Eduskunnan puhemiehelle
Alkavalla hallituskaudella Suomi on suurten menoleikkausten edessä. Menoleikkaukset tai veronkorotukset tulevat koskemaan kipeimmin pienituloisia ja köyhiä, jos niitä ei kohdenneta oikeudenmukaisesti. Korkeana laukkaava inflaatio ja jyrkästi kohonnut korkotaso ovat syöneet merkittävästi kansalaisten ostovoimaa. Talven korkeiden sähkönhintojen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneet ja määräaikaisten ylikalliiden sähkösopimusten loukkuun jääneet ihmiset ovat suurissa vaikeuksissa. Köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut. Lisäksi maahamme on saapunut kymmeniätuhansia ukrainalaisia pakolaisia Venäjän julman hyökkäyssodan vuoksi.
Yllä mainitut seikat ovat lisänneet ruoka-avun tarvetta. Tuiki tavalliset, myös työssäkäyvät suomalaiset joutuvat turvautumaan jopa ruoka-apuun. Suuri osa ruokajakelusta hoidetaan satojen järjestöjen kautta. Perussuomalaisten aloitteesta hallitukset ovat vuodesta 2016 lähtien jakaneet valtion budjetista avustuksia ruoka-aputyölle. Kuluneella vaalikaudella tukia ei ole kertaakaan jaettu ajoissa, vaan ne ovat olleet jaossa jopa vuoden myöhässä. Lisäksi tukien jakautuminen on ollut epätasaista. Esimerkiksi suuri ja monia tulonlähteitä omaava Suomen Punainen Risti sai viimeksi yksin lähes miljoona euroa, kun kymmenet pienet toimijat jäivät kokonaan ilman rahoitusta. Tämä ei vastaa perussuomalaisten alkuperäistä ajatusta siitä, että tuki tulisi jakaa tasapuolisesti nimenomaan ruohonjuuritason toimijoille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten seuraava hallitus aikoo huolehtia vähävaraisten ja työssäkäyvien pienituloisten pärjäämisestä,
pidättäytyykö hallitus kohdistamasta leikkaustoimia köyhiin ja heitä auttaviin kolmannen sektorin toimijoihin,
tuleeko hallitus turvaamaan valtion tuen ruoka-aputoimijoille myös jatkossa ja
miten hallitus auttaa kalliin määräaikaisen sähkösopimuksen loukkuun jääneitä ihmisiä?