Eduskunnan puhemiehelle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuoden 2022 elokuun loppuun mennessä 21 000 ihmistä oli Suomessa saanut long covid -diagnoosin. Määrä on ollut kasvusuunnassa. Lukumäärään liittyy epävarmuuksia, koska taudin diagnostinen käytäntö ei ole vakiintunut.
Sosiaali- ja terveysministeriö on 25.8.2021 asettanut asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja analysoida kansallisesti ja kansainvälisesti pitkäkestoista covid-19- eli long covid -oireyhtymää koskevaa tietoa ja kokemusta sekä antaa tarvittaessa lausuntoja ja toimenpide-ehdotuksia päätöksenteon tueksi. Kesäkuussa 2022 on käynnistynyt Helsingin yliopistollisen sairaalan johtama nelivuotinen koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden tutkimushanke.
Pitkäkestoinen covid-19 aiheuttaa siihen sairastuneelle haastavia, monitekijäisiä toiminnanvajeita, jotka kohdistuvat niin fyysiseen toimintakykyyn, kognitioon kuin mielenterveyteen. Potilaat ovat pahimmillaan jääneet vuodepotilaiksi oireiston viedessä täysin normaalin toimintakyvyn riippumatta akuuttivaiheen oireiden vakavuudesta. Monet ovat kuvanneet oireistoa oudoksi ja aiemmin kokemattomaksi. Samasta syystä myös moni on kokenut apua haettuaan tilanteen vähättelyä. Long covidin aiheuttamat vakavat oireet ja potilaiden huomattava toimintakyvyn lasku ovat herättäneet hämmennystä myös lääkärikunnassa, koska oireisto ei ole selkeästi mitattavissa, eikä aina selitettävissä.
Pitkäkestoisen covid-19 (long covid) diagnostiset kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet, ja tilaa ei ole määritelty tarkasti. Se ei kuitenkaan helpota siihen sairastuneen asemaa. Monella sairastuneella on sairaalahoidossa mennyt viikkoja, jopa kuukausia. Long covid on voinut kehittyä myös lievän tautimuodon sairastaneille. Toipumista ei ole tapahtunut tai se on tapahtunut vain osittain, ja monille on jäänyt pysyviä keuhkovaurioita ja muita oireita, jotka heikentävät fyysistä suorituskykyä. Väsymys ja aivosumu ja pysyvät keuhkovauriot ovat yleisiä long covidin oireita. Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat myös esimerkiksi uupumus, kognitiiviset vaikeudet, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky sekä muut neurologiset oireet, muut erilaiset kivut, iho-oireet, vatsaoireet ja hermostollisen säätelyn häiriöt. Long covidissa yksi potilailla esiintynyt yleinen oirekuva on ollut dysautonomia eli autonomisen hermoston häiriintyminen. Yksi säätelyhäiriön oireita on esimerkiksi selittämättömän korkea syke jatkuvasti tai pienenkin rasituksen jälkeen.
Työkyvyttömyyden aiheuttaville oireille ei ole löytynyt eläkkeen perusteluksi kelpaavaa elimellistä selitystä. Long covidiin sairastuneilla on tietyissä tapauksissa ollut mahdollisuus saada tilapäistä sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea. Todetusta ja pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä huolimatta määräaikaisia ja osa-aikaeläkkeitä on myönnetty vain vähän ja eläkehakemukset ovat enimmäkseen tulleet hylätyksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä pitkäkestoiseen covid-19-tautiin sairastuneiden aseman ja toimeentuloedellytysten hyväksi,
aikooko hallitus helpottaa heidän usein epävarmaa taloudellista asemaansa ja toimeentulomahdollisuuksiaan ja
aikooko hallitus tältä osin muuttaa työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvää ohjeistusta tai lainsäädäntöä?