Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettua lakia, valtion liikelaitoksista annettua lakia ja valtion virkaehtosopimuslakia. Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettuun lakiin lisättäisiin säännökset toimitilojen vuokraamisesta valtion virastoille ja laitoksille. Valtion liikelaitoksista annettuun lakiin ja virkaehtosopimuslakiin tehtäisiin teknisiä tarkistuksia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2022.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

1018/2020

1062/2010

664/1970

Hallituksen esityksessä ehdotetaan Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettuun lakiin () lisättäviksi säännökset toimitilojen vuokraamisesta valtion virastoille ja laitoksille. Senaatti-konserniin kuuluvien liikelaitosten tehtävänä on muun muassa huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta sekä tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtio-organisaatioon kuuluville asiakkaille, kuten esimerkiksi valtion virastoille ja laitoksille. Lisäksi esityksessä ehdotetaan valtion liikelaitoksista annettuun lakiin () ja valtion virkaehtosopimuslakiin () eräitä teknisiä tarkistuksia.

242/2015 Valtion sisäisestä toimitilojen vuokrauksesta ei ole aiemmin säädetty lain tasolla, vaan sitä koskevat säännökset ovat sisältyneet valtioneuvoston asetukseen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta (, jäljempänä hallinta-asetus). Asetuksen toimitilavuokrausta koskevat pykälät on kumottu 13.12.2021.

Perustuslakivaliokunta on antanut Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettua lakia koskevasta hallituksen esityksestä lausunnon (—). Lausunnon mukaan perustuslain 84 §:n 4 momentista johtuvista syistä lailla on säädettävä siitä, jos tarkoituksena on, että liikelaitos voi edellyttää viraston tai laitoksen tekevän palvelusopimuksen kanssaan. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on katsonut ratkaisussaan (EOA/6870/2019), että asetuksen tasoinen sääntely virastojen ja laitosten velvollisuudesta asioida ensisijaisesti Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen kanssa ei ole riittävä perustuslain näkökulmasta.

Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetussa laissa ehdotetaan säädettäväksi valtion toimitilavuokrauksesta ja sen tavoitteista. Ehdotetun 2 a §:n mukaan Senaatti-konsernin liikelaitoksen toimitilavuokrauksen tavoitteena on valtion kokonaisetu, jota tarkasteltaessa otetaan huomioon toiminnan kokonaistaloudelliset vaikutukset. Lakiehdotuksen 2 b § sisältää säännökset valtion virastojen ja laitosten velvollisuudesta vuokrata tarvitsemansa toimitilat Senaatti-konsernin liikelaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista. Jos liikelaitos ja virasto tai laitos niin sopivat ja ratkaisu katsotaan kokonaistaloudellisesti edulliseksi, voi Senaatti-konsernin liikelaitos myös hankkia markkinoilta hallintaansa viraston tarpeisiin sopivat toimitilat. Virasto ja laitos voi vuokrata toimitilansa muulta taholta kuin Senaatti-konsernin liikelaitokselta, jos liikelaitos on antanut virastolle tai laitokselle lausunnon siitä, että tämä on kokonaistaloudellisesti edullista. Lakiehdotuksen 2 c §:ssä säädetään asetuksenantovaltuudesta.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että virastojen ja laitosten velvollisuudesta vuokrata toimitilansa Senaatti-konsernin liikelaitokselta säädetään laissa. Sääntely selkeyttää valtion sisäistä toimitilavuokrausta koskevaa oikeustilaa ja on välttämätön edellä mainituista perustuslakivaliokunnan ja ylimmän laillisuusvalvojan kannanotoista ilmenevin tavoin. Valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa sääntelyyn eräitä täsmennyksiä ja tarkennuksia.

434/2003 Ehdotetussa laissa toimitilavuokraus määritellään osaksi liikelaitosten voimassa olevan lain 2 §:n mukaisia tilojen hankinnan ja luovuttamisen tehtäviä. Liikelaitosten ja valtion virastojen ja laitosten väliset sopimukset ovat voimassa olevan lain 2 §:n mukaan palvelusopimuksia, joihin sovelletaan hallintolain () hallintosopimusta koskevia säännöksiä. Ehdotetussa sääntelyssä käytetään kuitenkin toimitilavuokraus- ja vuokrasopimus-termejä, koska vuokraus ja vuokrasopimus ovat vakiintuneita oikeudellisia käsitteitä, jotka tarkoittavat tietyn kohteen vastikkeellista käyttöoikeuden antamista vuokralaiselle sopimukseen perustuen.

808/2019 Hallintolain 66 §:n mukaan hallintosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Menettelystä hallintoriita-asiassa säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (). Hallintoriidan voivat panna vireille molemmat sopimusosapuolet. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia tässä tarkoitettujen vuokrasopimusten oikeudelliseen luonteeseen hallintosopimuksina eikä niitä koskevaan riidanratkaisumenettelyyn.

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

2 a §. Toimitilavuokrauksen tavoitteet.

2 b §. Toimitilavuokraus.

2 c §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

2 d §. Vuokra- ja toimitilatietojen toimittaminen. (Uusi).

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Ehdotuksen mukaan, kun Senaatti-konsernin liikelaitos hankkii ja luovuttaa toimitiloja valtion virastolle tai laitokselle, liikelaitoksen toiminnan tavoitteena on valtion kokonaisetu, jota tarkasteltaessa otetaan huomioon toiminnan kokonaistaloudelliset vaikutukset. Lakiin ehdotetun 2 c §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 a ja 2 b §:ssä säädetyn kokonaistaloudellisuuden arvioinnista sekä niistä edellytyksistä, joilla toimitila voidaan vuokrata ilman tällaista arviointia.

1 momenttia Valiokunta kiinnittää huomiota 2 c §:n asetuksenantovaltuuteen, koska laista puuttuvat perussäännökset kokonaistaloudellisuuden arvioinnista ja niistä edellytyksistä, joilla toimitila voidaan vuokrata ilman tällaista arviointia. Mainitun 2 c §:n säännöskohtaisiin perusteluihin sisältyy sen sijaan varsin kattava selostus siitä, mitkä olisivat ne seikat, jotka otettaisiin kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa huomioon. Valiokunta ehdottaakin, että 2 a §:ntäydennetään perusteluissa esitetyn mukaisesti siten, että valtion kokonaisetua tarkasteltaessa otetaan huomioon toiminnan kokonaistaloudelliset vaikutukset toimitilan koko elinkaaren ajalta ja koko valtiontalouden kannalta, mukaan lukien viraston tai laitoksen toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä tilatehokkuustavoitteiden toteutuminen.

(uusi 2 momentti Lisäksi valiokunta pitää lailla säätämisen vaatimuksen kannalta tarpeellisena, että 2 a §:ään lisätään perussäännös niistä edellytyksistä, joilla toimitila voidaan vuokrata ilman kokonaistaloudellisuuden arviointia). Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa säännöksen muotoilemista siten, että kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei tarvitse arvioida, jos viraston tai laitoksen toimitilatarve on tilapäinen tai toimitilavuokran määrä on vähäinen. Lakiehdotukseen sisältyvän asetuksenantovaltuuden perusteella voidaan valtioneuvoston asetuksella siten säätää tarkemmin vähäisen vuokran määrästä ja siitä, milloin toimitilatarvetta voidaan pitää tilapäisenä.

4 momentissa Pykälänehdotetaan säädettäväksi menettelystä, jossa virastoa tai laitosta ohjaavan ministeriön tulee pyytää toimitilavuokrausta koskevasta asiasta valtiovarainministeriön lausunto silloin, kun Senaatti-konsernin liikelaitos ja virasto tai laitos eivät ole yksimielisiä 2 b §:n 2 tai 3 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Valiokunta toteaa, että ministeriön lausunnon oikeudellinen merkitys ja päätöksentekomenettely kuvatuissa tilanteissa jäävät säännöksessä epäselviksi. Selvityksen mukaan Senaatti-konsernin liikelaitoksen lausunnon tarkoituksena on dokumentoida liikelaitoksen suostumus siihen, että virasto tai laitos voi vuokrata toimitilansa muulta taholta kuin liikelaitokselta.

tai Säännöstä on selvyyden vuoksi täsmennettävä. Valiokunta ehdottaa 4 momenttiin lisättäväksi säännöksen siitä, että jos valtiovarainministeriö ja asianomainen ministeriö ovat eri mieltä asiasta, päätöksen asiassa tekee valtioneuvosto. Menettely kuvataan hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että momentin säännösviittaus muutetaan kohdistumaan ”23 momentissa” säädettyihin edellytyksiin, koska edellytysten ei tarvitse täyttyä samanaikaisesti.

1 momentin Pykälänmukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös toimitilavuokrauksessa noudatettavasta vuokrasopimuksen irtisanomisajasta, vuokrasopimus- ja toimitilatietojen toimittamisesta valtiovarainministeriölle tai sen määräämälle toimijalle, Senaatti-konsernin liikelaitoksen oikeudesta periä se investoinnin osa, joka on vuokrasopimuksen irtisanomishetkellä maksamatta ja jota ei voida hyödyntää kohdetta edelleen vuokrattaessa, viraston ja laitoksen oikeudesta vuokrata toimitila toiselle virastolle tai laitokselle sekä maksusta, jonka Senaatti-konsernin liikelaitos perii virastolta tai laitokselta edelleenvuokrausta koskevan sopimuksen voimassaolon ajan vuosittain edelleenvuokrauksen hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Valiokunta katsoo, että viraston ja laitoksen velvollisuudesta toimittaa valtiovarainministeriölle vuokrasopimus- ja toimitilatiedot on aiheellista säätää lain tasolla. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että kyseinen säännös poistetaan asetuksenantovaltuudesta ja sisällytetään lakiehdotukseen otettavaan uuteen 2 d §:ään. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että 2 c §:n 1 momentin sanamuotoa tarkennetaan.

973/2002 Selvityksen mukaan ehdotetulla lailla ja sen nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella säädettäviksi on nostettu sellaisia vuokrajärjestelmän elementtejä, jotka tällä hetkellä pohjautuvat esimerkiksi valtiovarainministeriön määräyksenä annettuun vuokrakäsikirjaan. Lisäksi osa valtioneuvoston asetuksella säädettävistä asioista sisältyy nykyisin oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain () 15 §:n nojalla annettuun, edellä mainittuun hallinta-asetukseen. Mainitun lain 15 §:n asetuksenantovaltuus ei kuitenkaan koske valtion liikelaitoksia lukuun ottamatta valtion kiinteistövarallisuuden rekisteröintiä ja luettelointia.

Edellä 2 c §:n kohdalla todetun mukaisesti valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään uusi 2 d § virastojen ja laitosten velvollisuudesta luovuttaa tässä laissa tarkoitettua vuokrasopimusta ja käytössään olevien toimitilojen tilatehokkuutta koskevat sekä muut tilanhallinnassa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle tai sen määräyksestä Senaatti-kiinteistöille tai Puolustuskiinteistöille. Senaatti-konsernin liikelaitosten tehtävänä on hallita ja hoitaa valtion rakennettua kiinteistövarallisuutta ja ylläpitää tilatietoja ja tilatieto-osaamista. Tämä tapahtuu tilahallinnan yhteisten tietojärjestelmän ylläpidon kautta.

(uusi 2 momentti)Valiokunnan saaman selvityksen mukaan virastojen ja laitosten suoraan muulta kuin Senaatti-konsernin liikelaitokselta vuokraamia toimitilavuokrasopi-muksia on ollut vuonna 2021 noin 29 prosenttia kaikista vuokrasopimuksista. Tarpeettoman hallinnollisen taakan ja mahdollisten sopimusoikeudellisten ongelmien välttämiseksi valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan lain 2 a—2 c §:ää sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtäviin toimitilavuokrasopimuksiin.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain (1018/2020) 5 §:n 1 ja 2 momentti sekä

lisätään

–

2 d

lakiin uusi 2 a§ seuraavasti:

2 a §

Toimitilavuokrauksen tavoitteet

toimitilavuokraus

toimitilan koko elinkaaren ajalta ja koko valtiontalouden kannalta, mukaan lukien viraston tai laitoksen toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä tilatehokkuustavoitteiden toteutuminen

Kun Senaatti-konsernin liikelaitos hankkii ja luovuttaa toimitiloja valtion virastolle tai laitokselle (), liikelaitoksen toiminnan tavoitteena on valtion kokonaisetu, jota tarkasteltaessa otetaan huomioon toiminnan kokonaistaloudelliset vaikutukset.

Kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei tarvitse arvioida, jos viraston tai laitoksen toimitilatarve on tilapäinen tai toimitilavuokran määrä on vähäinen.

(Uusi 2 mom.)

2 b §

Toimitilavuokraus

Valtion viraston ja laitoksen tulee vuokrata tarvitsemansa toimitilat Senaatti-konsernin liikelaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista.

Senaatti-konsernin liikelaitos ja valtion virasto tai laitos saavat 1 momentissa säädetystä poiketen sopia, että Senaatti-konsernin liikelaitos hankkii tarvittavan toimitilan hallintaansa ja vuokraa sen viraston tai laitoksen käyttöön, jos tämä on kokonaistaloudellisesti edullista.

Valtion virasto tai laitos voi 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen vuokrata toimitilansa muulta taholta kuin Senaatti-konsernin liikelaitokselta, jos Senaatti-konsernin liikelaitos on antanut virastolle tai laitokselle lausunnon siitä, että tämä on kokonaistaloudellisesti edullista.

tai

Jos valtiovarainministeriö ja asianomainen ministeriö ovat eri mieltä asiasta, päätöksen asiassa tekee valtioneuvosto.

Jos Senaatti-konsernin liikelaitos ja virasto tai laitos eivät ole yksimielisiä 23 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä, virastoa tai laitosta ohjaava ministeriö pyytää asiasta valtiovarainministeriön lausunnon. Jos kysymys on Puolustuskiinteistöjen toimialaan kuuluvasta virastosta tai laitoksesta, valtiovarainministeriö neuvottelee asiasta myös puolustusministeriön kanssa.

2 c §

Tarkemmat säännökset ja määräykset

antaa tarkempia säännöksiä

toimitilavuokrauksen ehdoista, kuten

vuokrasopimus- ja toimitilatietojen toimittamisesta valtiovarainministeriölle tai sen määräämälle toimijalle,

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 a ja 2 b §:ssä säädetyn kokonaistaloudellisuuden arvioinnista sekä niistä edellytyksistä, joilla toimitila voidaan vuokrata ilman tällaista arviointia. Valtioneuvoston asetuksella voidaanmyösvuokrasopimuksen irtisanomisajasta,Senaatti-konsernin liikelaitoksen oikeudesta periä se investoinnin osa, joka on vuokrasopimuksen irtisanomishetkellä maksamatta ja jota ei voida hyödyntää kohdetta edelleen vuokrattaessa, viraston ja laitoksen oikeudesta vuokrata toimitila toiselle virastolle tai laitokselle sekä maksusta, jonka Senaatti-konsernin liikelaitos perii virastolta tai laitokselta edelleenvuokrausta koskevan sopimuksen voimassaolon ajan vuosittain edelleenvuokrauksen hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Valtiovarainministeriö voi antaa määräyksiä toimitilavuokrauksessa noudatettavista vuokrasopimuksen ehdoista sekä vuokrien laskentaperusteista. Valtiovarainministeriö hyväksyy Senaatti-konsernin liikelaitoksen ehdotuksesta liikelaitoksen toimitilavuokrauksen vuokrasopimuksissa käytettävät vakioehdot.

2 d § (Uusi)

Vuokra- ja toimitilatietojen toimittaminen

Viraston ja laitoksen tulee luovuttaa tässä laissa tarkoitettua vuokrasopimusta ja käytössään olevien toimitilojen tilatehokkuutta koskevat sekä muut vastaavat tilahallinnassa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle tai sen määräyksestä Senaatti-kiinteistöille tai Puolustuskiinteistöille.

5 §

Kirjanpito, tilinpäätös ja talous

Senaatti-kiinteistöt vastaa liikelaitoskonsernin tilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöksen laatimisesta säädetään liikelaitoslain 12 §:ssä.

Puolustuskiinteistöjen tilinpäätöksen allekirjoittavat Puolustuskiinteistöjen hallitus ja toimitusjohtaja. Senaatti-kiinteistöjen hallitus vahvistaa Puolustuskiinteistöjen tilinpäätöksen. Senaatti-kiinteistöjen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätökset tulee laatia, allekirjoittaa ja toimittaa valtiovarainministeriölle siten, että valtioneuvosto voi vahvistaa ja päättää niistä liikelaitoslain 12 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 2 a–2 c §:ää sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtäviin toimitilavuokrasopimuksiin.

(Uusi 2 mom.)

2.

Laki

valtion liikelaitoksista annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 8 §:n 2 momentin 4 kohta ja 9 §:n 1 momentti seuraavasti:

8 §

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

4) valita ja erottaa toimitusjohtaja, päättää toimitusjohtajan palkkauksesta, luontoiseduista ja muista taloudellisista eduista; ennen toimitusjohtajan palkkauksen, luontoisetuihin ja muuhun taloudelliseen etuuteen liittyvän asian käsittelyä liikelaitoksen hallituksen on hankittava asiasta valtiovarainministeriön lausunto;

9 §

Toimitusjohtaja

Liikelaitoksessa on toimitusjohtaja, joka johtaa ja kehittää liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen juoksevasta hallinnosta sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajaan sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 6 luvun 17–20 §:ssä säädetään osakeyhtiön toimitusjohtajasta, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

valtion virkaehtosopimuslain 3 a ja 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 3 a §:n 1 momentin johdantokappale sekä 5 §:n 2 momentin 4 kohta ja 4 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 1 momentin johdantokappale laissa 284/1993 sekä 5 §:n 2 momentin 4 kohta laissa 371/2005 ja 4 momentti laissa 1549/2011, seuraavasti:

3 a §

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1062/2010) tarkoitetun liikelaitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa työnantajaa edustavina neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat:

5 §

Virkaehtosopimuksessa sovittuja palvelussuhteen ehtoja huonommiksi määräämättä, mutta virkaehtosopimuksen muutoin estämättä, voi:

4) valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettu liikelaitos määrätä virkamiestensä palvelussuhteen ehdoista.

Valtiovarainministeriö vahvistaa seuraavien virkojen palkkaukset, luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet:

1) 2 §:n 4 momentissa tarkoitettu työnantajavirka, jos se eritellään valtion talousarviossa;

2) ministeriön osastopäällikön sekä tätä virka-asemaltaan vastaava ja ylempi ministeriön virka;

3) yleiseltä merkitykseltään 2 kohdassa tarkoitettuun virkaan rinnastettava välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön virka; viroista, joiden ei voida katsoa rinnastuvan 2 kohdassa tarkoitettuihin virkoihin, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .