Eduskunnan puhemiehelle
Niin sanotun pohjoismaisen työnhakumallin tultua voimaan 2.5.2022 on siitä aiheutunut huomattavaa haittaa käytännön työlle TE-keskuksissa. Puhuttaessa työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta sitä ei ratkota järjestelmää kuormittamalla. Päinvastoin järjestelmästä tulisi karsia pois "turhat" hakijat, luottaa ihmisten omaan työnhakuun sekä antaa TE-asiantuntijoille aikaa keskittyä potentiaalisiin työmarkkinoille menijöihin. Kun asiantuntijat saavat aikaa ohjata asiakkaan uravalmennukseen, erilaisiin koulutusmalleihin tai esim. välityömarkkinoille, ollaan oikeasti tehokkaan tekemisen parissa.
1. TYÖNHAKUVELVOITE JA SIITÄ RAPORTOINTI
Asiakkaalla on pääsääntöisesti velvoite hakea 4 työpaikkaa kuukauden aikana ja raportoida ne viranomaisille. Tässä työllistetään järjestelmää, sillä ihmiset tekevät tänä päivänä paljon määräaikaisia töitä, joiden aikana työnhakuvelvoite putoaa 1 paikkaan 3 kk:n aikana ja taas työttömyyden aikana nousee 4 paikkaan/kuukausi.
Esimerkki: Asiakkaalla on paikka työkokeilussa 31.3. asti. 1 kk ennen kokeilun päättymistä työnhakuvelvoite tulee voimaan. Ajalle 1.—31.3.velvoite on 1 paikan haku + raportointi. Tämän jälkeen hän on työtön 1.—3.4., joten noille päiville työnhakuvelvoite on 4 paikkaa. 4.4. alkaen hän aloittaa työn 0-tuntisopimuksella, joten työnhakuvelvoite putoaa taas yhteen.
Kun työllistymissuunnitelma on tavallisesti voimassa 3 kk:n ajan, joudutaan sitä tässä tapauksessa päivittämään joka kerta, kun työtilanteessa tapahtuu pienikin muutos. Tämä työllistää virkailijaa, joka joutuu soittamaan asiakkaalle, laatimaan uuden suunnitelman, määrittämään uuden työnhakuvelvoitteen ja kirjaamaan kaiken järjestelmään. Tilanne on kohtuuton myös työnhakijalle, jonka tulee hakea 3 päivässä 4 työpaikkaa ja raportoida ne. Ellei näin tapahdu, laatii virkailija hänelle selvityspyynnön. Selvityspyyntöön tulleen vastauksen käsittely ja tutkiminen työttömyysturvalain valossa hyväksytyksi/ei-hyväksytyksi syyksi laiminlyödä työnhakuvelvoite vie virkailijalta huomattavasti aikaa. Ihmiset tekevät työtä pätkissä, ja siksi näitä muutoksia tulee jatkuvasti, ja aika kuluu näiden muutosten kirjaamiseen.
2. TYÖNHAKUVELVOITTEEN ASETTAMINEN ASIAKKAALLE, JOKA ON TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSSÄ TOIMENPITEESSÄ
Asiakkaan, joka on tilanteensa edistämiseksi esim. työkokeilussa/rekrytoivassa koulutusohjelmassa/omaehtoisissa opinnoissa työttömyysetuudella, pitäisi saada keskittyä mainittujen loppuun saattamiseen rauhassa. Nyt työnhakuvelvoite asetetaan 1 kk ennen työkokeilun, koulutuksen tai opintojen päättymistä. Asiakas kuormittaa turhaan paitsi virkailijaa myös itseään. Näiden toimenpiteiden aikana virkailijalla olisi aikaa keskittyä niihin asiakkaisiinsa, jotka kaipaavat ohjausta tilanteeseensa, sen sijaan, että pyörittää turhaa byrokratian rattaita.
3. TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAT TYÖLLISYYDENHOITOA KUORMITTAMASSA
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota saadakseen pitää olla kielteinen lausunto asiakkaan oikeudesta työttömyysetuuteen. Tästä syystä työnhakijoiden joukossa on runsaasti ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa ole työelämään menossa esimerkiksi mielenterveysongelmien, keskeneräisten opintojen tai muiden syiden vuoksi. Näitä asiakkaita palvellaan samoilla periaatteilla kuin muitakin, eli työnhakuvelvoite on olemassa, mutta tämä ryhmä ei hae mihinkään töihin. Jälleen virkailijan/valtakunnallisen työttömyysturvayksikön aika kuluu selvityspyyntöjen turhaan lähettämiseen ja laiminlyöntien määrän tutkimiseen näissä tapauksissa, joissa TE-hallinnosta halutaankin vain kielteinen päätös työttömyysetuuden maksamiselle. Näin onnistutaan työllistämään vain julkishallintoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeriö ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin ns. pohjoismaisen työnhakumallin käytännön työssä esiin tulleiden ongelmien korjaamiseksi?