Eduskunnan puhemiehelle
Tieliikenteessä tapahtuu noin 13 000 riistaeläinonnettomuutta vuosittain. Onnettomuuksia tapahtuu eniten syyskuukausina. Onnettomuuksissa osallisina eläiminä on muun muassa hirviä, peuroja, kauriita ja villisikoja. Monissa tilanteissa eläin ei kuole välittömästi yhteentörmäyksessä, vaan pakenee loukkaantuneena paikalta. Haavoittunut eläin saattaa kulkea pitkiäkin matkoja pois paikalta.
Riistakeskuksen ohjeiden mukaan tieliikenteen riistaeläinonnettomuuksista on ilmoitettava poliisille ja onnettomuuspaikka on merkittävä tarkkaan, jotta metsästäjien on helppo päästä haavoittuneen eläimen jäljille. Merkinnän voi tehdä esimerkiksi sitomalla muovipussin onnettomuuspaikan läheiseen puuhun tai muuhun näkyvään kohteeseen. Ilmoitus poliisille on tehtävä aina kolarin sattuessa, sillä kuljettajan on mahdoton arvioida eläimen vammojen vakavuutta. Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.
Käytännössä toiminta onnettomuuden jälkeen on monesti kuitenkin puutteellista ja ilmoitus saatetaan tehdä vasta jälkikäteen, jopa kotiin palattua. Tällöin tarkan onnettomuuspaikan osoittamiseen tulee isoja puutteita ja etsintää voidaan joutua tekemään laajalta alueelta. Tämä vaikeuttaa metsästäjien, viranomaisten ja etsijäkoirien kanssa toimivien vapaaehtoisten työtä, mikä kaiken lisäksi pitkittää kohtuuttomasti loukkaantuneen eläimen kärsimyksiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hyvin Suomen riistakeskuksen ohjeita onnettomuuspaikan merkitsemisestä noudatetaan tieliikenteen riistaeläinonnettomuuksien yhteydessä ja
millaisilla toimilla voitaisiin varmistaa nykyistä parempi onnettomuuspaikan merkitseminen tieliikenteen riistaeläinonnettomuuksien sattuessa?