Eduskunnan puhemiehelle
Tenoon on noussut liki 100 000 kyttyrälohta, mitä norjalaiset ovat yrittäneet epäonnistuneesti suitsia Norjan Tana brulle rakennetulla lohipadolla.
Osa tutkijoista on maininnut, että pato voi pahimmillaan aiheuttaa ekokatastrofin atlantinlohelle, jonka pyyntikielto jatkuu jo kolmatta kesää.
Lohipato sulki viime heinäkuun alussa kaikkien lohien nousun Suomen puolelle. Tämä on aiheuttanut vakavaa haittaa ja häiriöitä atlantinlohelle, sillä padon alapuolisilla alueilla ei ole kunnollisia kutupaikkoja. Kokemukset padoista ovat myös osoittaneet, että lohet voivat kulun estyessä kääntyä takaisin. Vaikka patoa on väliaikaisesti avattu lohennousun mahdollistamiseksi, tilanne on aiheuttanut jo nyt valtavan kolauksen Tenon jokisaamelaisten pyyntikulttuurille.
Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei toimenpiteitä padon purkamiseksi olla tekemässä.
Suomessa Utsjoen ja Vetsijoen ennakkotapauksissa korkein oikeus on todennut, että saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuuriaan ovat vahvemmat kuin voimassa oleva lainsäädäntö ja asetukset.
Suomen on kyettävä turvaamaan kaikin mahdollisin keinoin saamelaisten perusoikeudet Tenojoen vesistöissä myös silloin, kun kyse on toisen valtion aiheuttamista toimenpiteistä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen edistämiseksi, että atlantinlohen nousu mahdollistuu Tenojokeen ja jokisaamelainen pyyntikulttuuri pysyy elinvoimaisena tulevaisuudessakin?