Eduskunnan puhemiehelle
Kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja sivistysliittojen opintokeskukset järjestävät tutkintoon johtamatonta, pääasiassa aikuisille suunnattua vapaata sivistystyötä. Oppilaitokset voivat järjestää myös ammatillista tai yleissivistävää koulutusta. Oppilaitosten maahanmuuttajakoulutuksessa painopiste on aikuisten kieli- ja kulttuurikoulutuksessa. Maahanmuuttajakoulutuksen volyymistä kansanopistot järjestävät noin 70 prosenttia.
Vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen rahoitusjärjestelmää on kehitetty, ja uusi järjestelmä tuli käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen valtionosuusrahoitus erotettiin omaksi kokonaisuudekseen vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmässä. Sillä parannettiin maahanmuuttajien yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnassa, kun koulutus rahoitetaan nyt vastaavalla tavalla kuin muukin pysyväisluonteinen koulutus koulutusjärjestelmässä. Muutosten myötä vuosittain toistuvia avustushakemuksia ei enää tarvitse tehdä.
Oleellista on, että näin tärkeän suomalaisen koulutusjärjestelmän tehtävän, kieli- ja kulttuurikoulutuksen tarjoaminen aikuisille maahanmuuttajille, rahoitus on järjestetty valtionosuusrahoituksena. Laadukas ja riittävä kieli- ja muu koulutus on elintärkeää, jotta Suomeen muuttavat ihmiset pääsevät mukaan yhteiskunnan arkeen ja työelämään. Toimivat koulutuksen rakenteet tukevat tätä työtä.
Vaikka vapaan sivistystyön valtionosuusjärjestelmä maahanmuuttajakoulutuksessa on kansanopistojen palautteen mukaan toimiva, korjauksia tulisi tehdä kotoutujien osalta kotoutumissuunnitelmaa koskevaan velvoitteeseen niin, että kotoutumisajan ylittäneet voisivat myös osallistua maksuttomiin opintoihin.
Esimerkiksi ukrainalaisten pakolaisten kohdalla vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat hyvin järjestäneet ukrainalaisille koulutusta, mutta ongelmana on se, että kotoutumissuunnitelmia ei ole tälle kohderyhmälle laadittu, mikä estää osallistumisen maksuttomaan koulutukseen.
On tärkeää, että kotoutumisajan ylittäneiden koulutuspalvelut ja erityisesti maahanmuuttajanaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen turvataan. Tällä hetkellä kansanopistoille rahoitetaan maahanmuuttajien koulutus 100 prosentin valtionosuudella vain silloin, kun koulutus on osa kotoutumissuunnitelmaa. On välttämätöntä, että myös kotoutumisajan ylittäneet voivat osallistua vapaan sivistystyön järjestämään koulutukseen 100 prosentin valtionosuusrahoituksella maksutta, jotta kaikkien riittävistä perustaidoista ja osaamisesta voidaan varmistua.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka varmistetaan kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien ja heidän, joille ei ole tehty kotoutumissuunnitelmaa, pääsy kieli- ja kulttuurikoulutukseen ja
voidaanko kotoutumisajan ylittäneiden koulutus jatkossa korvata vastaavasti 100 prosentin valtionosuusrahoituksella vapaan sivistystyön oppilaitoksille?