Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta

PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS

Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan työjärjestykseen tehtäväksi erinäisiä päivitysluonteisia muutoksia. Lisäksi puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan vaalisäännön sääntelyä ehdokaslistojen jättämisestä muutettavaksi nykyistä joustavammaksi.

Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.

Ehdotuksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa tehdään selkoa ennen muuta sääntelyn suhteesta edustajantoimen keskeytymistä koskevaan 28 §:ään.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Puhemiesneuvoston ehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi eduskunnan työjärjestystä useilta osin. Merkittävimmät ehdotukset koskevat työjärjestyksen sääntelyä asian pöydällepanosta, valtakirjojen tarkastamisesta, mahdollisuudesta sallia keskustelu pääministerin vaalin yhteydessä, eduskunta-aloitteen tekemisestä, äänestystavasta ja edustajantoimen hoitamisen keskeytymisestä. Lisäksi työjärjestykseen ehdotetaan otettaviksi uudet säännökset puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan etäkokouksista. Puhemiesneuvosto ehdottaa myös eduskunnan vaalisäännön sääntelyä ehdokaslistojen jättämisestä muutettavaksi nykyistä joustavammaksi.

(2)Eduskunnan työjärjestyksen 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että edustajien valtakirjat tarkastaa vastaisuudessa eduskunnan pääsihteeri. Nykyisen sääntelyn mukaan valtakirjat tarkastaa valtioneuvoston oikeuskansleri.

PeVM 10/1998 vpPeVM 10/1998 vp

(4)Eduskunnan työjärjestyksen 57 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että pykälän 3 momentin mukaan ensimmäisessä, ainoassa ja yhden käsittelyn asian käsittelyssä kannatetusta ehdotuksesta tehdyn pöydällepanon jälkeen asia voidaan panna eduskunnan päätöksellä pöydälle vain kerran ja että toisessa käsittelyssä asia voidaan niin ikään panna kerran pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Lisäksi momentissa ehdotetaan toistettavaksi pykälän 1 momentissa mainittu ajallinen rajoitus asian panemisesta pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista.

PeVP 59/2021 vpPeVP 59/2021 vp

(6)Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota eduskunnan työjärjestyksen 65 §:n 4 momenttiin ehdotettuun säännökseen siitä, että eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta sallia keskustelun ennen 2 momentissa tarkoitettua pääministerin vaalia. Säännös koskee sellaista erityistä tilannetta, jossa eduskunnassa toimitetaan avoimena äänestyksenä pääministerin vaali.

(7)Ehdotuksen perustelujen mukaan ennen pääministerin vaalin toimeenpanoa käydään oletettavasti moninaisia epävirallisia keskusteluja ja neuvotteluja pääministerin valinnasta ja hallituksen muodostamiseen liittyvistä muista kysymyksistä. Näistä asioista voi kuitenkin olla perusteltua keskustella vaalin yhteydessäkin. Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena myös ottaen huomioon erilaiset käytännön tilanteet hallituksen muodostamisessa, kuten vähemmistöhallitusta muodostettaessa.

(8)Perustuslakivaliokunta puoltaa ehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Vastalause

Perustelut

Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan työjärjestykseen tehtäviksi erinäisiä muutoksia. Erityisen merkittävä on ehdotus koskien työjärjestyksen sääntelyä asian pöydällepanosta.

Eduskunnan työjärjestyksen 57 §:n mukaan valiokunnan mietintö esitellään ensin pöydälle pantavaksi istuntoon, joka pidetään aikaisintaan seuraavana päivänä. Erityisestä syystä eduskunta voi kuitenkin päättää panna asian pöydälle jo samana päivänä pidettävään istuntoon. Ensimmäisessä käsittelyssä sekä 54 (yhden käsittelyn asiat) ja 55 §:ssä (ainoa käsittely) tarkoitetussa käsittelyssä asia pannaan tämän jälkeen kannatetusta ehdotuksesta kerran pöydälle. Muutoin asia pannaan pöydälle, jos eduskunta niin päättää.

Siihen, voidaanko asia panna "muutoin" pöydälle vain kerran vai onko eduskunnan mahdollista tehdä pöydällepanopäätöksiä rajaton määrä, on liittynyt jonkin verran epäselvyyttä. Mikään kyseisessä lainkohdassa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tällaisten eduskunnan päätöstä edellyttävien pöydällepanojen lukumäärä olisi jotenkin rajoitettu. Eduskunnan kanslian aiemmin toteaman kannan mukaan säännöstä voidaankin tulkita siten, että pöydällepanoehdotuksia voi täysistunnossa tehdä rajoittamattoman määrän, kunhan ehdotukset pöydällepanosta kohdentuvat eri ajankohtiin.

Nyt sääntelyä ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että mietinnön pakollisen pöydällepanon ja kannatetusta ehdotuksesta toteutetun pöydällepanon jälkeen asia voitaisiin panna ensimmäisessä, ainoassa ja yhden käsittelyn asian käsittelyssä pöydälle vain kerran. Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä asia voitaisiin niin ikään panna kerran pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Lisäksi säädettäisiin, että asia pantaisiin pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista.

Eduskunnan työjärjestyksen esitöiden mukaan pöydälle jättämistä koskevan instituution tarkoitus liittyy siihen, että edustajille turvataan mahdollisuus riittävästi tutustua käsillä olevaan asiaan. Useampia pöytäämisiä voidaan tarvita esimerkiksi kesken asian käsittelyn tapahtuneen olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Täysistunnossa noudatettavien toimintatapojen pitääkin olla vaihtelevien tilanteiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän joustavia. Eduskunnan toiminnassa on sitä paitsi kyse poliittisesta toiminnasta, ja näin ollen kysymykseen siitä, käsitelläänkö jokin asia kiireisesti vai hitaammin, liittyy aina myös oikeutettuja poliittisia intressejä. Pöytäämiskertojen määrän rajoittaminen yhdessä sen kanssa, että asia olisi pantava pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista, tosiasiallisesti heikentääkin opposition toimintamahdollisuuksia ottaen huomioon, että ehdotuksen asian pöydällepanosta voi aina tehdä myös hallituspuolueen kansanedustaja. Huomattava on, että myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on katsottu, että mahdollisuus useampaan kuin yhteen pöydällepanoon voisi olla joissain tilanteissa aiheellinen.

Mitä taas tulee ehdotukseen edustajien valtakirjojen tarkastamistehtävän siirtämisestä eduskunnan pääsihteerille, niin katsomme, että tehtävä olisi syytä säilyttää nykyiseen tapaan valtioneuvoston oikeuskanslerilla perinteen vaalimiseksi. Järjestelyllä on oma historiallinen taustansa sen periytyessä aina säätyvaltiopäivien ajalta. Kyse on eduskunnan järjestäytymiseen liittyvästä seremoniallisesta menettelystä, jota ei voida leimata eduskunnan asemaan sopimattomaksi sillä perusteella, että oikeuskansleri toimisi hallitusvallan edustajana tai hallitusvallan nimeämänä toimijana. Se, että oikeuskanslerin toimiminen valtakirjojen tarkastajana perustuu eduskunnan työjärjestyksen säännökseen, merkitsee sitä, että järjestely on alkuaan seurausta nimenomaan eduskunnan omasta päätöksestä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy muuttamattomana puhemiesneuvoston ehdotukseen PNE 2/2022 vp sisältyvän ehdotuksen eduskunnan päätökseksi eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta ja

(Vastalauseen muutosehdotukset)

että eduskunta hyväksyy muutettuna puhemiesneuvoston ehdotukseen PNE 2/2022 vp sisältyvän ehdotuksen eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta.

Vastalauseen muutosehdotukset

Eduskunnan päätös

eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti joka on tehty perustuslain 52 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,

kumotaan 40/2000 eduskunnan työjärjestyksen () 70 §,

muutetaan

2 §,

57 §:n 3 momentti,

sekä 57 §:n 3 momentti eduskunnan päätöksessä 71/2011

1547/2019

118/2003

71/2011

123/2019

895/2012

sekä

eduskunnan työjärjestyksen11 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 a §:n 1 momentti, 20 §, 43 c §:n 1 momentti, 53 §:n 2 momentti,61 ja 62 §, 65 §, 69 §:n 1 momentti sekä 77 §, sellaisina kuin niistä ovat 17 a §:n 1 momentti eduskunnan päätöksessä, 20 § osaksi eduskunnan päätöksissäja, 43 c §:n 1 momentti eduskunnan päätöksessä53 §:n 2 momentti ja 69 §:n 1 momentti eduskunnan päätöksessä, sekä

lisätään eduskunnan työjärjestykseen uusi 75 a § seuraavasti:

2 §

Valtakirjojen tarkastaminen

Ennen vaalikauden ensimmäistä täysistuntoa eduskunnan pääsihteeri tarkastaa edustajien valtakirjat. Hyväksytyn valtakirjan esittäneistä edustajista laaditaan luettelo. Vaalikauden ensimmäinen täysistunto alkaa tämän luettelon mukaan toimitettavalla nimenhuudolla.

Pääsihteeri tarkastaa myös myöhemmin esitetyt valtakirjat. Ennen kuin edustaja ryhtyy hoitamaan edustajantointaan, hänen on esitettävä tarkastettu valtakirjansa puhemiehelle, joka ilmoittaa tästä täysistunnossa.

11 §

Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tehtävän avoinna olemisesta ilmoitetaan puhemiesneuvoston päättämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta arvioi tehtävään ilmoittautuneita. Jos tehtävään on useampia ilmoittautuneita, toimitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen vaali. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaali toimitetaan kuten eduskunnan oikeusasiamiehen vaali. Vaalissa ei sallita keskustelua.

16 §

Vaalit

Eduskunta toimittaa vaalit siten kuin eduskunnan vaalisäännössä tarkemmin säädetään. Henkilövaali toimitetaan kuten puhemiehen vaali, jollei toisin säädetä. Vaaleissa ei sallita keskustelua, jollei työjärjestyksen 65 §:n 4 momentissa säädetystä muuta johdu.

17 a §

Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenestä hankittava selvitys

616/2019 Ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista tai ennen sen kokoonpanon muuttamista tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi tai varajäseneksi aiottu kansanedustaja pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, sisältyykö suojelupoliisin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain () 48 §:n 1 momentin perusteella tallettamiin henkilötietoihin tietoja asianomaisesta kansanedustajasta.

20 §

Eduskunta-aloitteet

Eduskunta-aloite toimitetaan keskuskansliaan. Aloite on perusteltava lyhyesti. Samaan aloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita eikä talousarvioaloitteeseen yhtä useampaa ehdotusta määrärahaksi tai muuksi päätökseksi.

Eduskunta-aloite voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla. Talousarvioaloite voidaan tehdä vasta eduskunnalle annetun valtion talousarvioesityksen johdosta ja se on jätettävä viimeistään kello 12 kymmenentenä päivänä siitä, kun esitys ilmoitettiin saapuneeksi. Talousarvioaloite lisätalousarvioesityksen ja talousarvioesitystä täydentävän esityksen johdosta on jätettävä viimeistään kello 12 neljäntenä päivänä siitä, kun esitys ilmoitettiin saapuneeksi.

Eduskunta voi painavasta syystä puhemiesneuvoston ehdotuksesta päättää 2 momentissa säädettyä lyhyemmästä määräajasta jättää talousarvioaloite lisätalousarvioesityksen ja talousarvioesitystä täydentävän esityksen johdosta.

Eduskunta-aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja voi kirjallisesti peruuttaa aloitteen.

43 §

Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto

Valiokunnan jäsen, varajäsen tai virkamies ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, taikka seikkaa, josta valiokunta on tehnyt perustuslain 50 §:n 3 momentin mukaisen vaitiolopäätöksen.

53 §

Lakiehdotuksen käsittely

Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valiokunnan mietintö ja käydään asiasta yleiskeskustelu. Sen jälkeen päätetään yksityiskohtaisessa käsittelyssä lakiehdotuksen sisällöstä. Lakiehdotuksen sisältö voidaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä todeta ilman pykäläkohtaista käsittelyä hyväksytyksi mietinnön mukaisena niiltä osin kuin yleiskeskustelussa ei ole tehty mietinnöstä poikkeavia säännösehdotuksia. Ensimmäisessä käsittelyssä ei saa tehdä ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä.

57 §

Pöydällepano

Ensimmäisessä käsittelyssä sekä 54 ja 55 §:ssä tarkoitetussa käsittelyssä asia pannaan kannatetusta ehdotuksesta kerran pöydälle. Tämän jälkeen asia voidaan ensimmäisessä, ainoassa ja yhden käsittelyn asian käsittelyssä panna kerran pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Toisessa käsittelyssä asia voidaan panna eduskunnan päätöksellä kerran pöydälle. Asia pannaan pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista.

61 §

Äänestystapa

Äänestys toimitetaan koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä taikka näitä äänestystapoja yhdistelemällä toimitettavana äänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan. Keskustelua äänestystavasta ei sallita.

Äänestys toimitetaan ensisijaisesti koneäänestyksenä. Koneäänestys voidaan uusia, jos jo toimitettu koneäänestys ei puhemiehen mielestä ole antanut luotettavaa vastausta.

Avoin lippuäänestys toimitetaan, jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa tai jos uusittukaan koneäänestys tai äänestys seisomaan nousten tai äänestystapoja yhdistelemällä toimitettu äänestys ei puhemiehen mielestä ole antanut luotettavaa vastausta taikka jos äänet ovat uusitussakin koneäänestyksessä menneet tasan.

Vaaleissa noudatettavasta äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan vaalisäännössä.

62 §

Avoin lippuäänestys

jaa

ei

tyhjä

Avoin lippuäänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan käyttämällä erivärisiä lippuja. Lipuissa tulee olla painettuna edustajan nimi sekä sana,tai. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä. Edustajien tulee tuoda äänestyslippunsa uurnaan siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on huudettu.

65 §

Pääministerin valinta

Tasavallan presidentin eduskunnalle antama tieto pääministeriehdokkaasta esitellään eduskunnalle ja asia pannaan pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Pääministeriehdokkaan hyväksymisestä toimitetaan koneäänestys tai avoin lippuäänestys. Puhemies ilmoittaa äänestystavan.

Perustuslain 61 §:n 3 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettu pääministerin vaali toimitetaan nimenhuudon mukaan käyttämällä äänestyslippuja, joissa saa olla painettuna ainoastaan edustajan nimi. Edustajan tulee kirjoittaa äänestyslippuun sen henkilön nimi, jota hän äänestää, niin selvästi ilmaistuna, ettei epätietoisuutta tarkoitetusta henkilöstä voi syntyä, tai jättää äänestyslippunsa tyhjänä. Muunlainen äänestyslippu on hylättävä.

Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin on äänestänyt.

Tässä pykälässä tarkoitetusta asiasta ei sallita keskustelua. Eduskunta voi kuitenkin puhemiesneuvoston ehdotuksesta sallia keskustelun ennen 2 momentissa tarkoitettua pääministerin vaalia.

69 §

Täysistunnon pöytäkirja

Täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään tiedot tehdyistä päätöksistä ja asioiden käsittelystä sekä täysistunnossa käydyt keskustelut. Tiedot täysistunnossa tehdyistä päätöksistä julkaistaan viipymättä tietoverkossa.

75 a §

Puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan etäkokous

etäkokous Puhemiesneuvosto ja kansliatoimikunta voivat kokoontua ja kokoukseen voi osallistua tai olla kokouksessa läsnä puhemiesneuvoston hyväksymiä tietoteknisiä välineitä ja yhteyksiä käyttämällä (). Puhemies ilmoittaa kokoustavan.

etäyhteys Etäkokouksen edellytyksenä on, että kokoukseen osallistumaan ja kokouksessa läsnä olemaan oikeutetut ovat tietoturvallisessa yhteydessä () keskenään.

Etäkokouksen järjestelyillä on huolehdittava, että keskustelut etäkokouksessa voidaan käydä luottamuksellisesti ja että ulkopuoliset eivät saa tietoja etäkokouksessa käsiteltävistä asioista tai asiakirjoista ennen niiden julkiseksi tuloa. Etäyhteydellä etäkokoukseen osallistuvan kansanedustajan ja puhemiesneuvoston tai kansliatoimikunnan esittelijän on huolehdittava, että hänen kanssaan samassa tilassa ei ole kokouksen aikana läsnä ulkopuolisia.

Etäkokouksessa ei saa käsitellä salassa pidettäviä asiakirjoja eikä vaiteliaisuuden alaisia asioita.

77 §

Edustajantoimen hoitamisen keskeytyminen

Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä ennen parlamentin ensimmäistä täysistuntoa. Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä siitä, kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi.

Jos edustajaksi valitun toiminta Euroopan parlamentin jäsenenä päättyy, tulee hänen viipymättä ilmoittaa puhemiehelle toiminnan päättymisen ajankohdasta.

Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.

Helsingissä 10.2.2023

Olli

Immonen

ps

Sakari

Puisto

ps

Wille

Rydman

ps