Eduskunnan puhemiehelle
Alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen kohdennettava rahoitus on tärkeässä osassa maaseudun elinvoiman ylläpitämisen ja kehittymisen kannalta. Rahoitus on koostunut pääosin EU:n ja valtion rahoituksesta siten, että kansalliselle rahoitusosuudelle on maksettu EU:sta niin sanottua vastinrahaa.
Yritysrahoituksella on luotu maaseudulle uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Hanketuilla on tuettu muun muassa liikuntapaikkojen ylläpitoa ja rakentamista, laajakaista- ja vesihuoltohankkeita ja monenlaista yhteisöllisten toimijoiden toimintaa. Kohdennetun kehittämisrahoituksen kokonaisvaikutus maaseudun elinvoiman ylläpitämisen kannalta on merkittävä. Rahoituksella on kyetty tasaamaan alueiden välistä eriarvoistumista ja mahdollistamaan osaltaan työn, yrittämisen ja elämisen mahdollisuudet koko maassa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ”Vahva ja välittävä Suomi” on kirjattu, että hallitus muuttaa Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025—2027 yhteensä 137,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että hallitus pyrkii Suomen edun mukaisesti lisäämään Suomen saantoa EU:sta ja välttämään Suomen nettomaksuosuuden kasvua. CAP-suunnitelman kansallisen rahoitusosuuden vähentämisen seurauksena on kuitenkin todennäköistä, että myös EU:sta saatavan vastinrahan määrä tulee merkittävästi vähenemään.
Hallituksen suunnittelema kansallisen rahoitusosuuden vähentäminen voi kertautua menetettyjen EU-vastinrahojen muodossa ja rahoituksen vähentämisen kokonaisvaikutus samalla kohota yli 240 miljoonaan euroon. Yli sadan miljoona euron menetys EU:sta saatavaan saantoon ei ole linjassa hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen kanssa kasvattaa EU:sta saatavaa saantoa.
Kansallisen rahoitusosuuden ja samalla EU:sta saatavan vastinrahan merkittävällä vähentymisellä on mittava maaseudun ja syrjäisten alueiden elinvoimaa ja yrittäjyyden mahdollisuuksia heikentävä vaikutus. Rahoituksen vähentäminen jyrkentää eriarvoista kehitystä maaseudun ja kaupunkien välillä. Kunnat ja heikommassa asemassa olevat alueet eivät kykene kompensoimaan rahoituksen vähenemisestä aiheutuvaa menetystä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä keinoin hallitus turvaa maaseudun kehittämisen riittävät edellytykset, kun se samalla aikoo vähentää maaseudun kehittämisestä Suomen CAP-sopimuksen mukaista kansallista rahoitusosuutta ja
kuinka hallitus aikoo varmistaa, että Suomen saanto EU:sta ei heikkene samalla, kun kansallista rahoitusosuutta vähennetään?