Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2030 varhaiskasvatuslain (540/2018, 37 § ja 74 §) mukaan päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja heistä vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Vuonna 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021—2030 toteaa, että varhaiskasvatuslain henkilöstön kelpoisuusehtojen täyttyminen edellyttäisi, että varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärän tulisi olla vuosittain noin 1 000 vuoteen 2027 asti.
Varhaiskasvatuksen opettajista (vanhalla nimikkeellä lastentarhanopettajista) on jo tällä hetkellä huutava pula. Kevan 1.3.2023 julkaisemien tietojen mukaan määrällisesti pahin pula on Uudellamaalla, jossa olisi heti tarjolla yli 4 000 paikkaa. OAJ:n täydentämien tietojen mukaan esimerkiksi Helsingin opettajavaje on noin 830 opettajaa. Opettajavaje on kasvanut, kun koulutusmäärät ovat olleet liian alhaiset, ja samalla kuitenkin lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt.
Nykymuotoisen lain vaatimusten täyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä hallitus on lisännyt varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen paikkamääriä tällä hallituskaudella. Koulutuspaikkojen määrä on kasvanut selvästi. Kun vuonna 2017 aloituspaikkoja oli 658, on niitä 958 vuosina 2020 ja 2021. Valtioneuvosto on todennut, että aloituspaikkojen lisäksi tärkeää on kiinnittää huomiota sekä koulutukseen hakeneiden että tutkinnon suorittaneiden määriin. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen hakijamäärä kasvoi vuoteen 2021 asti, mutta vuonna 2022 hakijamäärät ovat vähentyneet.
Varhaiskasvatusalalle houkuttelevuutta määrittää myös vahvasti palkkaus ja työolot, joihin hallitus ei voi vaikuttaa. Toisaalta oleellista on, että aloituspaikat vastaavat tekijäpulaa ja olemassa olevan lain vaatimusten täyttämistä aikataulussa.
Erityisesti opiskelupaikkoja tulisi lisätä Helsingin yliopistoon, sillä Uudellamaalla vaje on kaikkein pahin. OAJ:n mukaan tämän lisäksi pitäisi saada Helsingin yliopistoon lisää maisterikoulutuksen aloituspaikkoja, jotta voidaan varautua tulevaan johtajatarpeeseen. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen on saatu vuosien 2020 ja 2021 aikana vähintään 120 lisäaloituspaikkaa muunto- ja tutkintopaikkoina. Uusien lisäaloituspaikkojen toteuttaminen edellyttää erillisrahoitusta, jotta paikkoja voidaan lisätä ja koulutuksen laatu voidaan taata.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäys Helsingin yliopistoon riittävän suuri suhteessa Uudenmaan varhaiskasvatuksen opettajien työntekijäpulaan, ja
onko erillisrahoitusta mahdollista suunnata työvoimapulasta pahiten kärsivien alueiden yliopistojen paikkamäärien lisäämiseen?