalaan liittyvän rikosasian esitutkinnassa on havaittu selkeitä viitteitä järjestelmällisestä etuuksien väärinkäytöstä. Tutkinnan kohteena oli yrityksen rahojen kierrättäminen kevytyrittäjiä hyväksikäyttäen siten, että yrityksestä maksetut palkat kohdistuivat vuorollaan eri henkilöille, ja tosiasiallinen palkanmaksu tapahtui käteisellä. Osana palkanmaksua oli järjestely, jossa työntekijöiden virallisesti maksettu palkka mitoitettiin siten, että he olivat oikeutettuja sosiaalitukiin lopun palkanmaksun tapahtuessa ilmeisen pimeästi. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä nimellä "Kela-money".

Asiantuntijalausunnon mukaan etenkin työperäinen ihmiskauppa on kuitenkin talousrikollisuutta, johon kuuluu merkittävässä määrin laillisen liiketoiminnan hyväksikäyttöä rikollisen hyödyn saamiseksi. Yksi yleisimpiä ilmiöitä maahanmuuttoon tähtäävässä työperäisessä hyväksikäytössä on työntekijöiden nimellisen palkan määrittäminen oleskeluluvan edellytyksenä olevalle tasolle tosiasiallisen palkan määräytyessä muulla sopimisella. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnossaan esittämän näkemyksen, jonka mukaan sosiaalietuuksien tulorajojen ollessa yleisesti tiedossa näiden hyödyntämiseen liittyvien väärinkäytösten riski tulisi tiedostaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. Väärinkäytösten ehkäisyssä erityisesti ennakkovalvonta on avainasemassa. Lisäksi jatkuvan valvonnan keinoja on kehitettävä ja rikkomuksista seuraavien sanktioiden on oltava oikeasuhtaisia. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan edellä mainittujen ilmiöiden torjuntaan ei ole hallituksen esityksessä esitetty uskottavia ratkaisuja, ja esitys tulee todennäköisesti lisäämään etenkin työperäistä hyväksikäyttöä.

Hallituksen esityksessä esitetään täsmennyksiä myös ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa koskevaan sääntelyyn. Väärinkäytöksiin syyllistyneille työnantajille on mahdollista tehdä pidättäytymispäätös, jonka mukaan päätöksen kohteena olevan työnantajan palvelukseen ei määräaikana myönnetä työnteon perusteella oleskelulupia. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä pidättäytymispäätöksen määräaikaa tulisi pidentää, jotta sillä olisi riittävän ennalta ehkäisevä pelotevaikutus. Rekrytoinnit ulkomailta tulisikin estää vähintään kahdeksi vuodeksi työntekijöiden hyväksikäyttöön syyllistyneiltä työnantajilta.

Lisäksi pidättäytymispäätöksen osalta tulisi huomioida Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnosta ilmenevällä tavalla mahdollisuus pidättäytymispäätöksen tekemiseen, mikäli työnantaja on tuomittu tai tätä voi todennäköisin syin epäillä väärien tietojen antamisen lisäksi työvoiman rekrytointiin kohdistuvasta rikoksesta, kuten kiskonnasta. Vastikkeettoman tai vastikkeeltaan epäsuhtaisen rekrytointimaksun eli kynnysrahan kiskominen on niin yleistä, että voidaan jopa todeta käytännössä kaikkien kehitysmaista työllistyvien maksavan kynnysrahaa. Kynnysrahaa kiskotaan paitsi antamalla valheellisia tietoja viranomaiselle ilman tosiasiallista työllistämisen tarkoitusta myös tosiasiassa myymällä työpaikkoja joko yrittäjän itsensä hallitsemasta työpaikasta tai toisesta yrityksestä, johon kynnysrahan kiskojalla on vaikutusta. Samassa tarkoituksessa käytetään hyväksi myös yritysjärjestelyjä, joissa olemassa oleva aktiivinen tai toimimaton, niin sanottu pöytälaatikkoyritys myydään ulkomaalaiselle oleskeluluvan hakemista varten ilman tosiasiallista tarkoitusta yritystoiminnan aloittamisesta. Asiantuntijalausunnon mukaan pidättäytymispäätöksen harkinnassa tulisikin huomioida oleskeluluvan saaneiden tosiasiallinen työskentely työpaikan tarjonneessa yrityksessä oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on samaa mieltä asiantuntijalausunnossa esitetyn näkemyksen kanssa ja katsoo, että pidättäytymispäätöksen tulisi koskea lisäksi konserniyrityksiä sekä muita sellaisia yrityksiä, joissa toimivat samat vastuuhenkilöt, joiden johtamaan yritykseen on tehty pidättäytymispäätös. Työsuojeluviranomaisten antamien asiantuntijalausuntojen perusteella valvontatyössä on jo useiden vuosien aikana havaittu paljon puutteita sekä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdoissa että heidän työnteko-oikeudessaan. Työsuojeluvalvonnan lisäämiselle on jo nykyisellään tarvetta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että ilman valvontaa järjestelmä menettää loputkin uskottavuudestaan.

Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa merkittävästi. Perussuomalaisten mielestä työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi tarvitaan jo nyt paljon nykyistä tehokkaampia toimia. Asiantuntijalausunnoista ilmenevät tiedot ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä osoittavat, että nykyisen lainsäädännön ja sen valvonnan oloissa esitys tulee toteutuessaan lisäämään huomattavan paljon ihmiskaupan ja kiskonnan kaltaisia lieveilmiöitä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mukaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on kyettävä tunnistamaan ne epäkohdat, joita erityisesti liittyy varsinkin matalammin koulutetuilla aloilla maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työsuhteisiin Suomessa.

On myös selvää, että maahanmuuttajien hyväksikäyttötilanteissa erilaisiin rikkomuksiin syyllistyneitä työnantajia saadaan harvoin vastuuseen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien epäselvyyksien havaitsemiseksi työolojen valvontaan tulee panostaa sekä sanktioita työperusteisesta hyväksikäytöstä koventaa. Tämä on sekä suomalaisen yhteiskunnan että ulkomaalaisen työntekijän etu.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ilmaisee huolensa myös sen suhteen, että suojelupoliisia ei ole kuultu esityksen valmistelun aikana eikä esityksen luonnosta ole toimitettu suojelupoliisin lausuttavaksi sen ollessa luonnosvaiheessa. Suojelupoliisi ei tämän vuoksi ole ehtinyt tutustumaan esitykseen tarpeellisessa laajuudessa. Suojelupoliisi on asiantuntijalausunnossaan kuitenkin todennut, että prosesseja tehostettaessa ja etukäteisvalvontaa vähennettäessä on tiedostettava, että samalla riski väärinkäytöksille kasvaa. Suojelupoliisi on lausunnossaan todennut, että prosessien sujuvoittamisesta huolimatta sillä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus arvioida oleskeluluvan hakijoiden kansalliselle turvallisuudelle aiheuttamaa tosiasiallista uhkaa ja mahdollisuus toimittaa nämä tiedot Maahanmuuttovirastolle päätöksenteon tueksi. Lisäksi esitys ei näyttäisi suojelupoliisin näkemyksen mukaan sisältävän arviota esityksen vaikutuksista yhteiskunnan turvallisuuteen, ja osio esityksen vaikutuksista rikostorjuntaan ja valtion turvallisuuteen on suppea.

Asiantuntijalausuntojen perusteella esitys tulee helpottamaan merkittävässä määrin etenkin Suomeen suuntautuvaa matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa, jonka vaikutus tulee sosiaaliturvamenojen kasvun kautta olemaan negatiivinen julkiselle taloudelle. Esitys tulee työehtojen ennakkovalvonnan heikentämisen kautta lisäämään entisestään työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä haitallisia ilmiöitä, kuten työperäistä hyväksikäyttöä ja sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Näiden seikkojen vuoksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata esitystä.

Esityksen hyödyt kyseenalaisia

Lupaprosessien nopeuttaminen lisää työntekijöiden hyväksikäytön riskiä

Tiedonvaihtoa viranomaisten välillä kehitettävä

Maahanmuuton lieveilmiöt jätetty huomiotta

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 2.2.2023

Mari

Rantanen

ps

Jenna

Simula

ps

Mauri

Peltokangas

ps