Eduskunnan puhemiehelle
Suomen metsistä yli 90 % on sertifioitu PEFC-sertifioinnilla. ELY-keskukset ovat vetäytyneet PEFC-sertifikaatin kehittämistyöstä vedoten PEFC-standardin ja päivitysprosessin puutteisiin.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kestävyyden periaate metsätaloudessa tarkoittaa sitä, että turvataan tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.
PEFC-Suomen internetsivujen mukaan sertifikaatti "osoittaa, että metsien hoito on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää"(https://pefc.fi/miksi-pefc/). Edelleen sivujen mukaan ekologinen kestävyys tarkoittaa, että metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja lajien elinmahdollisuudet turvataan.
Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon vakavuudeltaan jo neljänneksi ihmiskuntaa uhkaavaksi riskiksi heti pandemioiden, ilmastonmuutoksen ja joukkotuhoaseiden jälkeen.
Tunnistetuista riskeistä huolimatta luonnon ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden kato on hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan kuitenkin nyt nopeampaa kuin koskaan, ja Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella luontokato kiihtyy myös Suomessa. Helmikuussa 2021 ekonomisti Dasgupta painotti Luonnon monimuotoisuuden taloustiede -raportissa, että luontopääomaa köyhdyttämällä saavutettu taloudellinen hyöty on lyhytnäköistä ja kestämätöntä.
PEFC-kriteerien määrittelyt ovat keskeisiä Suomen talousmetsien metsätalouden vesiensuojelun ja metsien monimuotoisuuden säilyttämisessä ja parantamisessa.
Hakkuiden ja ojitusten aiheuttamat muutokset metsien rakenteessa heikentävät elinmahdollisuuksia suurella osalla suomalaiseen metsään kuuluvista lajeista (esim. ravinto, suoja ja pesäpaikat). Esimerkiksi vanhat metsät, korvet, lehdot, lähteet ja niiden lajisto ovat nopeasti häviämässä erityisesti eteläisestä Suomesta. Maailmalla havaittu lajien häviäminen on siis käynnissä myös Suomen metsissä.
PEFC-kriteerien otsikoiden perusteella standardi lupaa ekologisten vaatimusten osalta paljon enemmän kuin mitä tarkemmat kuvaukset lopulta tarkoittavat ja mitä käytännön metsätaloustoimissa ympäristöhallinnon kokemusten ja havaintojen perusteella tapahtuu.
ELY-keskusten mukaan PEFC ei juuri tuo lisäarvoa elinympäristöjen säilyttämiselle verrattuna lakitasoon. PEFC-sertifikaatti sisältää lukuisia kriteerejä, joissa otsikko ei vastaa tavoitetta.
Kuluttajien tulee saada luotettavaa tietoa siitä, miten sertifikaatti toteuttaa sen antaman lupauksen ilman kohtuutonta vaivannäköä ja merkittäviä kustannuksia. Kuluttajansuojalain mukaan yritykset eivät saa antaa markkinoinnissaan tai asiakassuhteessa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Ympäristöväittämien käytölle markkinoinnissa on kaksi pääperiaatetta:
Metsäkeskuksen selvityksen mukaan ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia on metsälain vastaisia. Kuitenkaan tiedossa ei ole yhtään PEFC-sertifikaatin menetystä tai seuraamusta PEFC-yhteisöltä. Tämän perusteella sertifikaatti ei takaa edes lain minimiä.
Kuten perustelut ELY-keskusten vetäytymiselle PEFC-standardityöryhmästä kertovat, on perusteltua sanoa, että kuluttajia johdetaan harhaan kuluttajansuojalain vastaisesti.
Kuluttajien lisäksi PEFC-sertifikaatti johtaa harhaan myös niitä kaikkia metsänomistajia, jotka sertifioinnin perusteella olettavat kaiken olevan omistamassaan metsissä hyvin.
Väitteiden on oltava selviä, täsmällisiä ja ymmärrettäviä, eikä niillä saa johtaa kuluttajia harhaan
Yrityksellä on oltava näyttöä väittämiensä tueksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä ministeri aikoo tehdä estääkseen PEFC-sertifikaatin käytöllä harjoitettavan kuluttajansuojalain vastaisen markkinoinnin?