Eduskunnan puhemiehelle
Ylen MOT selvitti (13.2.2023) Maahanmuuttoviraston toimintatapoja tapauksissa, joissa virasto on päättänyt poistaa suomalaisten lasten vanhempia maasta esimerkiksi avioeron vuoksi. Vastaavista lapsen ja vanhemman erottamista koskevista päätöksistä on oltu yhteydessä myös edustajiin useissa tapauksissa. Maahanmuuttoviraston yleinen perustelu toisen vanhemman poistamiselle maasta on ollut se, ettei lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa. Maahanmuuttoviraston päätöksissä maahantulosääntöjen kiertäminen, yleisen turvallisuuden vaarantaminen tai rikos-epäily voivat ajaa lapsen edun edelle.
Valtiolla on oleskelulupa-asioissakin velvollisuus ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu, eli asioissa tulee ensimmäisenä arvioida sitä, mikä ratkaisu toteuttaisi parhaiten lapsen etua. Suomalainen lainsäädäntö ei pakota painottamaan vanhemman oleskeluluvan eväämistä sellaisen päätöksen sijaan, joka toteuttaisi paremmin lapsen etua. Myös kansainvälisten sopimusten mukaan lapsen edun pitäisi ajaa kaiken muun edelle viranomaispäätöksissä. Kuitenkin lapsen etua koskevissa päätöksissä Maahanmuuttovirasto on käyttänyt perusteluja, joita laki ei edellytä ja jotka eivät perustu ihmisoikeussopimuksiin.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa vanhemmistaan, ellei erottaminen ole lapsen edun mukaista. Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vanhempiinsa. Tapaamisoikeuden merkitys lapselle on suomalaisessa erotilanteissa itsestäänselvyys, mutta ulkomaalaisasiassa oleskelulupa usein evätään. Tähän on myös yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittänyt huomiota.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka monta lasta on erotettu vanhemmistaan poistamalla vanhempi maasta ja
voidaanko näitä virheellisellä linjalla tehtyjä Maahanmuuttoviraston päätöksiä korjata perheenjäsenten niin toivoessa?