Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Hallituksen esitys 319/2022 vp Hallituksen esitys 328/2022 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia, terveydenhuoltolakia ja kotikuntalakia. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi pykälä sosiaalihuoltolaista.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi toistaiseksi voimassa olevana mahdollisuutena, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voisivat ylläpitää kahta ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä. Voimassa olevassa laissa näillä hyvinvointialueilla on tämä mahdollisuus vuoden 2032 loppuun saakka.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi hoitopaikan valintaa koskevaan lainsäädäntöön pääosin teknisluonteisia tarkistuksia terveydenhuoltolakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kotikuntalakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan alkuvuonna 2023.
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että valtio voi korvata Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia myöntämällä erillinen valtion korvaus.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan alkuvuonna 2023. Korvauksia koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2024 syntyneisiin kustannuksiin.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
1301/2014
201/1994
Lisäksi esityksessä selkeytettäisiin hoitopaikan valintaa koskevaa sääntelyä muuttamalla terveydenhuoltolain 47 ja 48 §:n sääntelyä siten, että oikeustila pääsääntöisesti säilyy voimassa olevan oikeuden osalta. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin () ja kotikuntalakiin () tehtäisiin teknisluonteiset muutokset.
Hallituksen esitystätäydentävässä hallituksen esityksessäehdotetaan, että voimaanpanolain 59 §:ssä säädetään valtion erilliskorvauksesta, jolla valtio voisi korvata Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Erilliskorvauksen määrä ei kuitenkaan voi ylittää 20:tä prosenttia koko hyvinvointialueen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen toimintakuluista, joista on vähennetty toiminnasta saadut tulot. Esityksen tavoitteena on vahvistaa Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden edellytyksiä kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpitoon.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin kustannusten korvaamisen perusteista, hyvinvointialueen selvityksestä, toimintaa ja taloutta koskevista luovutettavista tiedoista sekä korvauksen myöntämiseen liittyvistä menettelyistä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty esityksiin sekä myönteisiä että kriittisiä kannanottoja.
Lapin ja Etelä-Savon alueita edustavien tahojen puolelta käsiteltävinä olevia esityksiä on lähtökohtaisesti pidetty kannatettavina, mutta siten riittämättöminä, ettei sääntely pidemmällä tähtäimellä turvaa riittävää rahoitusta kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön tai kahden päivystävän sairaalayksikön ylläpitoon. Näissä lausunnoissa katsottiin, ettei ehdotetussa erilliskorvauksessa ole otettu huomioon riittävästi erilaisia kustannuksia. Myös ehdotuksen sisältämä 20 prosentin leikkuri ehdotettiin poistettavaksi. Kyseisten alueiden näkemyksenä oli myös, että esitystä tulee muuttaa siten, että voimaanpanolain 59 §:n 1 momentin mukainen mahdollisuus ylläpitää kahta ympärivuorokautista yksikköä muutetaan velvollisuudeksi. Näkemyksenä myös oli, että voimaanpanolain 59 §:n 1 momentin ehto " jos väestön palvelutarve sitä edellyttää ja enemmän kuin yhden yksikön ylläpito ei vaaranna laissa hyvinvointialueen toiminnalle säädettyjen edellytysten noudattamista ja velvoitteiden täyttämistä" tulisi poistaa.
Useat muut lausunnonantajat eivät kannata esityksen mukaisen erillisen korvauksen maksamista kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta johtuviin lisäkustannuksiin tai muutoin esittivät esityksestä kriittisiä näkemyksiä. Lausuntojen mukaan nyt esitettävä erilliskorvaus merkitsee poikkeamista hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoitusjärjestelmästä. Lausunnoissa katsottiin, että hyvinvointialueita ja niiden asukkaita tulisi esitettyjen näkemysten mukaan kohdella yhdenvertaisesti rahoitusta myönnettäessä. Kaikkien hyvinvointialueiden tulisi esitettyjen näkemysten mukaan rahoittaa palvelutuotantonsa myös päivystysjärjestelyjen osalta saamallaan valtion yleiskatteellisella rahoituksella. Sääntelyä ei pidetty myöskään tarpeeksi läpinäkyvänä tapana myöntää rahoitusta. Ehdotetun sääntelyn myötä todettiin myös syntyvän painetta uusien korvauksien maksamiseen myös muille alueille ja muihin tehtäviin, mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin myös huoli henkilöstön riittävyydestä, jos alueella ylläpidetään kahta ympärivuorokautisesti päivystävää sairaalaa.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan (, kappale 3), että se on vakiintuneesti korostanut, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (ks. esim. PeVL 2/2011 vp, s. 2/II,, s. 2). Perustuslakivaliokunta katsoo (, kappale 4), ettei nyt ehdotettu sääntely muodostu ongelmalliseksi perustuslain 6 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että esityksessä on käsitelty niitä perusteita, miksi Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueeseen kohdentuvaa erillisratkaisua esitetään. Esityksen taustalla on eduskunnan lausuma Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason turvaamisesta. Keskeinen syy poikkeukselliseen sääntelyyn on historia siitä, että myös Kemissä ja Savonlinnassa on ollut ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö. Vaikka sinänsä hyvinvointialueiden yleiskatteellisella rahoituksella voidaan kattaa päivystyspalveluiden järjestäminen näillä alueilla, voidaan perustelujen mukaan lisärahoituksella vahvistaa Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden edellytyksiä kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpitoon. Esityksessä on kuitenkin myös tunnistettu (muun muassa s. 24—27) jännite liittyen kyseessä olevien Lapin ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden sekä muiden hyvinvointialueiden asukkaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Esitys perustuu saadun selvityksen mukaan hallituksen poliittiseen kokonaisharkintaan ja valintaan sopivasta keinosta toteuttaa eduskunnan lausuma.
612/2021
1326/2010
583/2017
Päivystyksen järjestäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain () 9 §:ssä tarkoitettu suurempiin kokonaisuuksiin koottava tehtävä. Päivystävissä yksiköissä on oltava terveydenhuoltolain () 50 §:n 6 momentin mukaan riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa () säädetään päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Ehdotettu 59 §:n sääntely ei oikeuta poikkeamaan edellä todetusta sääntelystä.
Esityksen perustelut huomioiden valiokunta ei kannata voimaanpanolain 59 §:n 1 momentin sääntelyn muuttamista velvoittavaksi eikä sen sisältämän edellytyksen poistamista. Arviointi tulee valiokunnan näkemyksen mukaan tehdä ehdotetun voimaanpanolain 59 §:n 1 momentin mukaisesti alueella.
Valiokunta korostaa, että kahden ympärivuorokautisen päivystyspisteen ylläpito joillain hyvinvointialueilla ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kyseisten hyvinvointialueiden päivystystoiminnan ylläpito vaarantaa kyseisen hyvinvointialueen tai muiden yhteistoiminta-alueen hyvinvointialueiden edellytyksiä toteuttaa oman väestönsä terveydenhuoltoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Erilliskorvauksen osalta valiokunta pitää perusteltuna esityksessä ehdotettua lähtökohtaa, että korvattavaksi ei tule Kemin tai Savonlinnan koko sairaalan tai sen päivystyksen ylläpitokustannusten korvaaminen, vaan valtion varoista voitaisiin maksaa sellaisia lisäkustannuksia, jotka kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpidosta aiheutuisi. Valiokunta kuitenkin toteaa, että erilliskorvaus on poikkeus hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoitusjärjestelmästä, minkä voidaan valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella nähdä olevan ongelmallista yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ehdotettu ratkaisu nostaa esiin kysymyksen siitä, päätyisivätkö muut alueet itsehallintonsa puitteissa ylläpitämään useampaa ympärivuorokautista sairaalaa, tai kysymyksen siitä, tulisiko erilliskorvausta kohdentaa myös sellaisille alueille, joilla väestörakenne ja olosuhteet edellyttävät useamman vastaavan ympärivuorokautisen päivystävän sairaalan ylläpitoa tai joilla on päivystyksessä ongelmia henkilöstön saatavuudessa.
Valiokunnan lausumaehdotus Edellä esitetyn perusteella valiokunta puoltaa ehdotettua sääntelyä. Sääntelyn toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta tulee kuitenkin osana hyvinvointialueiden rahoituksen seurantaa arvioida sekä palvelujen saatavuuden että rahoituksen kohdentumisen ja rahoitusmallin kokonaisuuden läpinäkyvyyden näkökulmasta ja tarvittaessa muuttaa sääntelyä. Myös päivystyksen kokonaisuuden toimivuutta tulee seurata. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. ()
Ponsi
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa päivystyspalvelujen osalta perustuslain 19 §:n 3 momentin nojalla turvattujen oikeuksien toteutumista hyvinvointialueilla ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin varmistaakseen oikeuksien toteutumisen käytännössä.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 319/2022 vp sisältyvät 2.—4. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 328/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 319/2022 sisältyvän 1. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy yhden lausuman.
(Valiokunnan lausumaehdotus)