Eduskunnan puhemiehelle
Suomesta on Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lähtenyt kymmeniä vapaaehtoisia taistelemaan Ukrainan puolesta eli Venäjän armeijan hyökkäystä torjumaan. Heidän joukossaan on rohkeita ja velvollisuudentuntoisia ihmisiä — samanlaisia kuin ne vapaaehtoiset, jotka talvisodan aikana saapuivat Suomeen auttamaan Suomen puolustamisessa.
Osa Ukrainaan lähteneistä vapaaehtoisista taistelijoista on jo palannut Suomeen. Heillä on sodassa saatuja fyysisiä ja henkisiä vammoja, jotka on syytä huomioida. Näille vapaaehtoisille ei ole kuitenkaan järjestelmällisesti tarjottu kuntoutumiseen ja hyvinvointiin liittyvää asiantuntija-apua, eikä tarvetta tällaiselle avulle ole kartoitettu.
Puolustusvoimissa on jo pitkään tiedostettu, että rauhanturvatehtävistä palaavat ihmiset voivat tarvita henkisen hyvinvoinnin jälkihoitoa. Samanlainen hoitotarve tulee selvittää Ukrainasta palanneiden ja palaavien taistelijoiden kohdalla. Samassa yhteydessä on järkevää kartoittaa heidän fyysinen vointinsa sodan jäljiltä.
Suomeen palanneet taistelijat ovat voineet saada muiden asukkaiden tavoin apua oman alueensa terveydenhuollosta, mutta henkisten haavojen hoitamiseen heille ei ole erikseen tarjottu apua. Apua tarvitsevat eivät lisäksi välttämättä itse osaa pyytää oma-aloitteisesti hoitoa.
Kun al-Holin leiriltä kotiutettiin Suomeen ISIS-kytköksiä omaavia henkilöitä, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin varattiin valtion talousarviossa 1,8 miljoonaa euroa. Samanlaista panostusta ei ole tehty niiden vapaaehtoisten hyväksi, jotka ovat Ukrainassa vaarantaneet henkensä vapaan Euroopan ja demokratian puolesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että Ukrainan sodasta Suomeen palanneiden vapaaehtoisten taistelijoiden hyvinvoinnin erityistuen tarve selvitetään?