Eduskunnan puhemiehelle
Tässä kirjallisessa kysymyksessä kysytään, tulisiko alueelliset merimetsotyöryhmät lakkauttaa tai edellyttää lupaviranomaisten noudattavan niiden ehdottamia toimenpiteitä.
Alueellisten merimetsotyöryhmien tavoitteena on ollut ehkäistä merimetsojen yksittäisille kiinteistöjen omistajille, pesivien merimetsokolonioiden alueella asuville sekä ammattikalastajille koituvia taloudellisia haittoja. Niiden tehtävänä on ollut edistää vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa eri tahojen välillä. Ryhmissä on edustettuina kalastajia, kalatalousalueita, kuntia, yhdistyksiä, tutkimuslaitoksia ja viranomaisia.
Vuonna 2019 laaditun kansallisen merimetsostrategian toimeenpanoa edistetään ja ohjeistetaan ympäristöministeriön ohjekirjeellä (VN/10071/2020-YM-1). Ohjekirjeessä todetaan seuraavaa työryhmien tehtävästä, jota alueellisissa merimetsotyöryhmissä ei ole pystytty toteuttamaan osapuolia tyydyttävällä tavalla tai ei lainkaan:
"[a]lueellisten merimetsotyöryhmien tehtävänä on asiantuntijatiedon ja paikallisten olosuhteiden tuntemuksen nojalla olla selvillä merimetsokannan kehittymisestä alueellaan ja tunnistaa lajiin liittyvät mahdolliset ongelma-alueet ja -tilanteet sekä etsiä yhteistyössä aktiivisesti ongelmiin reagoiden alueelle sopivia, kaikkia tahoja tyydyttäviä ratkaisuja."
Ohjekirjeessä todetaan myös, että ELY-keskusten tulee edistää alueellaan merimetsotyöryhmän työtä sekä osallistua merimetsostrategian ja toimenpidesuunnitelman mukaisen suunnitelman ja/tai selvityksen laatimiseen. Myös tältä osin tavoitteen edistyminen on ollut hidasta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on vastuussa poikkeuslupien myöntämisestä koko maan osalta. Tällä hetkellä merimetsojen haitoista kärsivät kokevat, ettei poikkeuslupajärjestelmä toimi, kuten sen pitäisi. Luvan hakeminen on hankalaa ja työlästä — hakemuksen mukaisen, myönteisen päätöksen saaminen on puolestaan harvinaista. Myönteiset päätökset saattavat olla sisällöltään täysin erilaisia kuin mitä alkuperäisessä hakemuksessa on haettu. Tällaisia myönteisiä päätöksiä ei välttämättä voida toteuttaa, mikä luo vääristyneen kuvan lupakäytäntöjen joustamisesta niiden saamisen suhteen.
Esimerkiksi Raumalla Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi Rauman kaupungille ja Rauman Satama Oy:lle vuonna 2019 päätöksen, jolla kiellettiin sataman laajennukseen liittyvän pengertien rakentaminen harmaahaikaroiden ja merimetsojen pesien vuoksi. Hieman aikaisemmin Rauman telakalle oli juuri jätetty merkittävä 1,3 miljardin euron arvoinen tilaus. Päätöksessä todettiin, että sataman laajennushanke ei täytä lintudirektiivin poikkeamisperusteita taloudellisista vaikutuksista huolimatta, joten poikkeuslupaa ei voida myöntää — vaikka rakennushankkeella oli Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa ja ympäristöluvassa rakennustöiden ajankohtaa oli rajoitettu pesimäaikana. Myös korkein hallinto-oikeus hylkäsi keväällä 2022 pengertien rakentamiskieltoa koskevat valitukset.
Vasta näiden valitusten jälkeen Raumalla pystyttiin hakemaan poikkeuslupaa merimetsojen ampumiseksi kalataloudellisin perustein, ja lupaa haettiin keväällä tapahtuvaan ammuntaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus totesi päätöksessään merimetsojen aiheuttavan vakavan haitan kalastukselle, mutta poikkeuslupa tuhannen merimetson ampumiseksi vuosittain annettiin kuitenkin vasta syksyksi, jolloin merimetsot ovat jo lähteneet pois. Sen myötä haitta jatkuu, kun vakavaa haittaa aiheuttavien merimetsojen toimintaan ei pystytä puuttumaan.
Monet keskeiset alan järjestöt, kuten Suomen Ammattikalastajien liitto, Kalatalouden Keskusliitto sekä Suomen Kalankasvattajaliitto ovat tuoneet esimerkiksi valiokuntalausunnoissaan esille tutkimukseen ja kokemukseen perustuvat havaintonsa merimetsojen aiheuttamista kalavahingoista. Esimerkiksi Pohjanmaan liitto ehdottaa, että vahinkoja tulisi korvata kalastajille samaan tapaan kuin maakotkan porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja.
Merimetsojen aiheuttamat haitat ovat tunnettuja ja todettuja, mutta silti niiden torjunta ei ole edennyt tarpeellisesti alueellisten merimetsotyöryhmien työskentelystä huolimatta. Vaikka rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty, ovat ammattikalastajat ja kalaviljelylaitokset edelleen korvausten ulkopuolella.
1) Eduskunta edellyttää, että lintudirektiivin mahdollistamia poikkeusmenettelyjä sovelletaan joustavasti merimetsokannan aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi.
2) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää viipymättä merimetson aiheuttamia vahinkoja kaupalliselle kalastukselle ja valmistelee erillisen tukijärjestelmästä annettavan hallituksen esityksen, mikäli selvitys osoittaa, että merkittäviä vahinkoja aiheutuu. Valmistelun etenemisestä on esitettävä selvitys vuoden 2022 loppuun mennessä, mikäli hallituksen esitystä ei ole annettu eduskunnalle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Tulisiko alueelliset merimetsotyöryhmät lakkauttaa tarpeettomina tai edellyttää lupaviranomaisten noudattavan niiden ehdottamia toimenpiteitä?