Eduskunnan puhemiehelle
Lastensuojelulaissa (417/2007) säädetään, että lastensuojelun sijaishuollossa olleella lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuoltoon. Lastensuojelun jälkihuolto tukee sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan sekä sijaishuoltajiaan sen jälkeen, kun sijaishuolto tai muut lastensuojelutoimet ovat päättyneet. Jälkihuollossa olevaa nuorta voidaan tukea esimerkiksi asumisen järjestelyissä, talousasioissa ja opiskelua, työtä ja muuta elämää koskevissa suunnitelmissa. Oikeus jälkihuoltoon kestää viisi vuotta tai siihen asti, että nuori täyttää 25 vuotta.
Petteri Orpon hallitus linjaa ohjelmassaan, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan 25 vuodesta 23 vuoteen. Säästöjä tällä toimenpiteellä haetaan 24 miljoonaa euroa. Ikärajan laskua ei perustella ohjelmassa mitenkään muuten, eikä sen muita vaikutuksia ole ohjelmassa arvioitu. On kuitenkin todennäköistä, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku tuo säästöjen sijaan yhteiskunnalle mittavat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset.
Onnistuneella jälkihuollolla pystytään parhaimmillaan turvaamaan nuoren hyvä itsenäistyminen ja kiinnittyminen yhteiskuntaan ja vähentämään sijaishuollossa olleiden nuorten pahoinvointia. Jälkihuollon jatkuminen 25 ikävuoteen asti vähentää kokemus- ja tutkimustiedon mukaan syrjäytymisriskiä jälkihuollon päättyessä. Huostaanotossa olleiden nuorten aikuisten kuolleisuus on muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka (Kalland ym. 2001), mikä on ollut yksi peruste nostaa jälkihuollon ikäraja juuri 25 vuoteen.
Aiempi lastensuojelun sijaishuollon asiakkuus on itsessään syrjäytymisen riskitekijä, minkä lisäksi sijaishuollossa olleilla nuorilla on muitakin syrjäytymistä edistäviä riskitekijöitä, kuten mielenterveyden ongelmia ja matala koulutustaso. Esimerkiksi vain noin puolet sijaishuollossa olleista nuorista suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon (Kääriälä ym. 2018). Mikäli nuori ei ehdi saada opintojaan valmiiksi jälkihuollon tuella, jälkihuollon päätyttyä tämä vaikeutuu. THL:n ja Sitran tutkimuksen (Hilli ym. 2017) mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.
Lisäksi jälkihuoltonuoret tulevat keskimäärin vanhemmiksi muita nuorempina. Esimerkiksi Helsingissä jälkihuollossa on huhtikuussa 2023 ollut asiakkaana 1 454 nuorta ja heillä on ollut 103 lasta, minkä lisäksi 20 nuorta äitiä odotti vauvaa. Jälkihuollon kautta nuorten on mahdollista saada tukea vanhemmuuteen, jotta vältetään lastensuojelun asiakkuuksien periytyminen sukupolvelta toiselle.
THL:n jälkihuollon tilannetta seuranneen Yhdessä aikuisuuteen — Elämässä Eteenpäin (YEE) -hankkeen loppuraportissa (2023) esitellään arvioita jälkihuollon kustannuksista ja hyödyistä yhteiskunnalle. Raportista käy ilmi, että onnistunut jälkihuolto tuo pitkällä tähtäimellä paitsi hyvinvointia sijoitettuina olleille nuorille myös merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Raportissa arvioidaan, että jos 3 000:sta sijoitettuna olleesta nuoresta joka toinen siirtyy työ- ja koulutuspoluille onnistuneen jälkihuollon seurauksena, se tuottaa yhteiskunnallista hyötyä 360 miljoonaa euroa nuorten koko työuran ajalta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus turvaa sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja varmistaa, ettei lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku lisää sijoitettuina olleiden nuorten syrjäytymistä tai pahoinvointia sekä pitkän tähtäimen kustannuksia yhteiskunnalle?