Eduskunnan puhemiehelle
Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää Suomessa 500 000 ihmistä, 20 prosenttia kaikista työllisistä. Alalla on valtaisa työllisyysvaikutus Suomessa. Suhdanne on kääntynyt nopeasti korkeasuhdanteesta matalaliitoon. Rakentaminen on jo hiipunut vuodesta 2022 nousevien kustannusten, kasvavien korkojen ja heikentyneen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Useat rakennusliikkeet ovat kertoneet muutosneuvotteluista ja vähenevistä rakentamisen aloitusmääristä.
Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 19.1.2023 Korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelman vuodelle 2023. Valtiovalta on tällä päätöksellä tekemässä suhdanteeseen kielteisesti vaikuttavaa politiikkaa, joka uhkaa alan työllisyyttä ja yksipuolistaa asuntomarkkinoita.
Valtaosin uudet hyväksymisvaltuudet noudattavat vuoden 2022 valtuuksia, kuitenkin sillä poikkeuksella, että lyhyen korkotuen lainoille esitetään vain 5 %:n osuus, 105 miljoonan euron määräraha. Vuosi sitten osuus oli 10 % ja määräraha 200 miljoonaa euroa. Määrärahan radikaalilla vähentämisellä voi olla ikäviä vaikutuksia rakennusalan työllisyyteen.
Esittelytekstissä ei lainkaan kerrota, miksi tällaiseen päätökseen on päädytty aikana, jolloin jokaiset lyhyen korkotuen vuokra-asuntolainat olisivat tarpeeseen monipuolistamaan asuntomarkkinoita ja luomaan työtä sekä toimeentuloa rakentamisalan ihmisille.
Pitkällä korkotuella rakennettujen vuokra-asuintalojen asukasvalinta on tarveharkintaista. Siihen vaikuttavat varallisuus, tulot ja muut tarpeet. Lyhyen korkotuen lainoilla rakennettu asuntokanta on tarkoitettu pieni- ja keskituloisten asukkaiden hyödynnettäväksi. Lyhyen korkotuen asunnoissa on tulorajat. Usein voi tulla eteen tilanne, jossa tarveharkintaiseen asuntoon ei pienituloinen pääse, mutta lyhyen korkotuen asunto on edullisuutensa vuoksi erittäin houkutteleva vaihtoehto. Hallituksen päätöksellä kavennetaan pienituloisten asumisvaihtoehtoja tulevaisuudessa.
Toinen kysymys on takauslainen valtuudet. Takauslainan valtuudet, 285 miljoonaa euroa, säilyivät samalla tasolla viime vuoteen nähden, mutta vuoden 2021 aikana niitä on myönnetty vain 25 miljoonaa euroa. Takauslainoja on myönnetty Marinin hallituksen kaudella erittäin niukasti.
Takauslaina on luotu työllistämään kotimaisia toimijoita. Kotimaisilla pienillä ja keskisuurilla vuokra-asuntojen rakennuttajilla on vaikeuksia saada rakentamisen aikaista rahoitusta. Korkotason noustessa tämä on vain vaikeutunut. Hankkeet jäävät helposti muutaman suuren toimijan käsiin. Suuret pystyvät keräämään rahoitusta joukkovelkakirjoilla ja korkorahastoilla kansainvälisiltä markkinoilta. Voitot voivat mennä ulkomaille, eikä markkinoiden keskittyminen muutaman toimijan käsiin ole kenenkään etu.
Takauslaina on vakavaraiselle toimijalle myönnetty yleensä 20 vuoden laina, josta valtio saa tuloja. Valtiolle takaus on lähes riskitön, koska takauksilla rakennettavat kohteet sijaitsevat kasvukeskuksissa ja kiinteistö on lainan vakuutena. Takauslainoilla pidetään rakentamisen pyörät pyörimässä ja samalla vähennetään valtion korkoriskejä ja korkokuluja.
Onkin perin kummallista, että valtio myöntää 285 miljoonan euron edestä takauslainoitukseen käytettävää määrärahaa, mutta toimijat eivät tästä potista saa kuin alle 10 %:n verran tilanteessa, jossa Suomi tarvitsisi rakennusalalle työtä ja toimeentuloa. Hallituksen olisi syytä tarkastaa, mistä epäsuhta johtuu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Haluaako hallitus, että kiinteistö- ja rakentamisalalla säilyy korkea työllisyys ja hankkeet ovat myös kotimaisten pienten ja keskisuurten rakennusyhtiöiden haettavissa,
mistä syistä hallitus on puolittanut lyhyen korkotuen lainojen myöntämisvaltuudet viime vuodesta,
miksi toteutuneet takauslainoitusmäärät ovat vain alle 10 % myönnetyistä takausvaltuusmääristä ja
mten hallitus aikoo edistää takauslainoituksen myöntämistä valtuuksien vuosittaiselle tasolle 285 miljoonaan euroon asti?